Sampo-baletti palaa näyttämölle uutena tulkintana
Sampo-baletti palaa uutena tulkintana Karjalan musiikkiteatterin näyttämölle. Edellisen kerran Sammon ensi-iltaa juhlittiin teatterissa yli kuusikymmentä vuotta sitten. Kalevalaan pohjautuva baletti Sampo kantaesitettiin Musiikki- ja draamateatterissa (nyk. Musiikkiteatteri) vuonna 1959, ja se oli teatterin ohjelmistossa yli 40 vuotta.
Sammon uuden version ohjaa teatterin pääkoreografi Kirill Simonov.
— Teatterimme, balettiryhmämme ja tasavaltamme tarvitsevat tätä balettia kovasti, koreografi sanoo.
Baletti säilyttää Helmer Sinisalon upean musiikin. Omia musiikillisia ideoita ja ratkaisuja on tuottanut moskovalainen säveltäjä Jefrem Podgaits.
— Helmer Sinisalon eloisa ja dramaattinen musiikki, jossa yhdistyvät eeppinen loisto ja kansallinen luonne, on ajatonta. Jefrem Podgaits saa musiikin kimaltelemaan uusilla sävyillä, kertoo Musiikkiteatterin tiedotusosaston päällikkö Olga Rämönen.
Uusi baletti säilyttää edeltäjänsä aihepiirin, kauneuden ja lyyrisen sävyn, kun taas baletin moderni kieli lisää tunteikkuutta ja vauhdikkuutta.
Baletin visuaalisesta toteutuksesta vastaavat Kultainen naamio -palkinnon voittajat. Esityksen lavastaa Aljona Pikalova, ja pukuja suunnittelee Tatjana Noginova.
Baletin ensi-iltaa suunnitellaan ensi vuodeksi.
Baletin toteuttamisen mahdollistaa Venäjän kulttuuriministeriöltä saatu avustus.
— Apurahoja jaettiin teatterialan hankkeille. Musiikkiteatterin hankehakemus Sampo herää eloon: nykytulkinta Kalevalan eepoksesta valittiin apurahan saajaksi, Rämönen kertoo.
Kohdeapurahan sai tänä vuonna yhteensä 13 hakijaa Moskovasta, Sevastopolista, Dagestanin, Karjalan ja Sahan tasavalloista, Sverdlovskin, Omskin, Leningradin, Vologdan, Ivanovon ja Kurskin alueilta sekä Tšetšenian ja Tšuvassian tasavalloista.
— Kilpailuun saatiin yhteensä 80 hakemusta. Valinnassa otettiin huomioon erityisesti hankkeet, joilla pyritään säilyttämään historiallista muistia, edistämään venäläisiä klassikoita ja kouluttamaan nuorempaa sukupolvea, Karjalan kulttuuriministeriö tiedottaa kotisivuillaan.
Sampo-baletin historia ajoittuu vuoteen 1958, jolloin teatterin ensimmäinen johtaja Sergei Zvezdin sai idean toteuttaa baletin Kalevalan pohjalta. Tämän saavuttamiseksi hän tarvitsi ennen kaikkea säveltäjän, koreografin ja näyttelijöitä, jotka kykenisivät toteuttamaan idean, mutta heitä ei tuolloin vielä ollut olemassa.
Zvezdin kutsui vasta GITISin valmistuneen, moskovalaisen koreografin Igor Smirnovin ohjaamaan Kalevalaan perustuvan baletin. Eeppinen teos kiehtoi koreografiaa niin paljon, että hän alkoi heti työstää librettoa. Musiikkia alkoi kirjoittaa kuuluisa karjalainen säveltäjä Helmer Sinisalo.
Kun säveltäjä ja koreografi oli valittu, oli aika löytää ammattitaitoisia tanssijoita. Balettiryhmässä oli muutama balettitanssija, mutta teos vaati paljon henkeä. Balettiryhmää piti laajentaa vähintään neljäänkymmeneen henkilöön.
— Baletin toteuttamiseksi ryhmää täydennettiin Moskovan, Leningradin ja Permin koreografisista oppilaitoksista valmistuneilla, Musiikkiteatteri kertoo.
Työ Sammon parissa kesti puolivuotta.
23. maaliskuuta 1959 baletti oli saatu valmiiksi. Kaikki lavasteet ja puvut olivat valmiina, ja kenraaliharjoitukset alkoivat lavalla.
— Sammon ensi-ilta oli 27. maaliskuuta 1959, ja siitä tuli Karjalan ensimmäinen kansallinen baletti, teatteri sanoo.
Tuona kesänä baletti esitettiin Moskovassa Karjalan ASNT:n kirjallisuuden ja taiteen päivinä, ja se oli suuri menestys. Sitten Sampo vieraili Leningradissa, Gorkissa, Rjazanissa ja Arkangelissa.
Kun vuonna 1962 Neuvostoliiton leniniläisen kommunistisen nuorisoliiton keskuskomitean toimikunta katsoi Sammon, sen mielipide oli yksimielinen: baletti ansaitsi tulla esitetyksi festivaaleilla. Joitakin kielteisiä huomautuksia tuli kuitenkin.
He esimerkiksi vaativat, että baletin tulisi olla vauhdikkaampaa. Niinpä baletin tekijät päättivät lyhentää hieman ensimmäistä näytöstä. Toisen näytöksen ensimmäinen ja toinen kohtaus yhdistettiin poistamalla niiden välisen sinfonisen väliajan musiikki.
Toisen näytöksen finaalia lyhennettiin ja kolmannen näytöksen kohtausten jakoa muutettiin.
Kesällä 1962 Sampo esitettiin menestyksekkäästi maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaaleilla Helsingissä. Vuonna 1968 baletti kiersi Suomea. Sitten se esitettiin myös yleisölle Leningradissa, Gorkissa, Kuibyševissa, Ufassa, Murmanskissa ja Arkangelissa.
Vuonna 1985 Kalevalan 150-vuotisjuhlan kunniaksi baletti herätettiin henkiin Musiikkiteatterissa. Seuraavana vuonna Igor Smirnovin ohjaama baletin toinen versio voitti Venäjän SFNT:n Glinkan valtionpalkinnon.
Helmikuussa 1999 Kalevalan täydellisen laitoksen, eli Uuden Kalevalan, 150-vuotispäivän kunniaksi baletti Sampo herätettiin uudelleen henkiin teatterin näyttämöllä. Vuonna 2000 baletti esitettiin Savonlinnassa. Baletin viimeinen esitys nähtiin 14. joulukuuta 2001. Se oli omistettu Karjalan ansioituneen taiteilijan, Ilmarisen roolin esittäneen Vladimir Melnikovin muistolle. Hän menehtyi saman vuoden kesäkuussa.
70 vuoden aikana teatteri on esittänyt 86 balettia, mutta juuri Sampoa pidetään edelleen karjalaisen baletin symbolina.
