Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse

Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse

Natalja Čikina
27.11.2023
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Ruadovuozinnu Eino Karhu kirjutti da julgai enämbän 300 tutkimustu, niilöin luvus 15 kirjua. Kuvat on otettu Periodika-julguamon arhiivaspäi.
Ruadovuozinnu Eino Karhu kirjutti da julgai enämbän 300 tutkimustu, niilöin luvus 15 kirjua. Kuvat on otettu Periodika-julguamon arhiivaspäi.

Vuozinnu 1956—2004 Eino Karhu oli Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan kirjalližuon ozaston vahnimannu tiedoruadajannu, vuozinnu 1960—2004 mies oli samas instituutas kirjalližuon ozaston piälikönny.

Ruadovuozinnu Eino Karhu kirjutti da julgai enämbän 300 tutkimustu, niilöin luvus 15 kirjua, kuuzi kudamis on kiännetty suomekse da painettu Suomes, yksi on jullattu Germuanies nemsoin kielel.

Eino Karhu rodivui Piiterin alovehel muanruadajan pereheh. Vuvvennu 1931 tuatto oli sanottu kulakse da perehen kel oli työtty Kuolanniemenmuale Murmanan alovehele. Äijiä myöhembä elaijas Hibinoin vuoren rindehil sijoitunnuos Jukspor-kyläs nygözen Kirovskan linnan rinnal tundiettu tiedomies Eino Karhi kijutti omassah kirjas “Pieniluguzet kanzat histouries virras” (Petroskoi, 1999).

Vuvvennu 1940 Karhun vahnembat tuldih elämäh Karjalah. Vuvvennu 1941 Eino Karhu loppi keskiškolan Povenčan kyläs da syvyskuus händy otettih armieh. Vuvvennu 1942 tuhukuussah nuori mies oli armies saninstruktorannu, sen jälles oli tagavos rakendusbataljounas, vuvvennu 1944 sluuži Leningruadan frontan štuabas kiändäjänny. Vuvvennu 1945 piäzi sluužbaspäi.

Vuvvennu 1946 Karhu piäzi opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh filolougizele ozastole da tossuvuon muutti siepäi suomen kielen da kirjalližuon ozastole, kuduan loppi vuvvennu 1950.

Sen jälles nuori mies jätettih opastumah aspirantuurah Suomen kirjalližuon histourii -liiniel. Vuvvennu 1952 opastundu keskustui, händy työttih ruadoh spetsinstituuttah.

Nämmä tärgiet tutkimukset pandih lujan alužimen suomen kirjalližuon histourien sistematiziiruittule tutkimuksele Ven’an tiijos.

Aspirantuurah Karhu kiändyi vaste vuvvennu 1955 kezäkuus da vuvven peräs loppi sen da puolisti filolougien kandiduatan dissertatsien “1940-luvun Suomen kirjalližuon da lehtitoimittajien kirjutuksien histourieh nähte”. Vuvvennu 1965 Eino Karhu kirjutti filolougien douhtorin dissertatsien.

Eino Karhu enimite tutki suomen kirjalližuon histouriedu, suomelas-ven’alazii suhtehii kirjalližuon alal sego karjal-suomelastu rahvahanrunohuttu da Karjalan kirjalližuttu.

Hänen tärgevimii tutkimuksii ollah “Suomen kirjalližus da Ven’a” (1962—1964), “XX vuozisuan Suomen kirjalližuon oučerkat” (1972), “Dostojevskii da Suomen kirjalližus” (1976); yhtes Armas Mišinan kel kirjutettu “Suomen kirjalližuon histourii” (1979); “XX vuozisuan suomen liiriekku” (1984); “XX vuozisuan Suomen kirjalližuon histourii” (1990).

Nämmä tärgiet tutkimukset pandih lujan alužimen suomen kirjalližuon histourien sistematiziiruittule tutkimuksele Ven’an tiijos. Niidy korgiesti arvostettih Ven’al da Suomes.

Suomes kiännetyt Karhun tutkimukset “Suomen 1900-luvun alun kirjallisuus” (suom. U.-L. Heino, Helsinki, 1973); “Suomen 1900-luvun alun kirjallisuus” (suom. U.-L. Heino, 2. pain., Helsinki, 1974); “Suomen kirjallisuus: Runonlaulajista 1800-luvun loppuun” (2 osaa. Helsinki, 1979); “Dostojevski ja Suomen kirjallisuus” (suom. U.-L. Heino, Helsinki, 1997) kuulutah Suomen yliopistoloin opastuskirjoin luvetteloh. Tutkii on vallittu Suomen erilazien tiedoseuroin kunnivojäsenekse.

Erähät hänen tutkimusruavot on omistettu karjalazien da suomelazien rahvahanrunohuole da tundietule “Kalevalale”, EliasLönnrotan elaijale da ruavole.

“Ristikanzu”, “kielimies”, “tutkii”, “ajattelii”, “suomen kirjalližuon poslu”, “Karjalan kirjalližuontiijon Mikelandželo” — mittumii vai arvosanoi ei sanottu Eino Karhule.

Erähät hänen tutkimusruavot on omistettu karjalazien da suomelazien rahvahanrunohuole da tundietule “Kalevalale” (net kuulutah hänen kirjah “Runolois — romuanassah, 1978), EliasLönnrotan elaijale da ruavole.

Omas tutkimukses “V kraju Kalevali” (1974) Eino Karhu tovendi rahvahanrunohuon da 1970-luvun kirjuttajien Jaakko Rugojevan, Nikolai Lainen, Nikolai Jaakkolan, Ort’t’o Stepanovan da toizien tevoksien lujan knigien yhtevyksen, sellitti heijän tuotandon kehityksen perustendensiet.

Eino Karhu kirjalližuon tutkijannu da kriitiekannu olles äijän kirjutti karjalazen literatuuran probliemoih nähte, oli “Karjalan nevvostoliiton aigazen literatuuran histourien oučerkoin” (1969) kirjuttajannu.

Häi kuului ruadojoukkoh, kudai keräi kolmekirjahizen “Karjalan kirjalližuon histourien” da oli enzimäzen sih kuulujan kirjan kirjuttajannu, kudai oli omistettu karjalazienda inkeriläzien rahvahanrunohuole.

Eino Karhun äijät kirjutukset painettih Ven’an, Karjalan da rajantagazis suurimis žurnualois.

Nygöi digitoittu arhiivu on ruokos Karjalan tiedokeskuksen Kielen, Literatuuran da histourien instituutan fonogrammarhiivas.

Jälgimäzenny Karhun tutkimuksennu, kudai nägi päivänvalgien vie hänen hengis olles, oldih tutkimukset da kirjutukset XIX—XX vuozisuan suomelas-karjalas-ven’alazien kul’tuurukosketuksien histourieh nähte “Kul’tuuroin da rahvahien yhtevys” (2003).

Juminkeko-fondu 2000-luvun allus digitoičči Eino karhun käil kirjutetun arhiivan da sih kuulujen ainehiston kel vuozinnu 1951—2003 painettuloih tutkimuksih niškoi. Nygöi digitoittu arhiivu on ruokos Karjalan tiedokeskuksen Kielen, Literatuuran da histourien instituutan fonogrammarhiivas.

Eino Karhu on tundiettu kauniskirjalližuon tevoksien suomen kieles ven’akse kiändäjänny. Häi kiändi Aleksis Kiven klassizen romuanan “Seiččei vellesty”, Maiju Lassilan, Väine Katajan da toizien suomen kirjuttajien tevoksii.

Kiven “Seiččei vellesty” Karhun kiännetynny piäzi ilmah Piiteris vuvvennu 2014, vuvvennu 2020 tämän tevoksen iänitetynny voibi kuulta Karjalan tazavallan Kanzallizen kirjaston saital.

Karjalazet suarnat, kudamii Eino Karhu kiändi yhtes Unelma Konkan da Sandra Stepanovan kel, tässäh ollah kyzyttävät da lugiettavat, niidy äijäh kerdah painettih uvvessah, jälgimäzen kerran vuvvennu 2020 Petroskois.

Eino Karhun panos Suomen da Karjalan kirjalližuon tutkimizeh on kiistämätöi. Hänen nimi ijäkse jiäy kahten muan literatuuroin histourieh.

Eino Karhu kuului Kirjuttajien Liittoh vuvves 1964. Vuvvennu 1969 hänele oli annettu Karjalan tiedoalan arvostetun ruadajan nimi, vuvvennu 1970 — Ven’an tiedoalanarvostetun  ruadajan nimi.

Karhu kahteh kerdah oli sanottuKarjalan valdivopalkindon laureatakse — vuozinnu 1983 da 2002. Suomi-Ven’a-seuru palkičči händy kuldazel medalil. Suures da tärgies tiedoruavos Eino Karhule vuvvennu 1986 oli annettu Znak počota -ordenu, vuvvennu 1998 — Orden Družbi.

Kuulužis suavutuksis da suures panokses Karjalan tazavallan tiijollizeh, kul’tuurizeh da sotsiualu-ekonoumizeh kehitykseh Karhule annettih Karjalan tazavallan kunnivoittu kanzalaine -arvonimi.

Tiedomiehen 90-vuozipäiväkse oli painettu hänen kirjutuksien kogomus “Eino Karhu — ristikanzu, kieliniekku, ajattelii”. Keviäl vuvvennu 2018 Karjalan tiedokeskuksen seinäh oli azetettu hänen mustolaudu.

Eino Karhun tiedoruavos da elaijas kirjutettih Vasilii Bazanov, Lev Mal’čukov, Jurii Savvatejev, Karhun opastujat Armas Mišin, Jelena Soini da toizet.

Karhun panos Suomen da Karjalan kirjalližuon tutkimizeh on kiistämätöi. Hänen jällelestujat tässäh käytetäh hänen tiedoruavon tuloksii da tiedoloi. Eino Karhun nimi ijäkse jiäy kahten muan — Suomen da Ven’an — literatuuroin histourieh.


Aihies voit lugie sežo suomekse.


POJAVAD KIRJUTESED
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oma Mua
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Karjalan Sanomat
Tulevat opettajat kilpailevat voitosta
Yrittäjät ja työnantajat osallistuvat mestaruuskilpailuihin. He laativat tehtäviä kilpailijoille ja toimivat tuomareina.
Oma Mua
Kalevalan muan laulut
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
Oma Mua
Arheolougii avuau histourien peittožuksii
Arheolougu on tiedomies-histouriekku, kudai kaivamizien avul sellittäy mainazien rahvahien elostu, tävvendäy histourien. Arheolougien tiijon vie sanotah “tiijokse labjanke”. Arheolougan ruavos sanelou tutkii Tatjana Vasiljeva.
Karjalan Sanomat
Marilainen runo soi lyydiksi
Kolme runoa on käännetty lyydin murteelle venäjästä ja yksi marin kielestä. Käännökset ovat osa kahta suurta kirjallisuushanketta.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana