Sähköinen arkisto amerikansuomalaisista
Karjalan tasavallan kansallisarkiston verkkosivuilla on avautunut sähköinen tietokanta Pohjois-Amerikan suomalaisista Neuvosto-Karjalassa. Se sisältää arkistotietoja suomalaisista, jotka tulivat Kanadasta ja Yhdysvalloista Neuvosto-Karjalaan 1920—1930-luvuilla.
— Pohjois-Amerikan suomalaiset antoivat suuren panoksen Karjalan talouden kehitykseen 1920—1930-luvuilla. He panivat alulle metsäteollisuuden, rakennusalan ja maatalouden kehityksen. Lisäksi he vaikuttuvat merkittävästi koulutukseen ja kulttuuriin, Kansallisarkiston johtaja Aleksandr Morozov toteaa.
Karjalan kansallisarkistossa säilyy hyvin paljon dokumentteja Pohjois-Amerikan suomalaisista Neuvosto-Karjalassa. Arkiston asiantuntijan Jelena Usatšovan mukaan aihe kiinnostaa suuresti heidän jälkeläisiään ja tutkijoita.
— Monet tutkijat ja amerikansuomalaisten jälkeläiset kääntyvät puoleemme. Ymmärrämme, että suuri osa heistä ei voi tulla arkistoomme tutkimaan asiakirjojamme. Siksi päätimme tehdä heidän avukseen sähköisen tietokannan, että he voisivat tutkia arkistodokumentteja netin kautta, Usatšova kertoo.
Tietokanta on tehty Karjalan kansallisarkiston dokumenttien perusteella. Se sisältää yhteensä noin 900 dokumenttia, jotka ovat arkiston eri kokoelmista.
— Tietokannassa olevat dokumentit ovat venäjän, suomen ja englannin kielellä. Niiden otsikot ovat kuitenkin vain venäjäksi. Koska dokumentteja on aika paljon, niiden otsikoiden kääntäminen kahdelle kielelle ei ole ollut mahdollista hankkeen avulla, Usatšova kertoo.
Tietokanta koostuu monesta osiosta, joista tärkeimmät ovat Sähköinen arkisto ja Henkilöhaku. Sähköiseen arkistoon kuuluu dokumenttien, valokuvien ja artikkeleiden kopioita. Näitä voi hakea muutamalla hakuehdolla, muun muassa henkilön asuin- ja työpaikan mukaan.
— Huomautettakoon, että monessa dokumentissa ei ole tarkkaa tietoa henkilön asuin- tai työpaikasta. Tässä tapauksessa dokumentteja voi hakea ilman hakuehtoja, Usatšova sanoo.
Dokumenttien joukossa on maahanmuuttajien ja laitosten työntekijöiden luetteloita. On aika paljon henkilökortteja, valokuvia ja kirjeitä.
— Monet kirjeet on kirjoitettu käsin. Niitä kirjeitä kirjoittivat ne, jotka halusivat muuttaa Pohjois-Amerikasta Neuvosto-Karjalaan. Kirjeissään he kertoivat muuton syistä, Usatšova kertoo.
Henkilöhaku-osiossa haun voi tehdä paitsi etu- ja sukunimen myös lähtö-, asuin- ja työpaikan mukaan. Muun muassa voi hakea erikseen niitä, jotka tulivat Yhdysvalloista tai Kanadasta.
— Aika monissa dokumenteissa maahanmuuttajien lähtömaata ei ole mainittu tai on kirjoitettu ”Amerikka” tai ”Pohjois-Amerikka”. Siksi hakulistalla on myös Pohjois-Amerikka -variantti, Usatšova sanoo.
Haku etu- ja sukunimen mukaan on mahdollista venäjän ja suomen kielellä. Usatšovan mukaan tärkeänä ongelmana on se, että dokumenteissa, jotka on laadittu venäjän kielellä, monet etu- ja sukunimet on kirjoitettu väärin.
— Olemme laittaneet nimet tietokantaan alkuperäisessä muodossa. Emme voi korjata niitä. Siten kun hakee jotakin sukunimeä, on hyvä tarkastella kaikkia vaihtoehtoja, Usatšova huomauttaa.
Yhteensä tietokannassa on yli 8 000 tietuetta suomalaisista maahanmuuttajista. Se ei tarkoita 8 000:ta henkilöä, koska Usatšovan mukaan sama henkilö voi olla merkitty useaan dokumenttiin.
Tietokannassa on muutakin tietoa Pohjois-Amerikan suomalaisista Neuvosto-Karjalassa. Mukana on Petroskoin valtionyliopiston dosentin Irina Takalan artikkeli heistä ja Karjalan interaktiivinen kartta, josta näkee heidän asuinpaikkansa. Lisäksi on luettelo aihetta koskevista julkaisuista, jotka on julkaistu eri maissa, ja arkistodokumenteissa useimmiten käytetyistä lyhenteistä.
Tietokanta on kahdella kielellä, venäjäksi ja suomeksi, ja löytyy täältä.
Isotäti tuli perheineen Kanadasta Karjalaan
Sähköinen tietokanta on tehty Kanadan ja Amerikan suomalaiset Neuvosto-Karjalan metsätaloutta rakentamassa 1920—1930-luvuilla -hankkeen mukaan Metsämiesten Säätiön tuella. Hanke päättyy tänä vuonna.
— Tietokannan lisäksi on julkaistu kaksi artikkelia, englanniksi ja suomeksi. Toinen kertoo hankkeen alkamisesta ja toinen syistä, jotka saivat Pohjois-Amerikan suomalaiset tulemaan Neuvosto-Karjalaan. Tarkoitus on kirjoittaa vielä yksi kaksi artikkelia aiheesta, sanoo projektinjohtaja, metsänhoitaja Mirja Jääskeläinen.
Jääskeläinen on Kanadan suomalaisten jälkeläinen. Hänen isotätinsä Naimi Värjä tuli Neuvosto-Karjalaan miehensä August Värjän ja poikansa Melvin kanssa 1930-luvun alussa. August oli ammatiltaan metsuri ja puutavaran kuljettaja.
— He asuivat Paissa ja mahdollisesti myös Interposjolokissa. Mies joutui Stalinin vainojen uhriksi. Isotätini kuoli vuonna 1942 ja heidän silloin 12-vuotias poikansa Melvin joutui orpokotiin. Poika kuitenkin selvisi. Hän kouluttautui 1950-luvulla geologiksi Petroskoin yliopistossa ja palasi vuonna 1960 takaisin synnyinmaahansa Kanadaan, Jääskeläinen kertoo.
Jääskeläisen mukaan hän on löytänyt jonkin verran tietoja perheestä ja jatkaa sukututkimusta.
