Runolauluista pohja luoville toimijoille

Runolauluista pohja luoville toimijoille

Marina Tolstyh
12.06.2024
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Runosatujen tekijä Dmitri Dmitrijev (oik.) leikkii seminaarin muiden kuulijoiden kanssa Kalevalan runoelmaan perustuvaa lautapeliä. Kuva: Karjalan kansojen Ystävyystalon VKontakte-sivu
Runosatujen tekijä Dmitri Dmitrijev (oik.) leikkii seminaarin muiden kuulijoiden kanssa Kalevalan runoelmaan perustuvaa lautapeliä. Kuva: Karjalan kansojen Ystävyystalon VKontakte-sivu

Karjalaisen runolaulun päivää vietettiin 10. kesäkuuta seminaarissa Petroskoin Periodika-kustantamon talossa. Runonlaulajien tutkijat, runolaulujen tulkitsijat ja muusikot kokoontuivat yhteen kertomaan yleisölle, miten he hyödyntävät työssään karjalaista runolauluperintöä.

— Karjalaisille runolauluille omistettu seminaari on järjestetty vuodesta 2021. Runolauluja koskevat uudet aiheet ilmestyvät seminaarissa joka vuosi, sanoo Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan alkuperäiskansoja ja kansallisia järjestöjä tukevan osaston päällikkö Jelena Migunova.

Esimerkiksi ensimmäisessä seminaarissa Runosatujen tekijä Dmitri Dmitrijev esitteli kirjansa. Nyt Dmitrijev näytti, miten hänen ja hänen teini-ikäisen poikansa tekemä kantele soittaa musiikkia tietokoneohjelman avulla.

Petroskoin konservatorion suomalais-ugrilaisten kansojen musiikin oppilaitoksen dosentti Svetlana Nikolajeva on varma, että runolauluperintöä voi säilyttää tuleville sukupolville, jos oppii runolaulujen alkuperäistä esittämistapaa. Sitä hän opettaa konservatorion opiskelijoille.

— Runolaulut ovat ensimmäisiä teoksia, joita konservatorion oppilaitoksen opiskelijat kuuntelevat, Nikolajeva kertoo.

Hänen mielestään tärkein on kuulla, miten runolaulu laulettiin aiemmin ja sitten oppia toistamaan runonlaulua samalla intonaatiolla.

Runolauluja lauloivat sekä miehet että naiset ja jopa teini-ikäiset. Nykyään runonlaulua ei enää mahdotonta palauttaa kylien arkeen. Konservatorion opiskelijat auttavat säilyttämään perintöä.
Svetlana Nikolajeva, konservatorion suomalais-ugrilaisten kansojen musiikin oppilaitoksen dosentti

Dosentti Nikolajeva paheksuu, että Karjalan tasavallassa ei ole runolauluakatemiaa kuin Suomessa.

— Vienan Karjalan runokylissä käynyt suomalainen Elias Lönnrot esitti maailmalle useiden runonlaulajien nimiä. Tuolloin runolauluja lauloivat sekä miehet että naiset ja jopa teini-ikäiset. Nykyään runonlaulua ei enää mahdotonta palauttaa kylien arkeen. Konservatorion opiskelijat auttavat säilyttämään perintöä, Nikolajeva painottaa.

Seminaarissa Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen kansanrunouden ja kirjallisuuden osaston tutkija Maria Kundozerova yritti murtaa ennakkoluulot siitä, että runolauluja laulettiin kanteleen säestyksellä, ja runonlaulajat soittivat hyvin kanteletta.

Hänen mielestään väärinkäsitys on syntynyt siitä, että runonlaulajille omistetuissa kuvissa ja muistopatsaissa runonlaulajat pitävät usein käsissään kanteletta.

— Tutkijan tehtävänä on murtaa kulttuurisia ennakkoluuloja. Ei kannata antaa muistopatsaille yleisiä nimiä, Kundozerova sanoo.

— Kerrotaan, että Sortavalassa oleva Petri Šemeikan muistopatsas on omistettu karjalaisille runonlaulajille. Oikeastaan patsaaseen on ikuistettu nimenomaan tunnettu runonlaulaja Petri Šemeikka, joka soitti myös kanteletta ja oli karhunmetsästäjä, hän jatkaa.

Tutkijan mielestä olisi oikein pystyttää erikseen muistopatsaat kanteleensoittajille ja runonlaulajille, koska vain harvoissa tapauksissa runonlaulajat soittivat kanteletta yhtä hyvin kuin lauloivat.

Uudet runolaulut syntyvät kilpailun tuella

Seminaarin alussa palkittiin Päärunoa etsimässä -kilpailun voittajat. Yhteensä kilpailuun saatiin 15 työtä. Ne ovat esimerkiksi piirroksia, askartelutöitä, musiikkiteoksia, vastaleivottuja kalevalamittaisia runolauluja.

Voittajia valittiin yhteensä viisi. Heidän joukossaan on myös eläkeläinen Jelena Sytševa Mujejärven taajamasta. Kilpailua varten nainen sepitti kalevalamittaisen runon, jonka kautta hän pyrkii herättämään lasten ja heidän vanhempiensa kiinnostusta karjalaisiin satuihin.

— Runossa mainitsen vuonna 1971 julkaistun Karjalaiset sadut -kokoelman sankareita. Haluan, että runolauluni kautta asukkaat saavat tietää näistä saduista ja lapset lukevat satuja, Sytševa kertoo.

Ammatiltaan voittaja on ala-asteen opettaja. Mujejärven koulussa hän teki työtä 28 vuotta.

— Luova työ kiinnostaa minua. Osallistuin kilpailuun ensimmäisen kerran, koska aiemmin en siitä tiennyt, Sytševa kertoo.

Kilpailu pidettiin jo neljättä kertaa. Ensimmäisenä vuonna kilpailijoita oli yli sata. Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan asiantuntijan Migunovan mukaan alussa osallistujat ymmärsivät väärin, että kilpailu on omistettu Ka levalan runoelmalle.

— Olemme selittäneet ihmisille, että Kalevalan lisäksi on myös muitakin erilaisia runolauluja, ja niiden lajia on useita. Karjalaisiin runolauluihin pohjautuvat sekä Kalevala että myös erilaiset tarinat, arvoitukset ja loitsut, Migunova huomaa.

Kesäkuun 10. päivänä Karjalassa vietetään runolaulun päivää. Se on juontanut juurensa vuodesta 2021, jota tasavallassa julistettiin runolaulun vuodeksi.

— Itsesoittava kantele ja tekoäly auttavat tässä asiassa. Runolaulujen uudet esitysmuodot auttavat herättämään lasten ja nuorten kiinnostusta karjalaisiin alkuperäisiin runolauluihin, Migunova toivoo.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana