Runomuailmu kuččuu

Dmitrii Dmitrijev
16.05.2025
Karjalas 10. päivänny kezäkuudu ruvettih pidämäh uuttu pruazniekkua – Karjalazien runoloin päiviä. Ennevahnallizii karjalazii pitkii runoloi pajatettih meijän ezi-ižät pruazniekoin aigua, mečäs da kalas olles. Puaksuh lapsilgi puutui niidy kuunnella.

Vessel Kauppi Köyrätyine piätti luadie ičel sukset. Sygyzyn se vesti lylyy, kogo keviän kalhuu luadi. Jo ollah valmehet net sukset! Ilosteleh Kauppi, löyhkäy: 

— Ei ole elättii semmostu, kuduadu en tabuas suksil nämmil! Sen kuultih Hiisin mečänhenget. Opastua piätettih löyhkäjiä. Luajittih hirvi, piäkse sammalmätäs, rungu aijaksis, jallat ollah paivupuuspäi. Sanottih sille tiedosanat: 

— Juokse iäres, Hiisin hirvi, joukse, kirmei jalgu!

Juoksou hirvi kunne kaččou, on gu tozi mečän eläi. Siiriči Kaupin pihas matkai. Pöllätti lapsii, nagratti naizii, koirat haukundan luajittih. Hävii kummu meččäh. Suutui Kauppi, tembai sukset — kebjiet lylyt, kirmiet kalhut. Otti terävyn’okan kepin kerale, lähti hirvie ajamah. Kerran potkastihes — jo ei nävy, toizen — jo ei kuulu. Potkastihes kolmanden — katkei mähysty oigies sukses, hurai meni kahteh palah. Oppi kepil tartuo Hiisin hirven bokkah, keskele keppi katkei.

Lendi Kauppi kivokseh. Istu lumes — abrikoiččou: 

— Hyvä ollus tal’l’u hirven. Pädenys päčile muates! Meččäh gu pagei ga...

50-51_1.jpg

Matku Vipuzen luo

Rubei Väinämöine venehty luadimah. Ei luadinuh sidä kirvehel, eigo sruugal. Luadi pajattajen da tiedovoijen. Veneh on jo vähiä vajai valmis, ei tävvy vai kolmie sanastu laijoin nostandah, hangoin azetandah, tel’l’oin iškendäh. Pahas mieles da ajatuksis on Väinö.

Eigo sih pädevii sanazii löydys hanhiparves libo joučenjoukos? Andau iändy hanhi taivahas, joučen pajuo heittäy. Tarkah kuundeli heidy Väinämöine, ga ei löydänyh ni yhty pädeviä sanua. 

Ego niidy löydys oravis da hirves? Hypitäh oravat puuloi myö, hirvet mečäs kualeltah. Kodvan kuundeli Väinö heijän iänii, ga ei lyödynyh ni puoldu pädeviä sanastu. Tuli hörö harmuah piäh. Varmah niidy sadalugu löydyy suurele Vipuzele! Vaigu maguau se Vipune jo menetiijä min aigua. Muga kodvan, ga kai muah kazvoi, selläs puut kohistah, očas — paivu, ryndähäl — huabu.

Pitky on matku urhomiehien terävii miekoin da naizien niegloin n’okkii myö Vipuzen luo, ga et midä rua, mennä tulou. Lähti Väinämöine matkah. Enzimästy päiviä astuu terävii miekkoi myöte, tostu päiviä — niegloin n’okkii myöte.

Sit jo päivänny kolmandennu puutui jalgu haudah da tartui sinne. Kaččou, ga ei se ole haudu — on suuren Vipuzen suu. Lujah tartui sinne jalgu, et sua järilleh. Muutti sit ijäniguine Väinämöine oman kyynärpiän pal’l’akse, sormet — piihtikse. Lyöy omua polvie — alužindu — vaste, luadii raudahistu seivästy, gu avata suuren suu, piästiä jalgu. Tungi sen seibähän Vipuzen suuh, rubei suudu huarottelemah, jalgua omua piästämäh. Havačui suuri, suutui. Tahtoi seibähän puretella, ga eibo raudahistu voinnuh. Libui prosken’n’ua pakiččemah.

— Prošti minuu, kunnon mies, älä muokkua!

Piästi Väinämöine jallan, vastuau:

— Lopen muakkuandan, gu sanonet sada sanua, tuhat tieduo!

Sanoi sit se sada pädeviä sanua, tuhandeh tiedoh opasti. Tuli Väinämöine järilleh, lauloi venehen laijat, azetti hangat, kiinitti tel’l’at.

Terväh luadi oman venehen.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Pomorien päivä Neva-joven rannoilla
Venäjän etnografisešša musejošša piettih Pomorien kulttuurin päivä.
Karjalan Sanomat
Venäjän kansat mukaan saneluun
Suuri etnografinen sanelu on järjestetty tänä vuonna kymmenennen kerran. Kysymyksiin voi vastata lähi- tai etämuodossa 8. marraskuuta saakka.
Oma Mua
Forumin šilmänpistehenä oltih vepšäläiset
Šajekuun 19.—21. päivinä Petroskoissa vietettih Enšimmäini Venäjän vähälukusien kantakanšojen forumi.
Karjalan Sanomat
”Kesä tulee, tuuli tuulee, ilma muuttuu, sade suuttuu”
Lorukilpailu herätti suurta kiinnostusta, siihen saatiin 96 lorua. Kilpailu oli tarkoitettu suomea, karjalaa ja vepsää lukeville oppilaille ja heidän opettajilleen.
Karjalan Sanomat
Lastulevytehdas toimii jälleen
DOK Kalevala -lastulevytehdas on kunnostettu kokonaan viime vuoden tulipalon jälkeen. OSB-levyjen valmistus on alkanut uudelleen ja on jo päässyt täydelle teholle. Tehdas valmistaa 400 000 kuutiometriä lastulevyjä vuodessa.
Oma Mua
Lapsienkazvattai Priäžäspäi yhtyi kogo Ven’an kilbah
Bur’atien Ulan-Ude -linnas piettih kogo Ven’an kilbu “Paras muamankielen da literatuuran opastai – 2025”.
Karjalan Sanomat
Kulttuurin perään Kemerovosta Karjalaan
Maaseudun kulttuurityöntekijä -ohjelman avulla Aleksandra Prokofjeva muutti viime kesänä Sortavalaan. Hän työskentelee ohjaajana kulttuurikeskuksessa.
Karjalan Sanomat
”Muistan sen kuin eilisen”
Isänmaallisen sodan ankeita vuosia Aili Korotjajeva eli Leningradin alueella ja Siperiassa. Pahinta nälkää hän koki talvella 1941—1942, Leningradin piirityksen aikana.
Oma Mua
Уnzimäzel tiijollizel laitoksel – 95 vuottu
Tänä vuon Karjalan ezmäine tiijolline instituuttu, tänäpäi – Kielen, literatuuran da histourien instituuttu, täyttäy 95 vuottu.
Karjalan Sanomat
Geologia avautuu matkailulle
Karjalassa on paljon ainutlaatuisia kaivosteollisuuden perintökohteita. Ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua vanhoihin louhoksiin ja tehtaisiin.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana