Uuttu kniigua: “Pedri – kuulužu kuningas”

Uuttu kniigua: “Pedri – kuulužu kuningas”

Jelena Ruppijeva
12.10.2022
Periodika-julguamos nägi päivänvalgien kniigu, kuduah on kerätty runuo, suarnua da zuakkunua karjalan kielel tsuari Pedri I:h nähte. Niilöin yhtehkeriäjänny on filolougien kandiduattu Valentina Mironova.
Jälgiaigua Valentina Mironova on erikseh tutkinuh runoloi, suarnoi da zuakkunoi tsuari Pedri I:s. Oman tutkimuksen tuloksis häi on jo pidänyh kolme ezitelmiä da valmistannuh tiedokirjutuksen. Kuva: Margarita Kemppainen
Jälgiaigua Valentina Mironova on erikseh tutkinuh runoloi, suarnoi da zuakkunoi tsuari Pedri I:s. Oman tutkimuksen tuloksis häi on jo pidänyh kolme ezitelmiä da valmistannuh tiedokirjutuksen. Kuva: Margarita Kemppainen

Tänävuon Karjalas on pietty äijy piduo tsuari Pedri I:n 350-vuozipäiväkse. On luajittu konferensieloi da ozutteluloi, piästetty ilmah kniigua. Oman vuitin sih ruadoh on pandu karjalazetgi. Kezän lopul Periodika-julguamos Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan kannatuksel nägi päivänvalgien Pedri – kuulužu kuningas -kniigu, kuduah on kerätty runuo, suarnua da zuakkunua Pedri I:h nähte karjalan kielel. Niilöin yhtehkeriäjänny on filolougien kandiduattu, Kielen, literatuuran da histourien instituutan vahnin tiedoruadai Valentina Mironova. 

— Tahtoimmo ozuttua, ku Pedri I:n nimi oli tuttu karjalazile. Konzu kaksikymmen vuottu tagaperin rubein tutkimah suvikarjalazii eeppizii pajoloi, tiijustin, ku karjalazet pajatettih runoloi tsuari Pedri I:s. Net oldih mielenkiinittäjät da kerras painuttih mieleh. Erikseh rubein tutkimah niilöi jo konzu otimmos kniigan luajindah. Luvin kai runot, suarnat da zuakkunat Pedri I:s da kai tutkimukset, kudamat koskietah tädä tiemua. Täh ainehistoh olen kiinnostunnuh jo kniigua luadijes, sellittäy uvven kniigan luajindua Valentina Mironova. 

Tahtoimmo ozuttua, ku Pedri I:n nimi oli tuttu karjalazile. Luvin kai runot, suarnat da zuakkunat Pedri I:s da kai tutkimukset, kudamat koskietah tädä tiemua. Täh ainehistoh olen kiinnostunnuh jo kniigua luadijes.
Valentina Mironova, filolougien kandiduattu

Pedri – kuulužu kuningas -kniigah, paiči sen luadijan algusanoi da tarkua tutkimustu tiemas, kuuluu kolme piäozua. Enzimäzes suau lugie Karjalan piirilöin mugah juattuloi histouriellizii runoloi, toizes – suarnoi da kolmandes – zuakkunoi kuulužas tsuaris. 

Äijät nämmis runolois, suarnois da zuakkunois oli painettu Suomes karjalan kielel Suomen kanzan vahnat runot -kogomukseh da meil karjalan da ven’an kielel Viktor Jevsejevan Karjal-suomelaine rahvahan eepossu -kniigah da Karjalan eeppizet pajot -kogomukseh. Toizii runoloi, suarnoi da zuakkunoi kniigan luadii Valentina Mironova on löydänyh Karjalan Tiedokeskuksen Tiedoarhiivas, net ollah enzimästy kerdua nähty päivänvalgien. Kai tämä materjualu oli kerätty silloi, konzu runoloin pajatanduperindö oli vie elävänny. 

— Pahakse mielekse tänäpäi runoloi tsuari Pedri I:s ei pajateta, eigo suarnoi da zuakkunoi sanella. Niilöin pajatandu da sanelendu unohtui vuozien 1960 aigah, konzu rubei sambumah eeppizien pajoloin da suarnoin sanelenduperindö, sellittäy Valentina Mironova. – Pidäy sanuo, ku runoloi Pedri I:s enimyölleh pajatettih suven da Luadoganrannikon karjalazet, pohjazes on kirjutettu vähä runuo, ga niidy on. Suarnoi da zuakkunoi saneltih vaiku liygiläzet. Suarnat ylen äijäl koskietahes ven’alazih suarnoih, tutkijat ollah sidä mieldy, ku niilöin juondehet oli laihinoittu ven’alazis suarnois. Nämmis suarnois tunduugi karjalazien suarnoin vaikutus. Suarnansanelijat nerokkahasti yhtistettih mollembii perindölöi. Zuakkunoi rahvahas kirjutettih vähän, tänäpäi myö tiijämmö vai liygiläzis kirjutettuloi zuakkunoi. 

Runoloi oli jygei kiändiä, puaksuh niilöis oli moizii sanoi, kudualoi harvah käytämmö paginas, eigo sanakniigois lövvy pättävii vastavuksii niilöil. Oli äijy voinuterminiä da laivoih kuulujua sanua. Suarnoi oli jo äijiä kebjiembi kiändiä, ku niilöin kieli ei ole moine vaigei.
Valentina Mironova, filolougien kandiduattu

Uvves kniigas joga runon, suarnan da zuakkunan rinnale on annettu sen ven’ankieline kiännös. Karjalan Tiedokeskuksen Tiedoarhiivas löyttylöi da Suomen kanzat vahnat runot -kniigan tekstoi Valentina Mironova on kiändänyh iče. 

— Runoloi oli jygei kiändiä, puaksuh niilöis oli moizii sanoi, kudualoi harvah käytämmö paginas, eigo sanakniigois lövvy pättävii vastavuksii niilöil. Oli äijy voinuterminiä da laivoih kuulujua sanua. Suarnoi oli jo äijiä kebjiembi kiändiä, ku niilöin kieli ei ole moine vaigei, jatkau paginua Valentina Mironova. 

Runoloin, suarnoin da zuakkunoin juondehet ollah eriluaduzet. Runolois suau lugie Viiburin valloitandas. Suarnois tsuari Pedri I arbuau erinomazii arbaituksii: kui vil’l’u kazvau, mindäh mužikal on pardu mustu da piä harmai, kuspäi starikal on hebo da kirves. On suarnua, kudualois piähenginny ollah tsuari da pappi libo tsuari da sluužbaspäi tulluh saldattu. 

Uvves kniigas on äijy pättäviä kuvua. Niilöin piirustajannu on Lidija Žukova. Taidoilii on lugenuh kai tekstat da kiinnostunnuh niilöin syväindöh. 

— Omis kuvis Lidija Žukova maltoi ozuttua sillozen tsuari Pedri I:n aijan, hos runoloin da suarnoin tekstat ei suorah kuvasteta sen aijan histouriellizii tapahtumii, kiittäy taidoilijua Valentina Mironova. 

Pedri – kuulužu kuningas -kniigu ei ole myödävänny, sidä jagau Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Oma Mua
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Karjalan Sanomat
Lisää majoituspaikkoja Laatokan Karjalaan
Venäläinen kansainvälinen hotelliketju rakentaa uuden hotellin Sortavalan kaupunkipiiriin. Hotelli vastaanottaa ensimmäisiä vieraita jo tänä vuonna.
Oma Mua
Roštuon lahjat
Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.
Kipinä
Ken abutab Pakaižukole?
No tedad-ik sinä, miše Pakaižukol oma abunikad? Ned eläba erazvuiččiš Venäman agjoiš. I ni üks’ neniš tal’ven ižandoišpäi ei kosku toižehe.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana