Seppy da suari

12.09.2025
Tämän karjalazen suarnan kirjutti mustoh folkloristu Viktor Jevsejev Anuksen piirin Vahjärven kylän eläjäs Mihail Česnokovas vuvvennu 1936.
Häi meni rouno gu dielon peräh sepällyö hebuo ravvoittamah. Kuva: Lida Žukova
Häi meni rouno gu dielon peräh sepällyö hebuo ravvoittamah. Kuva: Lida Žukova

P'otr Pervoi enne ečči raveembua hebuo, kudai enimäl juoksis. Häi meni rouno gu dielon peräh sepällyö hebuo ravvoittamah, a sepäl oli ylen hyvä hebo. Meni seppy, potkovan valmisti i lykkäi vilustumah.

P'otr Pervoi ottau sidä potkovua, käis pyörittäy dai oijendau, sanou:

— Kiitetäh, hyvä seppy olet, ga vai aiga lahuo potkovua luajit!

Häi ei virka nimidä, luadi uvvet — dai hevon ravvoittau. Ravvoitestu andau P'otr Pervoi hobjahizen rubl’an. Seppy ottau, pyörittäy dai keskel katkuau den’gan i sanou:

— Moine i suari olet, gu lahuo den’gua tuot!

Suari kyzyy:

— Sanotah, sinul on ravei hebo?

— On kudakui.

— Etgo lähte minuu vedämäh, nengoine i nengoine matku on, kolmekymmen virstua čuasus pidäy juosta. Jeeželi et voinne vediä srokal, sit sinulles palkua ei rodei dai muite midätahto rodieu.

Seppy sanou:

— Lähten. Tol’ko anna minul aigua, hebo on lasketettu, kepit pidäy taguo.

Häi tagou kolme keppii i panou kreslah viizitostu puudua raudua. Istutahes kreslah i lähtietäh ajamah. Suari sanou:

— Onnuako hävität palkan, dai iččiedäs, hil’l’ah tämä hebo kävelöy.

Seppy ottau, ravval išköy hebuo, i hebo ravenou — juoksou.

Yksi mečikkö piästih. Lähtietäh, toine ajetah. Op'at’ suari sanou:

— Onnuako hävität sinä palkan dai iččiedäs hävität — ylen hil’l’ah menöy hebo.

Häi ottau toizen kerran, išköy toizel kepil, hebo i davai juoksemah. Piästäh toine mečikkö.

Lähtietäh jälgimästy pereleskua ajamah. Suari kaččou čuassuloih i sanou:

— Nygöi onnuako hävität palkan dai iččiedäs, ylen vähä aigua on.

Häi ottau išköy kolmanden kerran, išköy hebuo, i hebo lähtöy juoksemah i puoldu čuassuu iel tulou miärättyh stansiessah.

Suari lähtöy kreslas i kyzyy:

— Äijängo sinun hebo maksau?

Seppy sanou:

— Se ei ole myödävy.

Kirjuttau kirjuniekku prošeenijan. Käil kirjuttau, sit toizel käil kirjuttau. Ottau i varbahal podpiššihes.

Saari kyzyy toizen kerran. Tuaste vastuau seppy:

— Ei ole myödävy.

Suari kyzyy kolmanden kerran:

— N’eužeeli hindua hevol ei ole? Minä annan, ota min tahtonet.

Häi sanou:

— Ved’ kerdu on sanottu, se ei ole myödävy.

Suari sanou:

— N’eužeeli sinä nygöi suaril et myö? Ottau i hevon ambuu da palkan maksau, mi oli miärätty.

Seppy lähtöy pahas mieles linnua myö kävelemäh. Kävelöy kabakkoi myö, i kus vai nägöy ribuhizii kirjuniekkoi i vai heidy ugoščaiččou.

Sidä ruadau mondu kerdua. Eräs ravei kirjuniekku kyzyy:

— Midäbo sinä meidy nygöi juotat da olet pahas mieles?

Häi sanou:

— Vot on minul mittuine obiidu. Minä toin suarin i meil oli miärätty hindu. Moizen matkan ajoimmo i toin vie puoldu čuassuu enne sovittuu aigua. I häi kyzyi, äijängo otan hevos. Minä vastain: “Ei se ole myödävy, se on kodihebo”. Kolmandengi kerran kyzyi, minä en andanuh, häi otti da ambui hevon.

— Ole huolettah, sanou kirjuniekku, osta butilku viinua, mene osta gerbovoidu bumuagua listu.

Kirjuttau kirjuniekku prošeenijan. Käil kirjuttau, sit toizel käil kirjuttau. Ottau i varbahal podpiššihes.

— Nygöi palkua prošeenijan viejy.

Häi löydi viejän i maksoi palkan, i se lähtöy vedämäh. Jo tossupiän ečitäh händy, kučutah suudoh. A kirjuniekku sanou:

— Nygöi häi maksau hevos, ga älä vähembiä kyzy, gu mi vai hevon nahkah syndyy hobjua da kuldua.

Mennäh suudoh, i suari kyzyy:

— Äijängo otat?

Häi sanou:

— Mi hevon nahkah menöy kuldua da hobjua.

Hänel pidi maksua. Seppy otti da vie tänäpäi bohatannu eläy.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Pomorien päivä Neva-joven rannoilla
Venäjän etnografisešša musejošša piettih Pomorien kulttuurin päivä.
Karjalan Sanomat
Venäjän kansat mukaan saneluun
Suuri etnografinen sanelu on järjestetty tänä vuonna kymmenennen kerran. Kysymyksiin voi vastata lähi- tai etämuodossa 8. marraskuuta saakka.
Oma Mua
Forumin šilmänpistehenä oltih vepšäläiset
Šajekuun 19.—21. päivinä Petroskoissa vietettih Enšimmäini Venäjän vähälukusien kantakanšojen forumi.
Karjalan Sanomat
”Kesä tulee, tuuli tuulee, ilma muuttuu, sade suuttuu”
Lorukilpailu herätti suurta kiinnostusta, siihen saatiin 96 lorua. Kilpailu oli tarkoitettu suomea, karjalaa ja vepsää lukeville oppilaille ja heidän opettajilleen.
Karjalan Sanomat
Lastulevytehdas toimii jälleen
DOK Kalevala -lastulevytehdas on kunnostettu kokonaan viime vuoden tulipalon jälkeen. OSB-levyjen valmistus on alkanut uudelleen ja on jo päässyt täydelle teholle. Tehdas valmistaa 400 000 kuutiometriä lastulevyjä vuodessa.
Oma Mua
Lapsienkazvattai Priäžäspäi yhtyi kogo Ven’an kilbah
Bur’atien Ulan-Ude -linnas piettih kogo Ven’an kilbu “Paras muamankielen da literatuuran opastai – 2025”.
Karjalan Sanomat
Kulttuurin perään Kemerovosta Karjalaan
Maaseudun kulttuurityöntekijä -ohjelman avulla Aleksandra Prokofjeva muutti viime kesänä Sortavalaan. Hän työskentelee ohjaajana kulttuurikeskuksessa.
Karjalan Sanomat
”Muistan sen kuin eilisen”
Isänmaallisen sodan ankeita vuosia Aili Korotjajeva eli Leningradin alueella ja Siperiassa. Pahinta nälkää hän koki talvella 1941—1942, Leningradin piirityksen aikana.
Oma Mua
Уnzimäzel tiijollizel laitoksel – 95 vuottu
Tänä vuon Karjalan ezmäine tiijolline instituuttu, tänäpäi – Kielen, literatuuran da histourien instituuttu, täyttäy 95 vuottu.
Karjalan Sanomat
Geologia avautuu matkailulle
Karjalassa on paljon ainutlaatuisia kaivosteollisuuden perintökohteita. Ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua vanhoihin louhoksiin ja tehtaisiin.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana