Virtuaalikierros vie Kansalliseen teatteriin

Virtuaalikierros vie Kansalliseen teatteriin

Jelena Maloduševa
12.11.2021
Teatterin ystävät voivat nyt käydä kahdella virtuaalikierroksella. He pääsevät Kansallisen teatterin kulissien takaiseen maailmaan ja Golomjanoje plamja -esitykseen.
Karjalan piirien asukkaat tutustuvat Virtuaalisesti Golomjanoje plamja -esitykseen ja Kansallisen teatterin kulissien takaiseen maailmaan.12 + Kuva: Jelena Maloduševa
Karjalan piirien asukkaat tutustuvat Virtuaalisesti Golomjanoje plamja -esitykseen ja Kansallisen teatterin kulissien takaiseen maailmaan.12 + Kuva: Jelena Maloduševa

Karjalan kansallinen teatteri on kehittänyt uuden palvelun asiakkailleen.

Teatterin ystävät voivat nyt käydä kahdella virtuaalikierroksella. Teatteri on hankkinut kymmenen VR-lasia. Niiden avulla kurkistetaan Golomjanoje plamja -esitykseen ja teatterin kulissien takaiseen maailmaan.

— Teatteri kehittyy koko ajan ja etsii uusia keinoja houkutella katsojia teatteriin. Virtuaaliset kierrokset on kehitetty Teatterimatkanimisen hankkeen aikana. Hanke on kestänyt kaksi vuotta, Kansallisen teatterin tiedotus- ja projektitoiminnan osaston päällikkö Anna Kalašnik kertoo.

Kansallinen teatteri on jo esittänyt virtuaalikierroksiaan petroskoilaisille teatterin tiloissa sekä Belomorskin piirin asukkaille Belomorskin-vierailun aikana. Suunnitelmissa on esittää virtuaalikierroksia myös Jessoilassa, Suojussa ja Nuosjärvellä, jossa kirjailija Dmitri Novikovin kirjailijaresidenssi sijaitsee.

Virtuaalikierroksen pituus on 15 minuuttia. Se on suositeltava yli 12-vuotiaille.

— Olemme jo pitkään halunneet luoda virtuaalikierroksen teatterimme esitykseen.

Onneksi saimme tukea Venäjän presidentin säätiöltä. Daniil Bakalin teki kierrokset Golomjanoje plamja -esitykseen sekä teatterimme kulissien takaiseen maailmaan, Kansallisen teatterin johtaja Irina Šumskaja sanoo.

— Kansallinen teatteri vierailee ympäri Karjalan tasavaltaa ja Venäjää. Virtuaalikierrokset auttavat nyt tutustumaan teatteriimme ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käy Petroskoissa ja teatterissamme, hän lisää.

Teatteri kehittyy koko ajan ja etsii uusia keinoja houkutella katsojia teatteriin.
Anna Kalašnik, Kansallisen teatterin tiedotus- ja projektitoiminnan osaston päällikkö

Šumskajan mukaan ensimmäiset askeleet kohti virtuaalisia kierroksia otettiin kymmenen vuotta sitten.

— Silloin ohjaaja Oleg Nikolajenko ohjasi Kansallisessa teatterissa ison projektin Kalevala: rakkauden laulut. Hän tutustui Daniil Bakaliniin, joka työskenteli teatterissamme järjestelmänvalvojana. Heidän yhteistyönsä alkoi silloin. Nikolaenko käytti lisättyä todellisuutta esityksessään, Šumskaja kertoo.

Kalevala: rakkauden laulut -projektiin osallistuivat Kansallisen teatterin näyttelijät ja petroskoilaiset muusikot. Se oli mahtava projekti, mutta oli vaikea koota yhteen eri aloilla työskenteleviä taiteilijoita. Kalevalaa esitettiin teatterissa vain muutama kerta. Esityksestä tuli sysäys AXiiO VR Studion perustamiseen.

— AXiiO VR Studion ensimmäinen iso teos oli VR-esitys Kalevala-episodit. Se kuvattiin Kansallisen teatterin näyttämöllä. Teatterimme näyttelijät osallistuivat kuvauksiin. Esitys kantaesitettiin teatterifestivaalilla Lift vuonna 2018. Se pääsi Kultaisen naamion ehdokaslistalle, Šumskaja muistelee.

Olen iloinen, että romaanini Golomjanoje plamja elää aktiivista elämää.
Dmitri Novikov, kirjailija

Alussa petroskoilainen kirjailija Dmitri Novikov suhtautui virtuaalikierroksen tekemiseen skeptisesti, mutta lopputulos ihmetytti häntä.

— En tiedä, heikkeneekö painettujen kirjojen asema virtuaalitodellisuuden aikana. Katsotaanpa, elävätkö paperi- ja digikirjat rinnakkain vai katoaako jokin niistä. Olen iloinen, että romaanini Golomjanoje plamja elää aktiivista elämää, Novikov sanoo.

— Jos haluat olla menestyvä kirjailija, sinun on kirjoitettava yksi romaani vuodessa. Golomjanoje plamja näki päivänvalon vuonna 2017. Koko ajan tapahtuu jotain uutta. Ensin kantaesitettiin esitys sen pohjalta, ja nyt romaani siirtyy virtuaaliseen todellisuuteen, Novikov sanoo.

Virtuaalitodellisuus tarjoaa paljon mahdollisuuksia

Virtuaalikierroksen kehittäjä Daniil Bakalin on varma, että virtuaalitodellisuuden tulevaisuus näyttää oikein hyvältä.

— Jos puhutaan teatteriesityksistä, niin virtuaalitodellisuus auttaa säilyttämään ne tulevaa sukupolvea varten. Esitykset pitää kuvata 3D-kameralla. Tiedostojen hallinta kehittyy nopeasti. Opimme tekemään videoista entistä parempia. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua virtuaalitodellisuudessa pääsemme esitykseen, joka oli 2020-luvulla, Bakalin sanoo.


POJAVAD KIRJUTESED
Kipinä
Laukunkantajien tuntomattomie polkuja
Vienankarjalaisien tunnettuna tienestikeinona oli laukunkannanta. Joka laukunkantajalla oli oma polku, kummaista myöten hiän melkein aina kulki aštumalla.
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana