Šuojun paikannimet ollah vahnimii

Šuojun paikannimet ollah vahnimii

Ol’ga Smotrova
25.04.2022
Šuojun kyläs piettih Lyydiläzien eländykohtien paikannimilöin sanakniigan prezentasii. Sanelemah uudeh kniigah da Šuojun lohkon paikannimilöih nähte Šuojun kirjastoh tuli kniigan erähii kirjuttajii professoru Irma Mullonen.
Ennevahnas Šuojun lohkol oli läs kahtukymmendy kyliä. Kuva: Tatjana Akulova
Ennevahnas Šuojun lohkol oli läs kahtukymmendy kyliä. Kuva: Tatjana Akulova

Kniigan prezentatsii piettih sulakuus, vastavukseh kerdyi Šuojun školan vahnembien kluasoin opastujii da paikannimilöih kiinnostunnuzii kyläläzii.

Šuojun kyläkundu kuuluu lyydiläzien eländykohtih. Kyläs jo ammui ei kuulu karjalan kieldy, Zaitsevan nimine souhozu mennyt vuozisual keräi Šuojun lohkole eri kanzoin rahvastu: valgoven’alastu, liygilästy, vepsälästy, vienalastu da muudu. Šuojun kyläkundah on jiännyh vaiku yksi lyydiläine kylä, kus aniharvah toinah vie kuulet karjalastu paginua, se on Nuamoilu. Nuamoilan kandueläjien jälgeläzii nygöi eläy Šuojus, kylä jäi duaččukohtakse. 

Yhtelläh Šuojun eläjät iče sidä tiedämättäh käytetäh omas paginas vahnoi saamelazii da vepsäläs-karjalazii sanoi, kudamat säilyttih paikallizis paikannimilöis. Niilöis saneli Karjkalan kuulužu paikannimilöin tutkii professoru Irma Mullonen. 


Šuoju on Karjalan vahnimii eländykohtii, jo Vikingoin aigah, X-XI-vuozisavoin rajal arheologoin tiedoloin mugah täs oli suuri myöndykohtu. Rahvas myödih elättilöih nahkoi da ostettih Jevroupan tavaroi. Konzu nämmile mualoile XIII-vuozisual tuldih novgorodalazet, hyö ruvettih nimittämäh paikallizii muanruadajii lydi-sanal, nenga hyö sanottih rahvastu, kudamii ei nalogoitettu, kudamat ei maksettu nalougoi. Juuri X-XI-vuozisavoil roittih tämän lohkon vahnimat paikannimet, kudamat annettih suurile jogiloile da järvilöile täs eläjät saamelazet (tutkijoin mugah, hyö tuldih tänne 500 vuottu enne meijän luguu da elettih täs meijän luvun X-vuozisuan loppussah). Erähii heijän jätettylöi paikannimilöi ollah Änižjärvi da Šuoju. Änižjärvi tarkoittau ’suurdu’ järvie, Šuoju-sanal on eri sellitysty.

– Yhtet ollah sidä mieldy, ku Šuojun jogi sai oman nimen suo-sanas, sildy ku jogi suau allun Suojärves. Yhtelläh minä olen tostu mieldy. Suurii jogiloi tavan mugah nimitettih jovensuulois libo ala-agjois, ei ylä-agjois (sildy ku rahvas eloitettih mualoi jogiloi randoi myöte alahaspäi yläh virdua vastah -toim.). On moine muinas-saamelaine sana “sui” libo “šui”, kudai merkiččöy kaidua lahtie. Moizii vois olla Änižjärven Petroskoin lahti. Rahvas ajettih sih lahteh da suadih tiediä, ku sitpäi iellehpäi matkuau vezitie, se oli tärgei, sendäh rahvas sih aigah liikuttih enimite vetty myöte, sellittäy Irma Ivanovna. 

Yhtet ollah sidä mieldy, ku Šuojun jogi sai oman nimen suo-sanas, sildy ku jogi suau allun Suojärves. Yhtelläh minä olen tostu mieldy. Suurii jogiloi tavan mugah nimitettih jovensuulois libo ala-agjois, ei ylä-agjois. On moine muinas-saamelaine sana “sui” libo “šui”, kudai merkiččöy kaidua lahtie. Moizii vois olla Änižjärven Petroskoin lahti.
Irma Mullonen, paikannimilöin tutkii

Kniigan prezentatsien aigua Irma Mullonen tarkah saneli Šuojun lohkon kuulužis da jo hävinnyzis paikannimilöis da hairahtukis, kudamii nygöi kylläl puuttuu internetas.

Vie eräs vahnimii paikannimilöi on Ukšezero libo Ukšjärvi. Tutkijan mieles, järven nimen vardaloh peityi vahnu suomelas-ugrilaine sana “ukti>uksi”, kudai merkičči tiedy, kudamua myöte volokoittih venehty yhtes vezistöspäi toizeh. Karjalas on äijy paikannimie, kudamat roittih täs sanas: Uksa, Uhtuo, Vuohtjärvi, Ohtjärvi da muut.

– Kusbohäi oli se tie, kudamua myöte volokoittih venehty? Minä duumaičen, ku täs, ozuttau Irma Ivanovna kohtua kartas. – Sendäh ku täs on Matkači-kylä. A mibo on Matkači? Sanan vardalos on karjalas-vepsäläine sana “matka”, kudai merkiččöy tiedy, taibalehtu, a enziallus se mirkičči juuri mostu tiedy, kudamua myöte vedeltih venehty. Toizin sanoin, Ukšjärvi da Matkači merkitäh yhty samua, vaiku Ukšjärvi täs eläjän muinazen rahvahan sana, a Matkači on myöhembi tänne tulluzien karjalazien da vepsäläzien sana.


Šuojun voulostih XIX-vuozisual kuului 19 kyliä: Bir’učevo, Vonžinskaja, Vimorskaja, Jeremenskaja, Ivanovskii pogost, Kolovoi ostrov, Kun’akovo, Laževšina, Lembačevo, Navolok, Plaksino, Pustoša, Sagarva, Sisojevskaja, Matkač, Navolok, Timoninskaja, Fofanovo, Usadiše. Erähät niilöis oldih pandu kirjoile jo XVI-vuozisual. Enimät suadih omat nimet niilöin enzimäzien eläjien mugah. Kylähäi sai allun sen enzimäzes perehes dai sai nimen tämän perehen nimen libo sen ižändän liigunimen.

– Lembačevo-kylän alguperänny on ei-kirikölline karjalas-vepsäläine nimi Lembi. Lembi on armas, oma. Voimmo sanuo, ku tämän kylän enzimäzenny eläjän nimi oli Lembi. Biričevo libo Bir’učevo voinnuh roita muinasven’alazes sanas “birič”, kudai merkičči virguniekkua, kudai andoi eri käskylöi. Toinah se oligi liigunimi – nenga šuutkakse voidih nimitellä ristikanzua, kudai suvaičči andua käskylöi, sellittäy Irma Ivanovna.

Vonžinskaja-kylän nimi rodih lyydiläzes vong-sanas, vong (livvikse – vongu, toim.). Se kylä oli Pogostal joven rannal, sie joves on vongu.

Vuvvennu roinnuon pozattomuksen periä Besoučan kylän nimi tahtottih muuttua. Ga on olemas federualline zakon, kudai puolistau histouriellizii nimilöi. Tiettäväine, Besoučča-paikannimen vardalos ei ole nimittumua biessua, muga sanottih joven bauhujua koskie.

– Vuvvennu 2011Besoučan kyläh sordui lendokoneh. Silloine Karjalan piämies Andrei Nelidov kehittii muuttamah kylän nimie (rahvahan etimolougien mugah Besovets-kylän nimi rodih ven’ankielizes bes-sanas). Ga myö voimmo muuttua vaiku aeroportan nimen, mi oligi ruattu myöhembi, nygöi se on aeroport Petrozavodsk, a kylän nimilöi ei sua muuttua, sehäi on histouroielline eländykohtu. On olemas federualline zakon, kudai puolistau histouriellizii nimilöi. Nelidovan kehoitukses tiijustettuu Besoučan eläjät kerättih ylen äijän ualekirjutustu oman kylän nimen muuttamistu vastah. Sehäi on heijän kohtu, heijän histourii, sinne on pandu muah heijän vahnembat. Tiettäväine, Besoučča-paikannimen vardalos ei ole nimittumua biessua, muga sanottih joven bauhujua koskie, sanou tutkii.

Rahvas puaksuh viäräh sellitetäh paikannimilöi, otammo hos Jänišpuoli-kylän. Ven’akse se on Jänišpole. Rahvas kiännetäh paikannimi kui Zaječje pole, Jänöin peldo, Jänishäi on jänöi. Kylän oigei nimi on Änižpuoli. Enne kyläs oli kaksi puoldu, se, kudai oli lähembä Oniegua, sanottih Änižpuolekdse, myöhembi se puoli andoi nimen kogo kyläle. 


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana