Vepsä ja tverinkarjala mukaan kielikilpailuun

Vepsä ja tverinkarjala mukaan kielikilpailuun

Margarita Pehkonen
08.11.2024
Tänä vuonna yleisvenäläisessä äidinkielten kielikilpailussa on mukana 53 kieltä. Tällä kertaa tehtävät koskevat myös vepsää ja tverinkarjalaa.
Sääntöjen mukaan kielikilpailun voittajilla on oikeus joko päästä yliopiston filologian tai pedagogiikan opintolinjoille ilman pääsykokeita tai saada venäjän kielen kokeesta sata pistettä. Kuva: Karjalan Sanomien arkisto
Sääntöjen mukaan kielikilpailun voittajilla on oikeus joko päästä yliopiston filologian tai pedagogiikan opintolinjoille ilman pääsykokeita tai saada venäjän kielen kokeesta sata pistettä. Kuva: Karjalan Sanomien arkisto

Yleisvenäläinen äidinkielten kielikilpailu järjestetään taas Venäjällä. Tänä vuonna kielikilpailussa on yli 50 kieltä. Uusina tulokkaina ovat vepsän kielen ja tverinkarjalan sarjat.

— Vepsän sarjan tehtävät ovat laatineet Pietarissa sijaitsevan Venäjän valtion pedagogisen yliopiston opettajat. Tverinkarjala on lisätty kielikilpailuun Tverin valtionyliopiston aloitteesta, Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettaja ja kielikilpailun Karjalan-kuraattori Svetlana Korobeinikova kertoo.

Tverinkarjalan ja vepsän kilpailut järjestetään tänä vuonna pilottina.

— Tavallisesti kielikilpailu koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäinen vaihe on etävaihe ja toinen eli finaalivaihe pidetään lähimuodossa. Niissä sarjoissa, jotka ovat mukana kilpailussa pilottina, on vain etävaihe, Korobeinikova sanoo.

Pilottivaihe antaa kielikilpailun järjestäjille mahdollisuuden analysoida tehtävät ja tulokset.

— Ensi vuonna vepsän ja tverinkarjalan kilpailut koostuvat kahdesta sarjasta muiden kilpailussa mukana olevien kielten tapaan.

Tverinkarjala on lisätty kielikilpailuun Tverin valtionyliopiston aloitteesta
Svetlana Korobeinikova, Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettaja ja kielikilpailun Karjalan-kuraattori

Kielikilpailussa on myös livvin- ja varsinaiskarjalan sarjat. Tehtävät ovat laatineet Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettajat.

— Tehtävät koskevat sanastoa, kieli- ja lauseoppia, tekstin ymmärtämistä ja kirjallisuutta, Korobeinikova luettelee.

Petroskoin yliopisto on mukana kielikilpailussa kolmatta vuotta peräkkäin. Yliopiston opettajille syntyy aina vaikeuksia kirjallisuustehtävien laatimisessa.

— Kirjallisuustehtävät perustuvat kaunokirjallisuuteen. Sopivia karjalankielisiä katkelmia on vaikea löytää, Korobeinikova kertoo.

Hänen mukaansa kirjallisuustehtävät tuovat vaikeuksia kielikilpailun osallistujillekin. 

— Näiden tehtävien suorittamisesta nuoret voivat saada paljon pisteitä. Suurin vaikeus on siinä, että monet eivät ymmärrä karjalankielistä tekstiä eivätkä voi suorittaa tehtäviä, Korobeinikova huomauttaa.

Oppilailla on mahdollisuus valmistautua kielikilpailuun vastaamalla kokeiluversion kysymyksiin.
Svetlana Korobeinikova, Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettaja ja kielikilpailun Karjalan-kuraattori

Kilpailun ensimmäinen vaihe eli etävaihe alkaa maanantaina 11. marraskuuta. Kielikilpailu järjestetään kahdessa sarjassa. Toisessa kilpailevat kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset, toisessa yläluokkalaiset.

— Jotkut pelkäävät osallistumista tähän kilpailuun. Olen sitä mieltä, että jokainen vähemmistökieliä lukeva koululainen voi kokeilla voimiansa. Oppilailla on mahdollisuus valmistautua kielikilpailuun vastaamalla kokeiluversion kysymyksiin, Korobeinikova kertoo.

Kokeiluversiot löytyvät kielikilpailun kotisivuilta.

— Kokeiluversioina varsinaisja livvinkarjalan sarjoissa käytetään viime vuoden kielikilpailun tehtäviä.

Kilpailun etävaihe päättyy 10. tammikuuta 2025.

— Kielisarjoja kilpailussa on paljon. Kilpailu yhdistää tuhansia osallistujia. Monet suorittavat tehtäviä uudenvuoden lomalla. Silloin kuormitus kasvaa tuntuvasti ja sivusto voi lakata toimimasta kunnolla. Siitä syystä järjestäjät pyytävät suorittamaan tehtäviä etukäteen.

— Olisi hyvä jos karjalan kieltä lukevat koululaiset suorittaisivat tehtävät jo joulukuun loppuun mennessä, Korobeinikova ehdottaa.

Ensimmäisen vaiheen vastaukset tarkistetaan automaattisesti.

Kilpailun toiseen eli finaalivaiheeseen pääsevät koululaiset, jotka saavat etävaiheessa eniten pisteitä.

— Toinen vaihe järjestetään ensi helmikuun lopussa. Karjalassa kielikilpailun finaalivaiheen pitopaikkana on Petroskoin yliopisto, Korobeinikova kertoo.

Finaalivaiheen tehtävien suorittamiseen on varattu neljä tuntia.

Olisi hyvä jos karjalan kieltä lukevat koululaiset suorittaisivat tehtävät jo joulukuun loppuun mennessä.
Svetlana Korobeinikova, Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettaja ja kielikilpailun Karjalan-kuraattori

Kiinnostus kielikilpailuun on kasvussa Karjalassa. Kaksi vuotta sitten finaalivaiheeseen osallistui seitsemän karjalan kieltä lukevaa nuorta. Viime vuonna finalistien määrä kasvoi 19:ään.

Kiinnostuksen kasvun syy on selvä. Voitto kilpailussa tuo koululaisille etuja yhteishaussa.

— Kielikilpailun voittajilla on oikeus joko päästä yliopiston filologian tai pedagogiikan opintolinjoille ilman pääsykokeita tai saada venäjän kielen pääsykokeesta sata pistettä, Korobeinikova kertoo.

Sääntöjen mukaan sata pistettä saavat vain ne kilpailun voittajat, jotka ovat saaneet vähintään 75 pistettä venäjän kielen ylioppilaskokeessa.

Todistus voitosta on voimassa neljä vuotta.

Voittajaksi eri sarjoissa kaksi vuotta peräkkäin

Kaksi vuotta sitten parhaan tuloksen yleisvenäläisen äidinkielten kielikilpailun varsinaiskarjalan sarjassa sai pietarilainen Georgi Netšajev-Liukkonen.

Viime vuonna hän päätti kokeilla voimiaan livvinrarjalan tehtävien suorittamisessa. Siinäkin sarjassa hän pääsi toiseen vaiheeseen ja sai finaalissa parhaat pisteet.

— Ei ole ongelmaa, että sama ihminen voitti eri sarjoissa kaksi vuotta peräkkäin. Se on ainutlaatuista, Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen opettaja ja kielikilpailun Karjalan-kuraattori Svetlana Korobeinikova kertoo.

Viime vuonna Netšajev-Liukkonen oli kymmenesluokkalainen. Hänellä on siis oikeus osallistua kielikilpailuun tänäkin vuonna.

— Olisi hyvä jos ensi vuonna yleisvenäläisessä kielikilpailussa olisi myös vepsän kielen linja, Netšajev-Liukkonen kertoi Karjalan Sanomille viimekeväänä.

Unelmista pitää tehdä totta.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Tanssit ja hevoset yhdistävät
Yhteiset harrastukset vahvistavat perhesiteitä ja tarjoavat yhteistä aikaa. Ne tuovat rytmiä ja iloa arkeen.
Karjalan Sanomat
Kieliviikko yhdistänyt Petroskoin ja Pietarin
Tämän viikon aikana Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun ja kolmen pietarilaisen koulun suomen kielen oppilaat oppivat kieltä osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin.
Oma Mua
Stola on Jumalan kämmen
Ennevahnas ristikanzal elaijas joga kohtal dai joga vešil oli oma tärgei merkičys. Muga koin sija pidi “ostua” muanižändäl, gu pereh elis rauhas pideli maltua paista koinhaldijoinke.
Oma Mua
“S’amozerjen” artistu kävyi pajattamas Moskovah
Jessoilan kylän eläi Nadežda Vasiljeva yhtyi Pesni ot vsei duši -tv-šouh.
Karjalan Sanomat
Käsityötaidot yhdistävät perinteitä ja harrastajia
Etnokulttuurikeskusten ECHO-yhdistys käynnistää joulukuussa Pohjolan kädet -nimisen hankkeen. Se nostaa käsityöharrastuksen arvostusta.
Oma Mua
Patriottine desantu kävyi Alavozeh
Erähänny kohtannu, kunne heityi Karjalu hengis: Histourii. Kieli. Kul’tuuru -projektan patriottine desantu, rodih Anuksen piirin Alavoine. Vastavus piettih 27. kylmykuudu Alavozen školas.
Karjalan Sanomat
Talvimatkailukausi näyttää hyvältä Karjalassa
Talousministeriö ennustaa, että talvikauden aikana matkailijoiden määrä on vuodentakaista suurempi.
Oma Mua
Patriottini desantti laškeutu Luatokan rantah
Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektin toteuttamini jatkuu. Šiinä hyvin autetah Oma pajo -kuoron artistat.
Karjalan Sanomat
Harrastuksesta tuli ammatti
Sortavalasta kotoisin oleva Pavel Partunen opiskelee VGIK:ssa Moskovassa ja tekee elokuvia. Hän esittelee Koti-elokuvansa yleisölle kotikaupungissaan marraskuun lopussa.
Oma Mua
“EtnoSmart” innoššutti nuorie
EtnoSmart-nuorisoforumi yhisti 60 ošallistujua tašavallan piirilöistä, eksperttijä Venäjältä ta Karjalašta, spikerijä, sektijojen vetäjie ta vierahie.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana