Usko vai omih voimih

Rahvahan suarnu
17.04.2026
Vjetnaman rahvahan suarnu nevvou uskuo vaiku omih voimih da Jumalan abuh.
Gu ruvennemmo vuottamah, kogo ijän voimmo täs joute istuo. Huomei huondeksel otammo čirpit da rubiemmo iče vil’l’ua leikkuamah. Jumal auttau, iče kolmes päiväs kaiken ruammo. 0+ Kuva: Ksenija Baltazar
Gu ruvennemmo vuottamah, kogo ijän voimmo täs joute istuo. Huomei huondeksel otammo čirpit da rubiemmo iče vil’l’ua leikkuamah. Jumal auttau, iče kolmes päiväs kaiken ruammo. 0+ Kuva: Ksenija Baltazar

linduine luadi pellol pezän da haudoi poigazet. Mollei vanhembat lenneltih loitos da tuodih poigazil syömisty. Net istuttih pezäs da vuotettih. Vil’l’at jo oldih kypsät, ga linduzet vie oldih pienet, ei maltettu lennellä. Nähtih poigazien vanhembat, ku rinnal olijal pellol jo vil’l’at kypsettih, dai käskiettih pezäs istujil kuunnella, midä paistah rahvas.

Aijan mendyy tuldih pellole muanruadai da kolme hänen poigua. Tuatto kačoi tähkii dai sanou:

— Kačokkuas, terväh kaikin jo vil’l’ua ruvetah leikkuamah, vai myö vie emmo rua.

— Ole rauhas, tuattozeni, huomei minä kučun omii ystävii dai leikkuammo terväzeh kai vil’l’at.

Paistih, nagrettih kodvazen dai lähtiettih. Linnunpoigazet kai sanat pandih mustoh da illal vanhembien tulduu saneltih. Pöllästyi muamo-lindu:

— Meile roih nygöi lähtie iäres pezäspäi, eiga huondeksel tullah ruadajat da murendetah pezän!

Tuatto-lindu oli vanhembi, se oli äijän nähnyh eläjes. Se sanoi:

— Pangua mustoh minun sanat. Uskuo voibi, ga nikonzu ei sua vuottua, ku kentah tulou abuh. Älgiä varakkua, huomei vie niken ei tule pellole ruadamah.

Mugai rodih. Konzu huondeksel vahnin poigu tuli pellole ystävii vastuamah, niken ei tulluh ruadoh. Muanruadai poijienke istuttih kogo päivän ystävii vuottamas, toinah, hos eräs tulou. Ga sudre vuotettih. Sit keskimäine poigu sanou:

— Tuattozeni, älä hädäilehte. Huomei minä kučun susiedat dai kaikin yhtes terväzeh kai vil’l’at leikkuammo!

Gu ruvennemmo vuottamah, kogo ijän voimmo täs joute istuo. Huomei huondeksel otammo čirpit da rubiemmo iče vil’l’ua leikkuamah. Jumal auttau, iče kolmes päiväs kaiken ruammo.

Kuultih linnunpenduzet nengoman paginan dai kaiken saneltih vanhembile. Ga tuatto-lindu tähgi sanoi:

— Älgiä ehki varakkua, vie ni huomei täl pellol ei leikata ni yhty tähkästy!

Mugai rodih. Konzu huondeksel keskimäine poigu tuli pellole susiedoi vastuamah, niken ei tulluh ruadoh. Muanruadai poijienke istuttih kogo päivän susiedoi vuottamas, toinah, hos eräs tulou. Ga sudre vuotettih. Sit nuorin poigu sanou:

— Tuattozeni, älä hädäilehte. Huomei minä kučun rodn’ua dai kaikin yhtes terväzeh kai vil’l’at leikkuammo! Hyöhäi ollah kai omat, nepromenno tullah meile abuh.

Saneltih linnunpoigazet vanhembile kaiken, ga tuatto-lindu oli endizelleh rauhas.

— Älgiä varakkua, kai vie on hyvin!

Lähti nuorin poigu rodnii kuččumah, ga niken ei tulluh abuh, kaikil oli omua tärgiembiä ruaduo. Sit muanruadai sanoi omile poijile:

— Gu ruvennemmo vuottamah, kogo ijän voimmo täs joute istuo. Huomei huondeksel otammo čirpit da rubiemmo iče vil’l’ua leikkuamah. Jumal auttau, iče kolmes päiväs kaiken ruammo.

Dai tämän linduzet saneltih illal omile vanhembile. Vaste sit tuatto-lindu sanoi:

— Nygöi on tulluh aigu lähtie pellolpäi. Segi hyvä, nygöi jo meijän poigazil siivet on lujat.

Linduzet kaikin yhtes kannettih oman pezäzen toizeh kohtah.

A tulien piän huondeksel, odva vai taivas rubei vallottamah, tuldih pellole muanruadai omien poijienke da ruvettih ruadamah. Kai vil’l’at iče leikattih, vai yksi Jumal oli avvuttamas.


Karjalakse kiändi L’ubov’ Baltazar.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Hyvät valokuvat: tarina, joka ei ole kuviteltu
Karjalan kansallisen teatterin näyttämöllä kantaesitettiin tuore esitys. Se ei kerro menneestä ja tulevasta eikä kuvitellusta maailmasta vaan siitä, mitä tapahtuu nyt.
Oma Mua
Tahtot eliä hyvin – ga elä
Heččulankylän eläjät ei uneksita suadamattomua. Hyö hyvin tietäh: tahtonet parandua omua elaigua — pidäy ruadua.
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
Please authorize:
Login:
Password:

Forgot your password?