Sadun taikaa koko perheelle

Sadun taikaa koko perheelle

Jelena Maloduševa
19.12.2022
Toiveikas Punainen kukkanen -esitys saa ensi-iltansa Karjalan kansallisessa teatterissa.
Uudenvuoden kynnyksellä Kansallisessa teatterissa matkataan Sergei Aksakovin sadun päähahmon Nastjan seikkailuihin. 6+. Kuva: Olga Balehova
Uudenvuoden kynnyksellä Kansallisessa teatterissa matkataan Sergei Aksakovin sadun päähahmon Nastjan seikkailuihin. 6+. Kuva: Olga Balehova

Karjalan kansallinen teatteri juhlii uudenvuoden kynnyksellä toiveikkaalla Punainen kukkanen -esityksellä, joka varmasti ilahduttaa katsojia lapsista aikuisiin. Hytkyvän hyväntuulinen esitys venäläisen kirjailijan Sergei Aksakovin Punainen kukkanen -sadun pohjalta kertoo siitä, että voitat kaikki vaikeudet, jos olet hyvä ja ahkera.

Esityksen ohjaa moskovalainen Kirill Zaborihin.

— Olen aina pitänyt tästä yksinkertaisesta sadusta. Siinä on suuri merkitys. Satu on kiinnostava kirjallisuuden laji. Monet sadut on itse asiassa kirjoitettu aikuisille. Punainen kukkanen -satu kertoo vanhempien ja lasten tiiviistä yhteydestä. Lapset tarvitsevat vanhempien läsnäoloa elämässään, Zaborihin kertoo.

— Nuori säveltäjä Andrei Šoškin sävelsi musiikkia nimenomaan esitystä varten. Esityksessä musiikilla on keskeinen rooli, samoin kuin hyvissä animaatioissa. Jokaisella hahmolla on oma musiikillinen aihe, joka muuttuu hahmon tunnetilan mukaan, hän lisää.

Yllätyin, kun kuulin, että näyttelen nuorimman tyttären roolin. Se on minulle haastava roolityö, sillä nuorin tytär on minusta liian positiivinen hahmo.
Ksenija Širjakina, Kansallisen teatterin näyttelijä

Roolijako oli ohjaajalle helppoa, mutta pääroolissa esiintyvälle Ksenija Širjakinalle roolin valinta tuli yllätyksenä.

— Yllätyin, kun kuulin, että näyttelen nuorimman tyttären roolin. Olin varma, että saan jommankumman vanhemman sisaren roolin. Zaborihin on tunnettu leikinlaskija. Se on minulle haastava roolityö, sillä nuorin tytär on minusta liian positiivinen hahmo. Olen kiitollinen ohjaajalle, että sain mahdollisuuden esittää varsin liikuttavan hahmon, joka rakastaa perhettään ja antaa anteeksi, Širjakina sanoo.

Širjakina tunnustaa, että lapsuudessaan Hirviön hahmo pelotti häntä kovasti ja samalla hän sääli sitä.

— Luin sadun uudestaan, kun valmistauduin esitykseen, ja huomasin uusia asioita, joihin en ollut ennen kiinnittänyt huomiota. Aikuisena arvostan aivan erilaisia asioita, hän sanoo.

— Aksakovin kieli on erittäin vaikea. Teatterimme kirjallisuus- ja dramaturgiayksikön johtaja Natalia Žemgulene teki sen helppolukuisemmaksi, jotta se olisi kiinnostavaa lapsille, hän lisää.

Teatterin ainoa suomalainen näyttelijä Ronja Kinnunen esiintyy keskimmäisen sisaren roolissa.

Teatterin ainoa suomalainen näyttelijä Ronja Kinnunen esiintyy keskimmäisen sisaren roolissa.

— Keskimmäisen sisaren persoona on huomiota hakeva. Hän pyrkii erottumaan sisaristaan, vaikka onnistuu näin ollen olemaan erittäin paljon isosiskonsa kaltainen, totta kai ripauksella väkevän höpsähtävää tyhmyyttä, Kinnunen kertoo.

— Entuudestaan minulle oli tuttu sadun niin sanottu serkus versio eli Kaunotar ja Hirviö Disneyltä. Luin sadun pari vuotta sitten venäjäksi. Pidän sadusta enemmän, koska se tekee mielestäni päähenkilön samaistuttavammaksi, hän selittää.

Satu saa ensi-iltansa 27. joulukuuta. Se nähdään Karjalan kansallisen teatterin suurella näyttämöllä.

Ei kahta ilman kolmatta

Moskovalainen ohjaaja Kirill Zaborihin tekee yhteistyötä Karjalan kansallisen teatterin kanssa jo kolmatta kertaa.

Ohjaajana hän debytoi Kansallisessa teatterissa vuonna 2019 draamalla Mummun saappaassa soi fox. Teatteri esitti sen festivaaleilla Groznyissa ja Joškar-Olassa.

Viime kesänä hän esitti tulkinnan Anton Tšehovin Lokista. Olenko muuttunut paljon? Lokki -esityksessä päärooleissa esiintyvät Ksenija Širjakina ja Gleb Germanov.

— Uudessa ohjauksessani olen yhteistyössä sekä tuttujen että minulle tuntemattomien näyttelijöiden kanssa. Kaikkien näyttelijöiden kanssa on mukava olla yhteistyössä. He ehdottavat mielenkiintoisia ratkaisuja ja improvisoivat. Punainen kukkanen -esitys on yhteistyömme lopputulos, Zaborihin sanoo.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana