Šuomelais-ugrilaiset kanšat ečitäh yhteisruavon mahollisukšie

Šuomelais-ugrilaiset kanšat ečitäh yhteisruavon mahollisukšie

Uljana Tikkanen
23.08.2023
Mordovijan piäkaupunkissa Saranskissa piettih Venäjän forumi “Venäjän etnokulttuurini moninaisuš: nykyaikaset kuot’t’elut ta kehitykšen perspektiivit”.
Karjalan tašavallan etuštajat Julija Filippova (vaš.),  Aleksandra Aniskina, Anna Anhimova, Aleksanda Rodionova ta Anastasija Šestak. 16+ Kuva: Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön lehistöpalvelu
Karjalan tašavallan etuštajat Julija Filippova (vaš.), Aleksandra Aniskina, Anna Anhimova, Aleksanda Rodionova ta Anastasija Šestak. 16+ Kuva: Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön lehistöpalvelu

Mordovijan piäkaupunkissa Saranskissa piettih Venäjän forumi “Venäjän etnokulttuurini moninaisuš: nykyaikaset kuot’t’elut ta kehitykšen perspektiivit”. 

Forumih ošallistu 350 henkie Venäjän 35 alovehelta. Ohjelman tarkotukšena oli auttua kanšojen välisen yhteisruavon kehityštä tieto-, kulttuuri-, tutkimuš- ta kielialoilla. 

Karjalan tašavaltua esitti viisi henkie: Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liitto -kanšalaisjärješšön johtaja Anna Anhimova, Karjalan kanšallisen teatterin artista Aleksandra Aniskina, tietomieš Aleksandra Rodionova, Viena-etnokulttuurikeškukšen johtaja Julija Filippova ta TV-toimittaja Anastasija Šestak.

Nuoret aktiiviset ihmiset oltih hyvällä mielin, jotta hyö šuatih huomijuo ta nähtih äijän mahollisukšie yhtehisien projektien valmistamisešša.
Anna Anhimova

Forumin enšimmäisenä päivänä piettih plenarikokouš. Šiinä esiinnyttih Presidentin hallinnon johtajan šijahini Magomedsalam Magomedov, Federatijon kanšallisukšien kyšymykšien toimiston johtaja Igor’ Barinov, Valtijollisen Duuman johtajan šijahini Sergei Neverov, Mordovijan piämieš Artjom Zdunov, Presidentin rinnalla toimijan kanšojen välisien šuhtehien neuvošton jäšen P’otr Tultajev ta toiset virkamiehet. 

Niin, Igor’ Barinov korošti, jotta Federatijon kanšallisukšien kyšymykšien toimisto šuoritti miäräykšien kompeksi šuomelais-ugrilaisien kanšojen etnokehitykšen hyväkši.

Kokoukšešša esiinty Karjalan delegatijon etuštaja Anna Anhimova. Esitykšeššä hiän kerto eri šuomelais-ugrilaisien kanšojen nuorisoprojektiloista šekä taričči kakši idejua, kumpaset oli hyväkšytty forumissa.

— Mie esitin muutoman projekti, kumpasie toteutettih Karjalašša, Udmurtijašša, Mari Elissa ta Komissa. Näytin, kuin piettih projektija yhen tašavallan rajoissa ta eri tašavaltojen välissä, šano Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liitto -kanšalaisjärješšön johtaja ta Kiži-musejon ruataja Anna Anhimova. 

Forumin lopušša Anna šai kiitoškirjan Federatijon kanšallisukšien kyšymykšien toimistolta.

Forumin tulokšena on vetomukšien valmistamini federatijon ta tašavaltojen ministerijöjen ta valtijollisien elimien puoleh. Forumin piätöš työnnetäh tašavaltojen piämiehillä ta alovehien johtajilla, miššä ŠU-kanšat eletäh.
P’otr Tultajev

Projektien avulla nuoret kehitetäh kulttuurie, šäilytetäh muamonkieltä, levitetäh tietoja internetissä, kehitetäh kirjallisutta ta musiikkie, valmissetah etnomatkuštamisie. Esitykšen lopušša Anna Anhimova taričči käsiteltäväkši kakši idejua.

— Mie taričin järještyä Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liiton rinnalla toimijan Šuomelais-ugrilaisien kanšojen nuorisoneuvošton. Ideja oli hyväkšytty ta forumissa oli pietty enšimmäini issunto. Nuoret aktiiviset ihmiset oltih hyvällä mielin, jotta hyö šuatih huomijuo ta nähtih äijän mahollisukšie yhtehisien projektien valmistamisešša. Toini ideja oli valmistua etnomatkoja šuomelais-ugrilaisissa tašavalloissa ta enšimmäisekši paikakši valittih Kižin šuari, missä enši vuotena avatah vepšäläisien oša, lisäsi Anna. 

Forumin aikana Anna Anhimova oli Nuorisoprojektiloilla omissetun ošan moderattorina. Šen toiminnan aikana noššettih nykytärkeitä teemoja, kuin etnoleirien elvyttämini, tutkimušmatkojen järještämini, projektitoiminta kylissä. Šuomelais-ugrilaisien kanšojen etuštajat koroššettih, jotta ei riitä yhtenäistä mediatilua, missä tapahtuis uutisien ta tapahtumien etuilmotukšien vaihto. Niise oli pantu merkillä, jotta forumissa pitäis olla kirjailijien, teatterialan ruatajien ta perintehellisen ruuvvan šäilyttäjien ošat. 

— Forumissa oli noššettu äijän proplemoja ta oli esitetty niise äijän mukavie ehotukšie, kuin niitä ratkaissa nykymuailmašša. Eryähie niistä šuomelais-ugrilaiset kanšat jo käytetäh. Forumin tulokšena on vetomukšien valmistamini federatijon ta tašavaltojen ministerijöjen ta valtijollisien elimien puoleh. Forumin piätöš työnnetäh tašavaltojen piämiehillä ta alovehien johtajilla, miššä ŠU-kanšat eletäh, šano Presidentin rinnalla toimijan kanšojen välisien šuhtehien neuvošton jäšen P’otr Tultajev.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Talous toipumassa kriisistä
Tammi–syyskuussa 2023 Karjalan talouden pääalojen tuotantoindeksi saavutti melkein viimevuotisen tason. Asukkaiden reaalipalkka kasvoi yli kuusi prosenttia ja vähittäiskaupan liikevaihto noin kahdeksan prosenttia.
Kodima
Modkuviden peitjüvä
Šoutjärven muzei tarjoičeb kacta vepsläižiden modkuvid.
Karjalan Sanomat
Sortavala inspiraation lähteenä
Valokuvataiteilija Julia Abzaltdinova vietti viikon taiteilijaresidenssissä Sortavalassa. Hän valokuvasi vanhoja rakennuksia ja generoi kuvia tekoälyllä.
Oma Mua
Karjalaisella naisella on kaunis šielu
Ol’ga Karhunen opaštu kunnivoittamah ta rakaštamah elämyä, omie heimolaisie, tuttavie ta tuntomattomie ihmisie. Hiän opašti šiih omie lapšieki.
Kipinä
Lapsi kätkyös maguau
Ennevahnas kodilois riputettih kätkyt, kus liikutettih piendy lastu. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella. Karjalas oli eriluaduzii kätkylö – hiihnukätkyt da lattiikätkyt.
Oma Mua
Teatterissa lapšet šäilytetäh muamonkieltä
Esitykšie karjalan kielellä näytettih Petroskoissa. Karjalaini šuarna -teatterikilpailuh ošallistu 21 ryhmyä.
Karjalan Sanomat
Visakoivuja kasvamaan vuokrametsiin
Viranomaiset, tutkijat ja metsänvuokraajat pyrkivät lisäämään visakoivun määrää, koska se on tällä hetkellä Karjalassa uhanalainen laji.
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Karjalan Sanomat
Eino Karhu: kirjallisuuden Michelangelo
27. marraskuuta on tullut kuuluneeksi 100 vuotta inkeriläisen kirjallisuudentutkijan ja kääntäjän syntymästä.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana