Tervetuloa oppimaan kieliä
Petroskoin Periodika-kustantamon karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten resurssi- ja kielikeskuksen PR-asiantuntija Alina Kartynen sanoo, että tänä lukuvuonna suomen, karjalan ja vepsän kursseille on ilmoittautunut yli sata ihmistä. Halukkaita on hiukan enemmän kuin vuosi sitten.
— Petroskoilaiset haluavat opiskella kieliä. Vuosi vuodelta karjalan ja vepsän kielen kursseilla käy yhä enemmän ihmisiä, joilla on karjalaisia tai vepsäläisiä sukujuuria. Yleensä he eivät osaa karjalaa eikä vepsää, Kartynen sanoo.
Suomen kielen kurssin avajaisissa viime tiistaina oli yli 30 ihmistä. Kurssille ilmoittautui kuitenkin kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin tuli. Haku kurssille kesti vain viisi päivää.
— Olen erittäin iloinen, että ryhdyn taas ryhmäopetukseen. Kuulijoita on paljon. Kaikki ovat eritasoisia. Jotkut eivät ole koskaan opiskelleet suomea. Se on melko haasteellista opettaa ryhmässä, jossa on eri toiveita ja taitoja, sanoo suomen kielen kurssin opettaja Tatjana Islamaeva.
Osa kuulijoista on käynyt hänen kurssillaan vuodesta toiseen. Osa on ollut opiskelemassa toisilla kursseilla, mutta on tullut myös Islamaevan kurssille parantaakseen kielitaitoaan.
— On paljon uusia kuulijoita. Se vain korostaa suomen kieltä kohtaan kasvavaa kiinnostusta, opettaja
havaitsee.
Ensimmäisellä oppitunnilla Islamaeva kertoi kuulijoille suomen kielen historiasta ja ominaispiirteistä.
— Kielikurssi on aina ollut enemmän kuin pelkästään suomen kielen alkeiden opetusta. Yritän antaa muutakin tietoa kielestä, sen historiasta ja nykykehityksestä, hän esittää.
Inkeri-kuoron laulaja Marija Djakonova on käynyt kurssilla vuodesta 2019 alkaen. Häntä miellyttävät opettajan opetustyyli ja se, että suomen kieli on hänen äidinkielensä.
— Suomen kielen oikea ääntäminen on minulle hyvin tärkeä. Tämä on perussyy siihen, miksi jatkan opiskelua kurssilla. Kuorossa laulamme etupäässä suomenkielisiä lauluja, ja haluan tietää, mistä laulan, Djakonova selittää.
Kurssilaisten joukossa on myös Karjalan lainsäädäntökokouksen jäsen Tatjana Tiškova. Hän osaa puhua kieltä jo jonkin verran. Aiemmin hän luki suomea itsenäisesti asuessaan Suojärvellä. Tuona aikana hän käytti kieltä usein Suomen-matkoillaan.
— Minulle sopii hyvin, että kurssilla keskustellaan suomeksi ja suomen kielestä, Tiškova sanoo.
Viime vuodesta alkaen hän on käynyt myös livvin murteen kurssilla. Ensin hän oppi kieltä mummoltaan ja sitten Petroskoin pedagogisessa korkeakoulussa.
— Kehitän itseäni ja saan iloa, kun puhun karjalaa ja suomea. Uskon, että tulevaisuudessa suomen kielen taito on minulle tarpeellinen, Tiškova painottaa.
Periodikan resurssikeskuksen PR-asiantuntija Kartynen havaitsee, että karjalan kielen kurssille ilmoittautuvat eivät voi usein sanoa, mitä karjalan kielen murretta he haluavat lukea.
— Tässä tapauksessa kerron heille, että karjalan kielellä on kolme murretta ja että ne eroavat paljon toisistaan, Kartynen sanoo.
Jo kolmatta vuotta peräkkäin jokaisella kielikurssilla on kaksi ryhmää. Toinen on tarkoitettu alokkaille ja toinen edistyneen tason oppilaille. Suomen kieltä voi lukea lisää kielikerhossa torstaisin.
Varsinaiskarjalan murteen opettaja Uljana Tikkanen aloitti edistyneen tason oppitunnit viime keskiviikkona. Lokakuun alussa hän kutsuu kurssille aloittelijoita.
— Tänä lukuvuonna on haasteellista opettaa karjalaa edistyneen tason ryhmässä. Samassa ryhmässä on ihmisiä, jotka opiskelevat kieltä sekä kolmatta että toista vuotta. Alussa minun täytyy opettaa kieltä näin, että toiset toistaisivat hyvin tuttua oppimateriaalia ja toiset oppisivat sitä hyvin, Tikkanen paljastaa.
— Tehtäväni on nostaa kurssilaiset samalle kielitasolle, jotta myöhemmin voisin opettaa kaikille samaa, opettaja lisää.
Hän on jo laatinut opetussuunnitelman kuluvan vuoden loppuun asti. Kurssilaiset oppivat sijamuotoja ja verbien nykyaikamuotoja sekä keskustelevat perheestä, vuodenajoista, luonnosta, työstä ja lomasta.
Karjalan kielen kurssilla on pula oppimateriaaleista
Karjalan kielen opettaja Uljana Tikkanen opettaa kieltä kurssilla neljättä vuotta. Hän on sitä mieltä, että hän on lähinnä se ihminen, joka auttaa kurssilaisia muistelemaan lapsena ja nuorena sukulaisiltaan kuultua kieltä.
— Oppitunneilla voi kuulla joskus opiskelijoilta, että ”kyllä, muistan, että näin puhuttiin karjalaa kotona”, opettaja huomaa.
Tikkasen mukaan kurssin pääongelma on oppimateriaalien pula. Opettajan täytyy keksiä erilaisia harjoituksia itse.
— Viime vuosina käytin oppitunneilla oppikirjoja, joiden mukaan Petroskoin yliopiston karjalan kielen opettajat opettavat varsinaiskarjalaa. Nyt täytyy keksiä jotain uutta. Olisi hyvä, jos kurssia varten julkaistaisiin esimerkiksi työvihko, Tikkanen sanoo.
Kurssin oppitunnit eroavat kuitenkin huomattavasti koulun tai yliopiston oppitunneista.
— Kursseilla minun täytyy opettaa ihmisiä ennen kaikkea lukemaan karjalaksi ja puhumaan kieltä. Kurssin jälkeen heidän on osattava keskustella karjalaksi, Tikkanen korostaa.
Kaikki kurssilaiset ovat karjalankielisen Oma Mua -lehden tilaajia.
