Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä

Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä

Julia Veselova
02.06.2021
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Suomi-kylän aikana pidetään etänä Suomi-Seuran ulkosuomalaisparlamentin kymmenes istunto. Kuva: Suomi-Seuran verkkosivu
Suomi-kylän aikana pidetään etänä Suomi-Seuran ulkosuomalaisparlamentin kymmenes istunto. Kuva: Suomi-Seuran verkkosivu

Suomi-kylä kokoaa eri puolilla maailmaa asuvia suomalaisia online-tapahtumaan 7.—13. kesäkuuta. Virtuaalinen kohtaamisareena kiinnostaa myös Karjalassa asuvia suomalaisia ja suomen kielestä kiinnostuneita.

— Haluan osallistua Suomi-kylä-tapahtumaan. Sillä se pidetään arkipäivinä, en voi olla mukana koko viikon aikana. Tapahtumassa käsitellään erilaisia aiheita, mutta minua kiinnostaa pääasiassa suomen kielen aihe. Vuonna 2010 osallistuin ulkosuomalasten festivaalille, joka pidettiin Turussa. Pandemian aikana kaikki tapahtumat on siirretty verkkoon, Suomen kielen keskuksen johtaja Tatjana Islamajeva sanoo.

Järjestäjät odottavat osallistujia Venäjältä, jossa asuu paljon ulkosuomalaisia. Venäjällä toimivat ulkosuomalaiset ovat myös mukana ulkosuomalaisparlamentin toiminnassa, joka järjestetään Suomi-kylässä.

— Ulkosuomalaisparlamentin kymmenes istunto kokoontuu tänä vuonna virtuaalisesti Suomi-kylässä, Suomi-kylä-hankepäällikkö Kaisa Pudas sanoo.

— En osallistu Suomi-kylään vapaa-ajan puutteesta, Suomi—Karjala-ystävyysseuran puheenjohtaja Jelena Barbašina sanoo.

Suomi-kylä rakentuu tärkeiden teemojen ympärille: identiteetti, suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin merkitys sekä paluumuutto.
Kaisa Pudas, Suomi-kylä-hankepäällikkö

Suomi-kylä käsittelee Suomen ulkopuolella asuville suomalaisille tärkeitä aiheita.

— Suomi-kylä rakentuu ulkosuomalaisille tärkeiden teemojen ympärille: ulkosuomalaisten identiteetti, perhe maailmalla, suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin merkitys sekä paluumuutto, Pudas sanoo.

Pudaksen mukaan tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki ulkosuomalaiset, ulkosuomalaisuudesta kiinnostuneet ja ulkosuomalaisuuden parissa työskentelevät.

Ilmoittautuminen tapahtumaan alkoi 24. toukokuuta Suomi-Seuran verkkosivuilla.

— Tapahtumaan mahtuu 3 000 osallistujaa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg sanoo tiedotteessa.

— Olen jo ilmoittautunut tapahtumaan. Minusta niin suuri ja monipuolinen tilaisuus kiinnostaa monia, suomenkielen parissa työskentelevä ja Petroskoissa asuva Nina Bykova sanoo.

Haluaisin hankkia uusia keskustelukumppaneita, koska en voi nyt matkustaa Suomeen ja harjoitella suomea.
Ivan Djomin, petroskoilainen

Suomi-kylässä voi tavata muita ulkosuomalaisia kyläkahvilassa tai puistossa, osallistua kyläkoulun suomen kielen tunnille, rauhoittua kyläkirkossa, keskustella viranomaisten kanssa ja ottaa osaa webinaareihin.

Yksi viikon puhujista on tietokirjailija Perttu Pölönen. Heti aloituspäivänä hän visioi, miten kohtaaminen tapahtuu tulevaisuudessa, kun maailma on siirtynyt niin paljon verkkoon.

— Mikä on kohtaamisten merkitys? Miten saavuttaa kiireinen ihminen 2020-luvulla niin, että hän kuuntelee? Pölönen kysyy esityksessään.

Ohjelmassa on myös kevyitä keskusteluja lempiasioista. Esimerkiksi Saunaringin jäsenyhdistysten edustajat ehdottavat lauantaina 12. kesäkuuta puhua saunasta ja saunakulttuurista.

— Haluaisin hankkia uusia keskustelukumppaneita, koska en voi nyt matkustaa Suomeen ja harjoitella suomea. Vaikka ohjelmassa on riittävästi aiheita, jotka koskevat eniten paluumuuttajia, löysin itselleni kiinnostavia webinaareja ja chatteja, Suomi-kylään osallistuva petroskoilainen Ivan Djomin sanoo.

Yhteydenpito Suomessa asuviin sukulaisiin ja tuttaviin on pandemian vuoksi jäänyt lähinnä verkkoyhteyksien varaan.
Markus Aaltonen, Suomi-Seuran puheenjohtaja

Suomi-kylässä on tarjolla myös tietoa opiskelu-, harrastus- ja työmahdollisuuksista Suomessa.

— Osa ohjelmanumeroista on ennakkoon nauhoitettuja videotallenteita, joita voit katsoa tapahtumaviikon aikana silloin kuin parhaiten sopii, Pudas selittää.

Koronarajoitukset ovat rajanneet maailmalla asuvien suomalaista elämää ja yhteyksiä. Suomi-kylä mahdollistaa heidän kohtaamisensa rajoista ja rajoituksista huolimatta.

— Ulkosuomalaisten yhteydenpito Suomessa asuviin sukulaisiin ja tuttaviin on pandemian vuoksi jäänyt lähinnä verkkoyhteyksien varaan. On ymmärrettävää, että kaipuu läheisempään kanssakäymiseen on suurta, Suomi-Seuran puheenjohtaja Markus Aaltonen sanoo tiedotteessa.

— Tavoitteena on yhteisöllinen, iloinen kokemus ja kohtaamispaikka, jossa voimme tarjota tietoa ja tukea ulkomailla asuville suomalaisille heille tärkeissä asioissa, Strandberg sanoo.

Kylä on auki koko tapahtumaviikon 24/7. Tapahtuma on pääosin suomenkielinen.


Suomi-kylä on avoin kaikille ulkosuomalaisille

Maailmalla on noin kaksi miljoonaa suomalaistaustaista ihmistä, joista 300 on Suomen kansalaisia.

Virtuaalisessa Suomi-kylässä kohtaavat kansainväliset suomalaiset, Suomen viranomaiset, suomalaiset yritykset ja muut suomalaistoimijat.

— Suomi-kylän toteuttaa ulkosuomalaisten asiatuntijajärjestö Suomi-Seura, jonka yhteistyökumppaneina tapahtumassa ovat valtionhallinto, kaupungit, järjestöt ja yritykset, Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg sanoo.

Suomi-kylä pidetään ensimmäistä kertaa.

Tapahtumaan voi ilmoittautua tästä.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Suomen kieli Vieljärvellä: kiinnostus ei ole korkealla
Parhaillaan 57 koululaista lukee suomea Vieljärven keskikoulussa. Lapset valitsevat, kumpaa kieltä opiskella: karjalaa tai suomea.
Oma Mua
Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Kodima
Ičeladuine tundmuz
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana