Suomen kieli Vieljärvellä: kiinnostus ei ole korkealla

Suomen kieli Vieljärvellä: kiinnostus ei ole korkealla

Julia Veselova
22.10.2021
Parhaillaan 57 koululaista lukee suomea Vieljärven keskikoulussa. Lapset valitsevat, kumpaa kieltä opiskella: karjalaa tai suomea.
Seitsemäsluokkalaiset lukevat suomea kaksi kertaa viikossa Vieljärven koulussa. Kuva: Julia Veselova
Seitsemäsluokkalaiset lukevat suomea kaksi kertaa viikossa Vieljärven koulussa. Kuva: Julia Veselova

Vieljärven keskikoulun seitsemäsluokkalaiset pitävät suomea vaikeana kielenä. Uusien sanojen oppiminen, kääntäminen ja sanelujen kirjoittaminen ovat lasten mielestä hankalimpia tehtäviä.

— Suomen kielessä on monta sijamuotoa ja runsaasti sijapäätteitä. Näyttää, että niitä on mahdotonta oppia ulkoa. Luovat tehtävät viehättävät minua, seitsemäsluokkalainen Daniil Filipov sanoo.

Oppilaan Aleksandra Jegorovan mielestä suomalaiset kirjaimet ovat todella kauniita.

Vieljärven koululaiset opiskelevat suomea ensimmäisestä luokasta. Viikossa on kaksi oppituntia. Ala-asteella suomea luetaan kielikerhossa kaksi kertaa viikossa.

— 57 lasta opiskelee nyt suomea. Koulussa on yhteensä 118 oppilasta. Julia Jegorova opettaa koulussa sekä suomea että karjalaa, koulun vararehtori Anna Rego sanoo.

Jegorova on tänä vuonna koulun ainoa kansalliskielten opettaja. Hänen mukaansa ei ole helppoa opettaa sekä karjalaa että suomea.

— Ensimmäinen oppitunti on suomi, mutta sitä seuraa karjalan kielen oppitunti. Minun on vaikea vaihtaa kielestä toiseen, Jegorova sanoo.

Keksin kilpailuja ja seikkailupelejä lapsille. Meillä on jopa nukketeatteri.
Julia Jegorova, Vieljärven koulun suomen ja karjalan opettaja

Suomen kielen opettaja on törmännyt oppikirjojen ongelmaan.

— Ala-asteella käytän Irina Syrjäläisen laatimaa oppikirjaa. Oppikirja on kuitenkin liian vaikea kyläkoulun lapsille, koska se on tarkoitettu kouluille, jotka erikoistuvat suomen kieleen ja joissa lapset opiskelevat kieltä vähintään kolme kertaa viikossa, Jegorova sanoo.

Vieljärveläiset lapset eivät pysty lukemaan oppikirjan tekstejä eivätkä käyttämään työvihkoa.

— Keksin kilpailuja ja seikkailupelejä lapsille. Meillä on jopa nukketeatteri, opettaja kertoo.

9. luokalla Jegorova käyttää 1980-luvun oppikirjoja.

— Vanhan oppikirjan teemat kiinnostavat tuskin nuoria. Etsin oppimateriaaleja Internetistä ja muista nykyaikaisista verkkokirjoista. Luemme myös Kipinä-lastenlehteä. Minusta Kipinän karjalankielisessä lehdessä on riittävästi erilaisia kiinnostavia tehtäviä ja sananristikkoja, Jegorova kertoo.

Koululaiset eivät osaa puhua vapaasti suomea. He vastaavat kuitenkin opettajien kysymyksiin, mutta vastaukset ovat usein aika lyhyitä.

— En ole käynyt koskaan Suomessa. Viidesluokkalaisena muutin Petroskoista Vieljärvelle ja aloitin suomen opinnot. En voi nyt oppia suomea luokkakaverien kanssa, koska heidän kielitasonsa on korkeampi kuin minun. Opin kuitenkin kielen alkeet, muttei siinä ole paljon tolkkua, koska koulusta valmistuttua haluan opiskella Pietarin korkeakoulussa ekonomistiksi, kymmenesluokkalainen Jevgeni Järvi sanoo.

Hyvät arvosanat motivoivat oppilaita

Suomen kielen opettajan Julia Jegorovan mukaan Vieljärven koululaisilla on vähän motivaatiota suomen opiskeluun. Opettaja yrittää motivoida oppilaita hyvillä arvosanoilla ja epätavallisilla tehtävillä.

— En anna lasten suorituksille huonoja arvosanoja, koska silloin he suuttuvat ja se vaikuttaa huonosti oppimisprosessiin. Hyvät arvosanat antavat heille päinvastoin motivaatiota, Jegorova sanoo.

Harva koululainen pyrkii opiskelemaan Suomessa. Tänä vuonna vain yhdestoistaluokkalainen Jegor Kalmykov miettii hakeutumista opistoon Suomeen.

— Haluan päästä Suomeen Kansainvälinen bisnes -opintolinjalle. Koulussa luen karjalaa, mutta osaan vähän suomeakin. Minua pelottaa nyt opistoon hakeutuminen näiden koronarajoituksien takia. Mietin, että voin lähteä opiskelemaan Petroskoin valtionyliopiston kansalliskielten opintolinjalle, Kalmykov kertoo.

Koulun päättäneet voivat päästä Petroskoin valtionyliopiston karjalan kielen tai ala-asteen opettajien opintolinjoille.

— Joka vuosi vieljärveläiset hakeutuvat näille opintolinjalle, koulun vararehtori Anna Rego sanoo.



POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh”
Čalnan kyläs 21. kylmykuudu piettih Bes’odaine-ansamblin 30-merkipäiviä. Kuibo rodih da eläy nygöi ainavoluaduine pajojoukko?
Karjalan Sanomat
Videosarja tutustuttaa karjalaisiin tansseihin
Karjalaisista kansantansseista kertova video-opas ilmestyy ensi vuonna verkossa ja DVD-levyillä.
Kipinä
Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi
Tänä vuotena Karjalan luonto lahjotti meilä äijän meččämarjoja. Vaikka nyt ympäri vuuvven voipi oštua kaupašta kaikenmoisie ulkomualaisie makijaisie, ka karjalaisella mitänä parempua ta hyövyllisempyä, mitä meijän pohjoismarjat, vielä ei oltu kekšitty.
Kodima
Kut kaik zavodihe
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Karjalan Sanomat
Vanhat puutalot uuteen loistoon
Kaksi historiallista puurakennusta Petroskoin keskustassa korjataan lähiaikana. Niissä avataan Karjalan Unesco-kohteiden, Kižin saaren ja Karjalan kalliopiirrosten, opastuskeskukset.
Karjalan Sanomat
Moottoripyörällä Karjalasta Altain vuoristoon
41-vuotias Dmitri Sivuha ajoi moottoripyörällä Kostamuksesta Altain tasavaltaan yli 14 000 kilometriä.
Oma Mua
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”. Kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?
Oma Mua
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukšista.
Karjalan Sanomat
Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Oma Mua
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana