Tutkimušmatka Tunkuon karjalaisien kylih

Tutkimušmatka Tunkuon karjalaisien kylih

Natalie Pellinen, Maria Kundozerova, Sergei Minvalejev, Irina Novak
25.12.2024
Tunguon eläjä Anastasija Čuburova opaštamašša Natalie Pellistä ta Sergei Minvalejevie. Šuuren Isänmuallisen šovan aikana kuatunuilla šotilahilla omissetun muistomerkin luona. Kuva: Irina Novak
Tunguon eläjä Anastasija Čuburova opaštamašša Natalie Pellistä ta Sergei Minvalejevie. Šuuren Isänmuallisen šovan aikana kuatunuilla šotilahilla omissetun muistomerkin luona. Kuva: Irina Novak

Tämän vuuvven kešällä Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tutkijat Maria Kundozerova, Irina Novak, Natalie Pellinen ta Sergei Minvalejev käytih Tunkuon karjalaisien luona. 

Matan ošanottajat tiijuššeltih paikallisen rahvahan kielen ta kanšanrunouven erikoisukšie, šynnytyš- ta hautauštapoja, kalmismaita, parannuškonštija ta kanšanliäkkehie, elämänmänyö, magijua ta mifologijua.

Entisen Tunkuon piirin karjalaiset kylät jiätih keryäjien vakavan huomijon ulkopuolella niin 1800-luvulla, jotta myöhemminki. Višših še on johtun šeuvun loittosešta šijottumisešta länširajašta ta teijen vähäštä miäräštä šekä niijen pahašta kunnošta. 

Šuomelaini kielentutkija Arvid Genetz kävi Tunkuon mailla vuotena 1871 ta keräsi enši vuoroštah kieliainehistuo Kompakašša ta Šuigärveššä. Toisena varhasena tutkijana näillä mailla oli Heikki Meriläini, kumpani kirjutti loiččuja ta taikamänöjä Voijärven eläjiltä vuosina 1896–1900. 

Arvokkahie etnografisie, folklori- ta kieliainehistoja oli poimittu Šuomešša vuosina 1930–1950 karjalaisilta pakolaisilta, muun muašša tunkuolaisilta (merkittävimmät tiijot – Vasselei Sidorovilta ta Aleksi Maksiselta – on pantu talteh Šuomelaisen Kirjallisuon Šeuran arhiivah). 

Entisen Tunkuon piirin karjalaiset kylät jiätih keryäjien vakavan huomijon ulkopuolella niin 1800-luvulla, jotta myöhemminki.

Kielen, istorijan ta kirjallisuon instituutti järješti enšimmäisen miärätietosen tutkimušmatan Tunkuon karjalaisien luokše vuotena 1937. Ainehistuo tallenti tunnettu Karjalan kirjuttaja, šilloni Opaštajien instituutin opaštuja Juakko Rugojev (šillä aikua ei ollun iänityšlaittehie, kanšanrunouš- ta kielikappalehie kirjutettih paperilla). 

Kerätty ainehisto tovistau, jotta karjalan kieli ta kanšankulttuuri tällä šeuvulla oltih vielä aika elinvoimaset – tutkijat onnissuttih tallentamah erilaisien folklorilajien näyttehie. 

Myö voimma tuttavuštuo tunkuolaisien henkillisen ta ainehellisen perinnön kera tutkijien Ol’ga Jelisejevan, Anna Leontjevan ta Ivan Pažlakovin (1940–1941), Irma Kondratjevan ta F. Fʾ’odorovin (1956–1959), Raisa Remšujevan ta Vieno Fedotovan (1981) šekä Sandra Stepanovan (1979, 1993, 1994, 1996, 1998, 2000) kirjutukšien ta iänitykšien avulla. Näitä keryäntähisie šäilytetäh Karjalan Tietokeškukšen arhiivoissa. 

Vuotena 2000 piäsi ilmah Sandra Stepanovan luatima kokomuš “Tunguon rahvahan šuušanallista perinnehtä”. Še käsittäy Belomorskin piirin karjalaisien kaikkien folklorilajien näyttehie. Kirjan alušša on peruštava artikkeli, kumpani antau yleiskuvaukšen tutkittavan alovehen šuullisešta perintehestä, šen keryämisen istorijašta šekä kertou rahvahan elämäštä ta elämäntavoista. Täštä kokomukšešta on tullun jokahisen tunkuonkarjalaisen stolakirja nykyjäh.

Kerätty ainehisto tovistau, jotta karjalan kieli ta kanšankulttuuri tällä šeuvulla oltih vielä aika elinvoimaset.

Tänä vuotena tutkijat oltih Tunguol’l’a, Uuvvešša Muaz’ärveššä, Šuigärveššä, Leholla, Sosnovičašša, Belomorskissa ta paikallisien eläjien pyhäššä paikašša – Troičanšuarella Mujehjärvellä. 

Oli pakauteltu 22 karjalaista: 16 naista ta kuuši mieštä, vanhimmat karjalakši pakasijat ollah šyntyn vuotena 1938 ta nuorin – vuotena 1958. On nauhotettu noin 16,5 tuntie keškušteluja karjalan ta venyähen kielellä, otettu noin 500 valokuvua, kumpasissa objektiloina ollah ihmiset, kylät, entisien kylien paikat ta ympärissöt, kalmissot, karšikot ym. 

Pakautteluissa on omaelämakertoja, muisselmie perehen jäšenistä, heimokunnašta, kotikylistä, karjalaisista ruuvvista, kisoista ta pruasniekoista, tärkeistä istorijallisista tapahtumista, hautajaismänölöistä, uškomukšista, halteista, perintehellisistä hommista (esim. kalaššukšešta, marjan ta šienen poiminnašta, tervan ajamisešta, karjanhoijošta, vaštojen luatimisešta, uitošta). 

Šuatujen materialien kešen on muutoma uškomuštarina, kakši častuškua, nakrujuttuja, einuššukšie tni. Ainehistuo voi käyttyä karjalan kielen, karjalaisien rahvanahperintehen ta uškomukšien tutkimisekši. Oša nauhotetuista kielinäyttehistä ašetetah Avoimen vepšän ta karjalan kielen korpussin audiokartalla. 

Kaikki materialit on šiirretty Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin iäniarhiivah.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Kižin saarella 30 vuotta perinteiden mukaan
Äänisniemen venäläisten, karjalaisten ja vepsäläisten puuarkkitehtuuria, kulttuuria ja perinnetaitoja säilyttävä museo kutsui vieraita käsityöläisten juhlaan.
Karjalan Sanomat
”Kansamme sielussa Inkeri elää...”
Helmikuun 15. päivänä on tullut kuluneeksi 90 vuotta mainion inkeriläissyntyisen runoilijan, kääntäjän, kansanrunouden- ja kirjallisuudentutkijan Armas Mišinin (1935—2018) syntymästä.
Oma Mua
Säpsän kylän eläjät ollah optimistat
Säpsän kylän eläjät uskoitetah, ku heil ei ole nimittumii probliemoi: pihoil palau tuli, lijat kabrastetah aijoinaijal, transportu kävyy putilleh, laukku ruadau da kai probliemat sellitetäh.
Karjalan Sanomat
Karjalainen muoti lähti kasvuun
Joka vuosi Hyperborea-talvifestivaalin järjestäjät tarjoavat yleisölle uusia huvitilaisuuksia. Yksi niistä oli tänä vuonna muotinäytös.
Oma Mua
Vahnua suarnua livvikse, vienakse da tverikse
On piässyh ilmoih Karjalazii suarnoi -kniigu. Kogomukseh niškoi oli vallittu 14 suarnua karajalan kielen vienan, livvin da lyydin piämurdehil.
Karjalan Sanomat
”Hyvä maine kansasta levinnyt Venäjälle”
Vepsäläinen kulttuuriseura keräsi eri aloilla kielen ja kulttuurin hyväksi toimivia asukkaitaja valtaelimien edustajia seminaariin.
Oma Mua
Lyhyöt luvennot omissettih Karjalan kantakanšoilla
Pakkaiskuun viimesenä iltana Petroskoissa piettih Kotišeutuni “Viisaš piätinččä”. Nellä luventuo oli omissettu oneganiemiläisillä, pomoriloilla, vepšäläisillä ta karjalaisilla.
Karjalan Sanomat
Käsityöt osana vammaisten elämää
Hankkeessa vammaiset neuloivat hattuja ja kaulaliinoja, punoivat koreja rottingista, oppivat leipomaan piirakoita ja piirtämään.
Karjalan Sanomat
Kulttuurilaitokset mittavaan remonttiin
Tästä vuodesta alkaen kulttuurilaitoksia peruskorjataan Perhe-kansallishankkeen tuella. Vuosina 2025 ja 2026 perusparannetaan yhdeksän kulttuurirakennusta.
Oma Mua
Uušista oppikirjoista kerrottih seminarissa
Karjalan opaššukšen kehityšinstituutissa piettih metodini seminari “Kirjallisušlukomisen oppikirjat 1. luokkua varoin karjalan, vepšän ta šuomen kielellä”.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana