Šuomelais-ugrilaiset kanšat ečitäh yhteisruavon mahollisukšie

Šuomelais-ugrilaiset kanšat ečitäh yhteisruavon mahollisukšie

Uljana Tikkanen
23.08.2023
Mordovijan piäkaupunkissa Saranskissa piettih Venäjän forumi “Venäjän etnokulttuurini moninaisuš: nykyaikaset kuot’t’elut ta kehitykšen perspektiivit”.
Karjalan tašavallan etuštajat Julija Filippova (vaš.),  Aleksandra Aniskina, Anna Anhimova, Aleksanda Rodionova ta Anastasija Šestak. 16+ Kuva: Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön lehistöpalvelu
Karjalan tašavallan etuštajat Julija Filippova (vaš.), Aleksandra Aniskina, Anna Anhimova, Aleksanda Rodionova ta Anastasija Šestak. 16+ Kuva: Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön lehistöpalvelu

Mordovijan piäkaupunkissa Saranskissa piettih Venäjän forumi “Venäjän etnokulttuurini moninaisuš: nykyaikaset kuot’t’elut ta kehitykšen perspektiivit”. 

Forumih ošallistu 350 henkie Venäjän 35 alovehelta. Ohjelman tarkotukšena oli auttua kanšojen välisen yhteisruavon kehityštä tieto-, kulttuuri-, tutkimuš- ta kielialoilla. 

Karjalan tašavaltua esitti viisi henkie: Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liitto -kanšalaisjärješšön johtaja Anna Anhimova, Karjalan kanšallisen teatterin artista Aleksandra Aniskina, tietomieš Aleksandra Rodionova, Viena-etnokulttuurikeškukšen johtaja Julija Filippova ta TV-toimittaja Anastasija Šestak.

Nuoret aktiiviset ihmiset oltih hyvällä mielin, jotta hyö šuatih huomijuo ta nähtih äijän mahollisukšie yhtehisien projektien valmistamisešša.
Anna Anhimova

Forumin enšimmäisenä päivänä piettih plenarikokouš. Šiinä esiinnyttih Presidentin hallinnon johtajan šijahini Magomedsalam Magomedov, Federatijon kanšallisukšien kyšymykšien toimiston johtaja Igor’ Barinov, Valtijollisen Duuman johtajan šijahini Sergei Neverov, Mordovijan piämieš Artjom Zdunov, Presidentin rinnalla toimijan kanšojen välisien šuhtehien neuvošton jäšen P’otr Tultajev ta toiset virkamiehet. 

Niin, Igor’ Barinov korošti, jotta Federatijon kanšallisukšien kyšymykšien toimisto šuoritti miäräykšien kompeksi šuomelais-ugrilaisien kanšojen etnokehitykšen hyväkši.

Kokoukšešša esiinty Karjalan delegatijon etuštaja Anna Anhimova. Esitykšeššä hiän kerto eri šuomelais-ugrilaisien kanšojen nuorisoprojektiloista šekä taričči kakši idejua, kumpaset oli hyväkšytty forumissa.

— Mie esitin muutoman projekti, kumpasie toteutettih Karjalašša, Udmurtijašša, Mari Elissa ta Komissa. Näytin, kuin piettih projektija yhen tašavallan rajoissa ta eri tašavaltojen välissä, šano Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liitto -kanšalaisjärješšön johtaja ta Kiži-musejon ruataja Anna Anhimova. 

Forumin lopušša Anna šai kiitoškirjan Federatijon kanšallisukšien kyšymykšien toimistolta.

Forumin tulokšena on vetomukšien valmistamini federatijon ta tašavaltojen ministerijöjen ta valtijollisien elimien puoleh. Forumin piätöš työnnetäh tašavaltojen piämiehillä ta alovehien johtajilla, miššä ŠU-kanšat eletäh.
P’otr Tultajev

Projektien avulla nuoret kehitetäh kulttuurie, šäilytetäh muamonkieltä, levitetäh tietoja internetissä, kehitetäh kirjallisutta ta musiikkie, valmissetah etnomatkuštamisie. Esitykšen lopušša Anna Anhimova taričči käsiteltäväkši kakši idejua.

— Mie taričin järještyä Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liiton rinnalla toimijan Šuomelais-ugrilaisien kanšojen nuorisoneuvošton. Ideja oli hyväkšytty ta forumissa oli pietty enšimmäini issunto. Nuoret aktiiviset ihmiset oltih hyvällä mielin, jotta hyö šuatih huomijuo ta nähtih äijän mahollisukšie yhtehisien projektien valmistamisešša. Toini ideja oli valmistua etnomatkoja šuomelais-ugrilaisissa tašavalloissa ta enšimmäisekši paikakši valittih Kižin šuari, missä enši vuotena avatah vepšäläisien oša, lisäsi Anna. 

Forumin aikana Anna Anhimova oli Nuorisoprojektiloilla omissetun ošan moderattorina. Šen toiminnan aikana noššettih nykytärkeitä teemoja, kuin etnoleirien elvyttämini, tutkimušmatkojen järještämini, projektitoiminta kylissä. Šuomelais-ugrilaisien kanšojen etuštajat koroššettih, jotta ei riitä yhtenäistä mediatilua, missä tapahtuis uutisien ta tapahtumien etuilmotukšien vaihto. Niise oli pantu merkillä, jotta forumissa pitäis olla kirjailijien, teatterialan ruatajien ta perintehellisen ruuvvan šäilyttäjien ošat. 

— Forumissa oli noššettu äijän proplemoja ta oli esitetty niise äijän mukavie ehotukšie, kuin niitä ratkaissa nykymuailmašša. Eryähie niistä šuomelais-ugrilaiset kanšat jo käytetäh. Forumin tulokšena on vetomukšien valmistamini federatijon ta tašavaltojen ministerijöjen ta valtijollisien elimien puoleh. Forumin piätöš työnnetäh tašavaltojen piämiehillä ta alovehien johtajilla, miššä ŠU-kanšat eletäh, šano Presidentin rinnalla toimijan kanšojen välisien šuhtehien neuvošton jäšen P’otr Tultajev.


POJAVAD KIRJUTESED
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Kipinä
Mistä rautaraha voit kertuo?
Koštamukšelaini Dmitrii Ivanov harraštau numismatiikkua – hiän keryäy vanhoja rautarahoja, kumpasie iče löysi Vienan Karjalan alovehelta, šekä nykyaikasie rahoja muailman eri maista.
Karjalan Sanomat
Vuosia kielen parissa ja hyväksi
Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja tunnetaan Karjalassa ihmisenä, joka vaalii karjalaisen kansan perinteitä, kieltä ja kulttuuria. Lapsena hän haaveili lääkärin ammatista.
Karjalan Sanomat
Karjalan järvet isolle kankaalle
Karjalan järvet -dokumentti sai ensi-iltansa Petroskoissa. Filmiä varten kuvattiin 50 järveä eri puolilla Karjalaa. Videomateriaalia kertyi yli sadan tunnin verran.
Oma Mua
Karjalan kieli elämäššä ta harraššukšissa
Vienankarjalan kielikurššilla oli pietty viimeni oppitunti. Kurššilaisilla oli tehtävä – valmistua esityš ta kertuo, mimmoni rooli on karjalan kielellä elämäššä, pereheššä, harraššukšissa ta ammatissa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana