Samovuara šäilyttäy muan istorijua

Samovuara šäilyttäy muan istorijua

Irina Zaitseva
21.04.2021
Rahvahan kisoissa samovuara oli pakollisena atribuuttina. Juuri täštä aštiešta tuli vierahanvarasen ta kojikkahan talon simvoli. A karjalaisilla samovuara oli talon emännän statussin tunnukšena.
Ekskursijon jälkeh Viktor ta Ol’ga taritah kävijillä yrttičäijyö šuurešta 30 litran samovuarašta. Kuva: Ol’ga Vorobjova
Ekskursijon jälkeh Viktor ta Ol’ga taritah kävijillä yrttičäijyö šuurešta 30 litran samovuarašta. Kuva: Ol’ga Vorobjova

Venäjällä samovuarojen musejoja ei ole äijän. Karjalašša šemmoni musejo ilmešty vuotena 2011 Viktor ta Ol’ga Vorobjovien anšijošta. Viktor ta Ol’ga ollah Vuokkiniemen kylän lähellä olijan Kormilo-huutorin omistajat. Nykyjäh musejošša on noin 300 näyttelyesinehtä. 

– Ämmöltä mie šain 1800-luvun vanhan samovuaran. Šiitä alkuan rupesin kiinnoštumah samovuaroista ta lukomah niijen istorijašta. Mie ečin vanhoja samovuaroja antikvarikaupoista ta kirpputoriloista, kunnoššin niitä, muistelou musejon peruštaja Viktor Vorobjov. 

Viktorin mieleštä samovuara on meijän muan ta kantatuattojen istorijua. Vanhoina aikoina še aštie oli joka talošša, a šen ympäri keräyty koko pereh.

Šiih aikah pereh eli Nižnii Novgorodissa. 

– Iče olen Koštamukšešta kotosin. Noin 12 vuotta takaperin myö miehen kera rupesima ušein käymäh Koštamukšešša miun vanhempien luona, a myöhemmin oštima hylätyn muanviljelijän talon Kormila-järven rannalla. Kunnoštima šen ta šiirtymä Karjalah. Šiih aikah meilä jo oli samovuarakokoelma. Še on noin 20 vuotta vanha. Meilä ehotettih jättyä samovuaroja Nižnii Novgorodih, ka myö šiirtimä ne uuteh elinpaikkah. Vet Nižnii Novgorodin alovehen Gorodets-kaupunkissa jo on oma samovuarojen musejo, kertou Ol’ga Vorobjova. 

Ennein šiirtymistä Karjalah Ol’ga ta Viktor ei esitetty omua kokoelmua julkisešti. 

Ämmöltä mie šain 1800-luvun vanhan samovuaran. Šiitä alkuan rupesin kiinnoštumah samovuaroista ta lukomah niijen istorijašta.
Viktor Vorobjov

Luoteis-Venäjällä musejo on ainut paikka, missä kävijä voit nähä samovuarakokoelman. 

– Kokoelmašša on ei ainuoštah venäläisie ta europpalaisie samovuaroja, vain niise syyrijalaisie, iranilaisie. Ne ollah tosi puhkeita ta erotetah venäläisistä ašteista. Lisäkši kokoelmah kuuluu Šri-Lankan šuarelta tuotu samovuara, jatkau Ol’ga. 

Ennein pandemijua musejo veti puoleh äijän turistija Venäjältä ta muista maista. Ohjelma on mukava ta šen jälkeh kävijillä on mahollisuš juuvva čäijyö šuurešta 30 litran samovuarašta. Še on tiijollista, vet monilla ei ole tietoja samovuaran rakentehešta. 

Kaikista näyttelyesinehistä Viktor Vorobjov erottau kolme. 

Enšimmäini tärkie näyttelyesineh on Viktorin ämmön samovuara. Še on 150 vuotta vanha. Aštie on luajittu tompakista ili niin šanotušta samovuarakullašta. Tompakiksi šanotah kuparin ta šinkin šekašultatehta. 

– Samovuara on meijän perehen muistoesineh. Ämmöni šai šen muamoltah hiälahjakši. Šovan aikana Novgorodin aloveh oli miehitetty. Ämmön ta hänen lapšien piti jättyä oma talo. Šuuri oša omaisuošta oli mänetetty, ka kuitenki ämmön onnistu šäilyttyä samovuaran. Še koroštau šen tärkevyttä, kertou Viktor. 

Kuva 1.jpg

Toini samovuara viittuau Venäjän istorijah. Vuotena 1911 Tverin kadettikoulun johtaja šai šen työkaveriloilta vuosijuhlalahjakši. Vallankumoukšen jälkeh koulun tilašša ilmešty Tverin Suvorovin šotaopisto.  

– Johtajan työkaverit löyvettih samovuara, kumpasešša oli šuuri tašani pinta, jotta kirjuttua omie toivomukšie. Še koroštau työkaverien hyvyä košetušta ta kunnivuo, šanelou Viktor. 

Kolmaš samovuara on kallehimpie näyttelyesinehie. Še on Pets-tehtahašša tuotettu aatelissamovuara. Kauppieš Konstantin Jakovlevič Pets tuotti hopie- ta metalliluajokšie. 1800-luvun Moskovašša hiän oli samovuarojen tunnetuin valmistaja. Tyyliltä aštiet oltih erikoisie ta rikkahašti korissettuja, a hinnalta – kallehie. Šen tehtahan samovuarat koroššettih omistajien statussie ta varaisutta. 

Musejon kävijät šanotah šitä  erinomasekši, mielenkiintosimmakši, komiekši, ihmellisekši. 

Perehen musejon kokoelmašša on erikokosie ta eri metalliloista luajittuja samovuaroja. Jokahisella näyttelyesinehellä on oma erikoini istorija, mitä parahiten kerrotah Viktor ta Ol’ga, omah ruatoh mieltynyöt ihmiset.  



POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana