Valkosipulisato on valmistunut

Marina Petrova
21.09.2026
Karjalainen valkosipulitila on korjannut ensimmäisen satonsa. Tyydyttävä sato puoltaa kylvöalan laajentamista ensi vuonna.
Olga Potašjova lajittelee valkosipuleja ja valitsee istutukseen sopivat sekä talvisäilytykseen tarkoitetut. Kuva: Lehnavolokin tilan VKontakte-sivu
Olga Potašjova lajittelee valkosipuleja ja valitsee istutukseen sopivat sekä talvisäilytykseen tarkoitetut. Kuva: Lehnavolokin tilan VKontakte-sivu

Karjalan Äänisenrannan piirin Lehnavolokissa perheyritys on korjannut ensimmäinen valkosipulisatonsa. Yrittäjät Aleksandr ja Olga Potašjov ovat tyytyväisiä tuloksiin ja suunnittelevat jo viljelyalan laajentamista.

— Valkosipulisato ilahduttaa. Olemme kartuttaneet kokemusta ja analysoimme virheitä, jotka on korjattava ensi vuonna, Olga kertoo.

Potašjovit ovat perustaneet valkosipuliviljelyyn erikoistuvan perheyrityksen viime vuonna. He ovat Karjalassa ainoat yrittäjät, jotka kasvattavat valkosipulia myyntiin näin suuressa tuotantomäärässä.

— Tutkimme Luoteis-Venäjän markkinoita emmekä löytäneet ainoatakaan valkosipulin viljelyä harjoittavaa yrittäjää. Meillä ei ole kilpailijoita, joten myynti sujuu hyvin, Olga huomauttaa.

Viljelijät aikovat myydä ensimmäisen satonsa useiden kanavien kautta. Valkosipulia voi ostaa suoraan tilalta, ja viljelijät harkitsevat myös messuille osallistumista sekä yhteistyötä vähittäiskauppaketjujen kanssa.

— Myymme valkosipulia ravintola-alan yrityksille ja paikallisille asukkaille, yrittäjä korostaa.

Monet valkosipulilajikkeet sopivat Karjalan ilmastoon.
Olga Potašjova, maanviljelijä

Potašjovit ovat korjanneet tänä vuonna noin kolme tonnia valkosipulia.

— Suurimmat sipulit ovat halkaisijaltaan 6—7-senttisiä. Se on erinomainen tulos. Tämän kokoiset sipulit muodostivat 30 prosenttia sadosta. Myös halkaisijaltaan 5-senttiset sipulit ovat hyvä tulos, ja ne kattoivat 40 prosenttia sadosta. Pienempiä sipuleita käytämme jatkojalostukseen, Olga kertoo.

— Pienikokoisia sipuleita on paljon. Kesäkuun pakkaset ja heinäkuun sateet hidastivat sipulin kasvua, hän toteaa.

Viljelijät kiinnittävät erityistä huomiota oman siemenkannan kehittämiseen. Parhaiden kasvien valinta mahdollistaa istutusmateriaalin asteittaisen sopeuttamisen paikallisiin olosuhteisiin ja luo edellytykset paremmille sadoille tulevina vuosina.

— Monet valkosipulilajikkeet sopivat Karjalan ilmastoon. Viime vuonna hankimme istukassipulia Baškiriasta sekä Kolomnasta ja Lipetskistä. Lisäksi kasvatimme itse 200 kiloa sipulia omalla palstallamme. Nyt meillä on mahdollisuus istuttaa vain omat valkosipulit, Olga sanoo.

Kynnet istutetaan syksyllä noin 4–6 viikkoa ennen maan jäätymistä. Niiden täytyy ehtiä juurtua, mutta ne eivät saa kasvattaa maan pinnalle ennen talvea.

Viime syksynä yrittäjät Potašjovit istuttivat talvivalkosipulia avomaalle yhden hehtaarin alalle. Tulevalla kaudella he aikovat laajentaa viljelyalaa 1,4 hehtaariin. Valmistelut uutta kautta varten ovat jo alkaneet. Aleksandr valmistelee maata, ja Olga lajittelee valkosipulinkynsiä.

— Laajennus on ehdottomasti välttämätön. Viljelymaa on käytännössä valmis. Nyt tarvitsemme kuivaa säätä päätyön viimeistelyyn ja aikaa maaperän asettumiseen, Aleksandr sanoo.

Valkosipulitilan ensimmäinen toimintakausi tarjosi Potašjoville mahdollisuuden hankkia käytännön kokemusta tuotantomenetelmien hallinnasta. Hankittu kokemus mahdollistaa virheiden välttämisen ensi vuonna. Esimerkiksi he aikovat istuttaa valkosipulia syyskuussa lokakuun sijaan. Kynnet istutetaan syksyllä noin 4—6 viikkoa ennen maan jäätymistä. Niiden täytyy ehtiä juurtua, mutta ne eivät saa kasvattaa maan pinnalle ennen talvea.

Haluan aloittaa valkosipulin jalostuksen.
Olga Potašjova, maanviljelijä

Ajatus valkosipulitilan perustamisesta ei syntynyt tyhjästä. Vielä Aleksanderin isä oli viljellyt valkosipulia palstallaan. Todettuaan, että sato oli tasalaatuista Karjalan ilmastossa, Aleksandr päätti perustaa perheyrityksen. Hänen vaimonsa Olga tuki miestään välittömästi.

— Olemme viljelleet valkosipulia palstallamme yli 30 vuoden ajan, ja meillä on kokemusta erilaisista viljelymenetelmistä. Karjalaiset viljelivät sitä aina käsin, kun taas ostimme koneita valtiontuella, Olga kertoo.

Vuonna 2024 viljelijät Potašjovit hakivat Agrostartup-avustusta. Apurahana saaduilla 2,1 miljoonalla ruplalla he hankkivat valkosipulin istutuskoneen, rikkaruohojen poistoon tarkoitetun kultivaattorin ja valkosipulin korjuukoneen.

— Lisäämme parhaillaan viljelyaloja tehdäksemme liiketoiminnastamme kannattavaa, Olga korostaa.

— Haluan aloittaa valkosipulin jalostuksen. Sain koulutuksen Minun liiketoimintani -keskuksessa ja ideoin hankkeen, jossa valmistetaan purkkeihin pakattua kuivattua valkosipulia mausteeksi. Lasken parhaillaan hankkeen kannattavuutta, yrittäjä Potašjova kertoo.

Paikallista valkosipulia markkinoille

Viljelijät Potašjovit suhtautuvat tulevaan kauteen optimistisesti.

— Olen tyytyväinen yrityksemme ensimmäiseen toimintavuoteen. Tämän kauden tavoitteenamme on mukauttaa olemassa olevia viljelymenetelmiä Karjalan olosuhteisiin, jotta voimme kasvattaa valkosipulin tuotantoa tilallamme. Pyrimme varmistamaan, että korkealaatuista paikallista valkosipulia saadaan Karjalan kauppojen hyllyille, Aleksandr kommentoi.

Karjalan maatalousministeriön mukaan kotimaisen valkosipulintuotannon kehittäminen on osa pyrkimystä korvata tuontia vihannestuotannossa. Tuontituotteet kattavat tällä hetkellä merkittävän osan Venäjän markkinoista, siksi valkosipulia viljelevien tilojen perustaminen Karjalassa avaa uusia mahdollisuuksia paikallisen tuotannon kehittämiselle.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Animaatiot yhdistävät Venäjän eri alueiden lapsia
Itsepäisestä vaimosta kertova animaatio livvinkarjalan kielellä valittiin yhdeksi kolmesta parhaasta Kuldaine sulgaine -animaatiofestivaalilla Petroskoissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen kansankuoro: juhlavuosi käynnistyy
Kuoro kutsuu kaikkia sen toiminnasta kiinnostuneita juhlavuotensa ensimmäiseen konserttiin, joka järjestetään tänään Soutjärven koulussa.
Oma Mua
Harakka, varis ta repo
Santra Remšujevan starinašta šuat tietyä, kuin varis šuatto auttua harakkua.
Karjalan Sanomat
Gorkin arvoituksellisin ja epäonnistunein teos lavalle
Draamateatterissa esitettiin Omituiset ihmiset. Esityksessä ohjaaja Denis Husnijarov pohtii, keitä ”omituiset ihmiset” ovat ja miten olosuhteet pakot tavat ihmiset pukemaan naamiot.
Oma Mua
Parahat alottehet Karjalan kanšojen hyväkši
Petroskoissa mäni tiijollis-käytännöllini Karjalan kanšat: Istorija. Nykyaika. Tulovaisuš -konferenšši.
Karjalan Sanomat
Tekoäly avuksi terveystarkastuksessa
Karjalan suurimpaan kauppakeskukseen on ilmestynyt laite nopeaa terveystarkastusta varten. Se arvioi kosketuksetta ihmisen terveyttä 17 eri mittarin perusteella vain 15 sekunnissa.
Kodima
“Meiden vägi om ičesamoi!”
Narjan-Maras mäni “Kundaližen diplomatijan škol” -ühthižvenälaižen openduzprogramman regionaline etap. Vepsän rahvast ezitiba Anastasia Jevtušenko Šoutjärvespäi da Sem’on Pozdn’akov Piterin agjaspäi.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli fokuksessa
Karjalan kielen museoaakkoset -hanke huipentui näyttelyyn Karjalan kansallismuseossa.
Oma Mua
Čärkkä on Vuokkiniemen šytän
Tänä vuotena Vuokkieniemen Čärkällä ilmešty vielä yksi näyttöpaikka. Kolme venehtä ašetettih katokšen alla, ta viereh pissytettih venehistä ta runokylista kertojat tietotaulut.
Karjalan Sanomat
Kansojen yhteistyö selvisi foorumissa
Noin sata suomalaisugrilaisten kansojen alle 35-vuotiasta edustajaa osallistui nuorisoneuvoston istuntoihin ja tapaamisiin Petroskoissa viime viikolla.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
Please authorize:
Login:
Password:

Forgot your password?