Sada kymmen vuottu rahvahan tervehytty parandajes

Sada kymmen vuottu rahvahan tervehytty parandajes

Alina Gapejeva
06.11.2024
Jessoilan ambulatourii täyttäy 110 vuottu kylmykuus. Se on Karjalan vahnimii mediekkulaitoksii.
Jessoilan vahnan ambulatourien ruadajat. Oigiel enziriävys on Lidija Abramovna Spitsina. Kuva on otettu Lidija Spitsina pereharhiivaspäi
Jessoilan vahnan ambulatourien ruadajat. Oigiel enziriävys on Lidija Abramovna Spitsina. Kuva on otettu Lidija Spitsina pereharhiivaspäi

Siämärven bol’niččua ruvettih nostamah vuvvennu 1910. Gosudari imperuatoru andoi sen nostamizeh Petroskoin ujezdale kuuzitostu tuhattu rubl’ua. Kaksi vuottu enne sanituarunevvostos oli piätetty nostua bol’ničču Ugmoilah. “Ugmoilan” muanruadajat mendih myödäh da annettih muapalan — puolen kymmenysty, vie piätettih andua ilmai halgoloi bol’ničan lämmittämizekse”, muga on kirjutettu arhiivulähtehes. 

Vuvvekse 1014 muanruadajien annetul mual oli nostettu statsionuaru 20 hengele, infektsiiozasto, kodi ruadajih niškoi, kyly, sovanpezohuoneh, kuolluzien huoneh, jiähuoneh, tahnut da časounu.

Kaksikerdaine puuhine bol’ničču otti vastah patsientoi vuodessah 1988.

Muanruadajien annetul mual oli nostettu statsionuaru 20 hengele, infektsiiozasto, kodi ruadajih niškoi, kyly, sovanpezohuoneh, kuolluzien huoneh, jiähuoneh, tahnut da časounu.

Bol’ničas ruattih, voibi sanuo, elettihgi douhturit, sanituarat, šouferit, hevonkaččojat da toizet ruadajat. Bol’ničan kunnivoruadajien joukos on Lidija Abramovna Spitsina. Häi pulen vuozisuan aigah oli vahnimannu voimattomanhoidajannu da hiirehellizen avun feršalinnu. Nygöi hänel on 81 vuottu igiä. Häi mustau kaikkii, kenenke ruadoi vuozinnu 1965-2010.

— Toiči tuvvah voimatunnuh, hänel hiirozii ailastau. Enzikse voimatoi pidäy lämmittiä hiilavas vies, vannas. Sih niškoi pidäy sada litrua vetty. Kannoimmo vetty kaivospäi, mustelou Lidija Abramovna omii ruadopäivii. 

Paiči omua piäruaduo, mediekat lämmitettih päččilöi, kannettih vetty bol’niččah, kazvatettih kartohkua patsientoile syödäväkse, varustettih heiniä bol’ničan heboh niškoi. Hebo oli tärgienny ruadajannu bol’ničas, sil kynnettih peldoloi, toiči sil ajeltih voimattomien luokse.

Kaikkih vaigevuksih kaččomattah Lidija Abramovna mustelou mennyzii ruadovuozii hyväl mielel. Häi sanou, ku ruadajat ehtittih ruadua dai huogavuo, piettih suurdu yhteiskunnallistu ruaduo kylän da sen eläjien hyväkse.

Lidija Spitsinua monet mustetah nerokkahannu da vastuonalazennu mediekannu, ei varannuh häi lähtie kuččuloih loittozih kylih. Voimattoman luokse lähtijeshäi oli valmis kaikkeh: ristikanzal voibi kivistiä hos midä: hos piädy, hos kandupiädy. 

— Kerran kučuttih Alasalmeh, sie naine oli suamas lastu. Tielöi ei olluh — kai oldih ummattu. Mašin oli ajanuh vaiku kylässäh, minä kualoin kodissah lumes. Naine oli jo suamas lastu, minä tulin aijoilleh. Sit myö šouferinke istutimmo muaman yhtes lapsenke regeh da veimmö teissäh, kus oli meijän “ЗИМ”, sanelou Lidija Abramovna.

Lidija Abramovna ammui jo on eläkkehel, ga hänen abuu da nevvuo rahvas aiven kyzytäh.

Paiči omua piäruaduo, mediekat lämmitettih päččilöi, kannettih vetty bol’niččah, kazvatettih kartohkua patsientole syödäväkse, varustettih heiniä bol’ničan heboh niškoi. Hebo oli tärgienny ruadajannu bol’ničas, sil kynnettih peldoloi, toiči sil ajeltih voimattomien luokse.

Vuvvennu 1988 ambulatourii siirdyi ruadamah Nevvostoliiton aigah nostettuh rakendukseh Jessoilan keskuččah. Vuvvennu 2022 sie piettih perustehellizet kohendusruavot. Eläjih niškoi roittih ylen hyvät olot ambulatouries. Kai on pandu uvvet: vezitruvat, sähkölangat, kanalizatsiet, lämmityssistiemu. On ostettu uvvet pertilomut. Pertivälit da pertit ollah valgiet da puhtahat. Ambulatouries roittih hammaskabiniettu da ruadajien huogavusperti, on uuzi laittehisto: ul’traiänilaittehet, verianualizan buohimielline da kliničeskoi analizuattorat, rentgenkuvalaittehet da muut. Tiettäväine, bol’ničan piäylbevyksenny ollah sen vračat, feršalit, voimattomienhodajat, sanituarat. Se kai oli suadu Zdorovje-kanzallizen projektan mugah.

Eläjih niškoi roittih ylen hyvät olot ambulatouries. Kai on pandu uvvet: vezitruvat, sähkölangat, kanalizatsiet, lämmityssistiemu. On ostettu uvvet pertilomut. Pertivälit da pertit ollah valgiet da puhtahat.

Kiirehellizen avun vahnin feršali L’ubov’ Kirillova tuli Jessoilah kaksi vuottu tagaperin Pskovan alovehelpäi. Hänen piätökseh muuttamizeh nähte on vaikutannuh Zemskii fel’dšer -programmu. Lyhyös aijas L’ubov’ V’ačeslavovna rodih “omakse” ristikanzakse Jessoilan eläjile. Oppikkua duumaija, ambulatourii palvelou läs 3 000 hengie 55 kyläs. Kaikkie jygiembi on ruadua lapsienke, niilöi kyläkunnas on 555 hengie.  

On mediekoil moine tiedo: ku čuasun aloh et ehtinyh avvuttua ristikanzua, sit jälgivaikutukset voijah olla pahat. Jessoilan ambulatouriel nygöi ongi nygyiagaine kiirehellizen avun mašin, kudamas ollah kai reanimatsiilaittehet. Pidäy mustoittua, ku vuvvennu 2023 Jessoilan nerokkahat mediekat piästih miehen surmas syväiniškun jälles. 

— Minul on piäl 50 vuvven, minä hyvin mustan vahnan bil’ničan da sen vračoi, voimattomienhoidajii, keittäjii, sovanpezijöi, mustan vienkandajan da päčinlämmittäjän. Kai net oldih ylen hyväsydämellizet, huolekkahat, vastuonalazet. Nygöi minä puaksuh kiännyn ambulatourien puoleh, vastuan korgeitazostu abuu. Minä lujah uskon heidy. “Vahnan školan” vračat ollah meijän hengih piästäjät. Nygöi ambulatouries ollah ylen hyvät olot, erikseh toine toizes olijat valgiet da puhtahat pertit, äijy kaikenmostu laitehtu diagnostiekkah da liečendäh niškoi. Suuret muutokset kai ollah meijän da meijän tervehyön hyväkse, kiittäy mediekkoi Jessoilan eläi Natalja Savina.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Tanssit ja hevoset yhdistävät
Yhteiset harrastukset vahvistavat perhesiteitä ja tarjoavat yhteistä aikaa. Ne tuovat rytmiä ja iloa arkeen.
Karjalan Sanomat
Kieliviikko yhdistänyt Petroskoin ja Pietarin
Tämän viikon aikana Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun ja kolmen pietarilaisen koulun suomen kielen oppilaat oppivat kieltä osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin.
Oma Mua
Stola on Jumalan kämmen
Ennevahnas ristikanzal elaijas joga kohtal dai joga vešil oli oma tärgei merkičys. Muga koin sija pidi “ostua” muanižändäl, gu pereh elis rauhas pideli maltua paista koinhaldijoinke.
Oma Mua
“S’amozerjen” artistu kävyi pajattamas Moskovah
Jessoilan kylän eläi Nadežda Vasiljeva yhtyi Pesni ot vsei duši -tv-šouh.
Karjalan Sanomat
Käsityötaidot yhdistävät perinteitä ja harrastajia
Etnokulttuurikeskusten ECHO-yhdistys käynnistää joulukuussa Pohjolan kädet -nimisen hankkeen. Se nostaa käsityöharrastuksen arvostusta.
Oma Mua
Patriottine desantu kävyi Alavozeh
Erähänny kohtannu, kunne heityi Karjalu hengis: Histourii. Kieli. Kul’tuuru -projektan patriottine desantu, rodih Anuksen piirin Alavoine. Vastavus piettih 27. kylmykuudu Alavozen školas.
Karjalan Sanomat
Talvimatkailukausi näyttää hyvältä Karjalassa
Talousministeriö ennustaa, että talvikauden aikana matkailijoiden määrä on vuodentakaista suurempi.
Oma Mua
Patriottini desantti laškeutu Luatokan rantah
Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektin toteuttamini jatkuu. Šiinä hyvin autetah Oma pajo -kuoron artistat.
Karjalan Sanomat
Harrastuksesta tuli ammatti
Sortavalasta kotoisin oleva Pavel Partunen opiskelee VGIK:ssa Moskovassa ja tekee elokuvia. Hän esittelee Koti-elokuvansa yleisölle kotikaupungissaan marraskuun lopussa.
Oma Mua
“EtnoSmart” innoššutti nuorie
EtnoSmart-nuorisoforumi yhisti 60 ošallistujua tašavallan piirilöistä, eksperttijä Venäjältä ta Karjalašta, spikerijä, sektijojen vetäjie ta vierahie.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana