Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä

Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä

Julia Veselova
02.06.2021
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Suomi-kylän aikana pidetään etänä Suomi-Seuran ulkosuomalaisparlamentin kymmenes istunto. Kuva: Suomi-Seuran verkkosivu
Suomi-kylän aikana pidetään etänä Suomi-Seuran ulkosuomalaisparlamentin kymmenes istunto. Kuva: Suomi-Seuran verkkosivu

Suomi-kylä kokoaa eri puolilla maailmaa asuvia suomalaisia online-tapahtumaan 7.—13. kesäkuuta. Virtuaalinen kohtaamisareena kiinnostaa myös Karjalassa asuvia suomalaisia ja suomen kielestä kiinnostuneita.

— Haluan osallistua Suomi-kylä-tapahtumaan. Sillä se pidetään arkipäivinä, en voi olla mukana koko viikon aikana. Tapahtumassa käsitellään erilaisia aiheita, mutta minua kiinnostaa pääasiassa suomen kielen aihe. Vuonna 2010 osallistuin ulkosuomalasten festivaalille, joka pidettiin Turussa. Pandemian aikana kaikki tapahtumat on siirretty verkkoon, Suomen kielen keskuksen johtaja Tatjana Islamajeva sanoo.

Järjestäjät odottavat osallistujia Venäjältä, jossa asuu paljon ulkosuomalaisia. Venäjällä toimivat ulkosuomalaiset ovat myös mukana ulkosuomalaisparlamentin toiminnassa, joka järjestetään Suomi-kylässä.

— Ulkosuomalaisparlamentin kymmenes istunto kokoontuu tänä vuonna virtuaalisesti Suomi-kylässä, Suomi-kylä-hankepäällikkö Kaisa Pudas sanoo.

— En osallistu Suomi-kylään vapaa-ajan puutteesta, Suomi—Karjala-ystävyysseuran puheenjohtaja Jelena Barbašina sanoo.

Suomi-kylä rakentuu tärkeiden teemojen ympärille: identiteetti, suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin merkitys sekä paluumuutto.
Kaisa Pudas, Suomi-kylä-hankepäällikkö

Suomi-kylä käsittelee Suomen ulkopuolella asuville suomalaisille tärkeitä aiheita.

— Suomi-kylä rakentuu ulkosuomalaisille tärkeiden teemojen ympärille: ulkosuomalaisten identiteetti, perhe maailmalla, suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin merkitys sekä paluumuutto, Pudas sanoo.

Pudaksen mukaan tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki ulkosuomalaiset, ulkosuomalaisuudesta kiinnostuneet ja ulkosuomalaisuuden parissa työskentelevät.

Ilmoittautuminen tapahtumaan alkoi 24. toukokuuta Suomi-Seuran verkkosivuilla.

— Tapahtumaan mahtuu 3 000 osallistujaa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg sanoo tiedotteessa.

— Olen jo ilmoittautunut tapahtumaan. Minusta niin suuri ja monipuolinen tilaisuus kiinnostaa monia, suomenkielen parissa työskentelevä ja Petroskoissa asuva Nina Bykova sanoo.

Haluaisin hankkia uusia keskustelukumppaneita, koska en voi nyt matkustaa Suomeen ja harjoitella suomea.
Ivan Djomin, petroskoilainen

Suomi-kylässä voi tavata muita ulkosuomalaisia kyläkahvilassa tai puistossa, osallistua kyläkoulun suomen kielen tunnille, rauhoittua kyläkirkossa, keskustella viranomaisten kanssa ja ottaa osaa webinaareihin.

Yksi viikon puhujista on tietokirjailija Perttu Pölönen. Heti aloituspäivänä hän visioi, miten kohtaaminen tapahtuu tulevaisuudessa, kun maailma on siirtynyt niin paljon verkkoon.

— Mikä on kohtaamisten merkitys? Miten saavuttaa kiireinen ihminen 2020-luvulla niin, että hän kuuntelee? Pölönen kysyy esityksessään.

Ohjelmassa on myös kevyitä keskusteluja lempiasioista. Esimerkiksi Saunaringin jäsenyhdistysten edustajat ehdottavat lauantaina 12. kesäkuuta puhua saunasta ja saunakulttuurista.

— Haluaisin hankkia uusia keskustelukumppaneita, koska en voi nyt matkustaa Suomeen ja harjoitella suomea. Vaikka ohjelmassa on riittävästi aiheita, jotka koskevat eniten paluumuuttajia, löysin itselleni kiinnostavia webinaareja ja chatteja, Suomi-kylään osallistuva petroskoilainen Ivan Djomin sanoo.

Yhteydenpito Suomessa asuviin sukulaisiin ja tuttaviin on pandemian vuoksi jäänyt lähinnä verkkoyhteyksien varaan.
Markus Aaltonen, Suomi-Seuran puheenjohtaja

Suomi-kylässä on tarjolla myös tietoa opiskelu-, harrastus- ja työmahdollisuuksista Suomessa.

— Osa ohjelmanumeroista on ennakkoon nauhoitettuja videotallenteita, joita voit katsoa tapahtumaviikon aikana silloin kuin parhaiten sopii, Pudas selittää.

Koronarajoitukset ovat rajanneet maailmalla asuvien suomalaista elämää ja yhteyksiä. Suomi-kylä mahdollistaa heidän kohtaamisensa rajoista ja rajoituksista huolimatta.

— Ulkosuomalaisten yhteydenpito Suomessa asuviin sukulaisiin ja tuttaviin on pandemian vuoksi jäänyt lähinnä verkkoyhteyksien varaan. On ymmärrettävää, että kaipuu läheisempään kanssakäymiseen on suurta, Suomi-Seuran puheenjohtaja Markus Aaltonen sanoo tiedotteessa.

— Tavoitteena on yhteisöllinen, iloinen kokemus ja kohtaamispaikka, jossa voimme tarjota tietoa ja tukea ulkomailla asuville suomalaisille heille tärkeissä asioissa, Strandberg sanoo.

Kylä on auki koko tapahtumaviikon 24/7. Tapahtuma on pääosin suomenkielinen.


Suomi-kylä on avoin kaikille ulkosuomalaisille

Maailmalla on noin kaksi miljoonaa suomalaistaustaista ihmistä, joista 300 on Suomen kansalaisia.

Virtuaalisessa Suomi-kylässä kohtaavat kansainväliset suomalaiset, Suomen viranomaiset, suomalaiset yritykset ja muut suomalaistoimijat.

— Suomi-kylän toteuttaa ulkosuomalaisten asiatuntijajärjestö Suomi-Seura, jonka yhteistyökumppaneina tapahtumassa ovat valtionhallinto, kaupungit, järjestöt ja yritykset, Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg sanoo.

Suomi-kylä pidetään ensimmäistä kertaa.

Tapahtumaan voi ilmoittautua tästä.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Näyttelijä Petroskoista tähdittää kameran edessä
Tänä kesänä Kansallisen teatterin näyttelijä Ksenia Širjakina osallistui kahden elokuvan kuvauksiin.
Oma Mua
Taipalen talo otti vaštah vierahie
Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima. Niissä paikoissa šielu puitto lepyäy ta šie henkität voimie antajua mečän ilmua.
Kodima
Nored tundištasoiš Karjalanke
Norišt matkustab Karjaladme, tundištase igähižiden rahvahiden istorijanke, kelenke, kul’turanke, tradicijoidenke.
Oma Mua
Pie varavostu: rinnal on vihandua tulokastu!
Karjalan tiedokeskuksen Meččyinstituutan tutkijat käydih Vieljärveh eččimäh vierahii kazvilajiloi.
Karjalan Sanomat
Valamo: matka taittuu entistä sujuvammin
Moskovasta ja Pietarista Sortavalaan aamulla saapuvat matkustajat ehtivät nyt hyvin jatkaa Valamolle kantosiipialuksella.
Oma Mua
Ristitty mieliruavottah, ku lindu siivittäh
Priäžän piirin Ližmih rodivunnuh Vera Ivanova ijän kaiken ruadoi kul’tuurualal oman piirin hyväkse. Eläkkehele lähtiettyy Vera Jakovlevna jatkoi ruadua Priäžän joudoaijan da luomisruavon keskukses, kus johtau Randaine-ansamblii.
Oma Mua
Älä lykkiä rauduvakkastu, pane se uudeh käyttöh!
Vieljärvi on niidy harvoi kylii, kus rahvas opitah erikseh kerätä jättehii da tälleh pidiä omua kyliä puhtahannu. Enzimäzen jättehien eriksehkeriändykohtan avai omas tahtos Nadežda Zaitseva. Uudeh neroh häi harjaittau kyläläzii da vuottau valdivonabuu hyvän ruavon jatkamizekse.
Oma Mua
Meijän opastajale, nygyaigazen livvin kirjukielen «muamale»
L’udmila Markianovan nimi on hyvin tuttu karjalan kielen alal ruadajil. Nygyaigazen livvin kirjukielen perustai, kielenopastai, opastuskniigoin luadii oli roinnuhes pienes karjalazes hieruzes Suarikoskes. 14. heinykuudu Markianova täyttäy 80 vuottu.
Karjalan Sanomat
Mitä Sortavalan kaupunki tarkoittaa sinulle?
Sortavalalaiset kertoivat kaupungistaan valokuvaajille. Esille nousivat erilaiset aiheet kuten lapsuus ja historia, suomalaiset, sota, Valamo, Laatokka sekä matkailu.
Kodima
Hö ei ehtnugoi vojuida…
Šoutjärven muzejas kerazihe äi rahvast. Vastusen sü oli tärged – eloho läksi Viktor Loninan kirj.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana