Puhemalleja on esillä teksteissä ja äänitteissä

Puhemalleja on esillä teksteissä ja äänitteissä

Marina Tolstyh
08.06.2022
Karjalan kansalliskielten tutkijat jatkavat työtä vepsän- ja karjalankielisen korpuksen parissa uudessa hankkeessa. Erityyppisiä tekstejä voi nyt kuunnella.
Karjalan tiedekeskuksen lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova (kesk.) johtaa keväällä alkanutta hanketta karjalan- ja vepsänkielisten äänitettyjen puheiden lisäämisestä VepKar-korpukseen. Kuva: Aleksandra Rodionovan VKontakte-sivu
Karjalan tiedekeskuksen lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova (kesk.) johtaa keväällä alkanutta hanketta karjalan- ja vepsänkielisten äänitettyjen puheiden lisäämisestä VepKar-korpukseen. Kuva: Aleksandra Rodionovan VKontakte-sivu

Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen vepsän ja karjalan kielen tutkijat ovat aloittaneet uuden hankkeen vepsän ja karjalan kielen VepKar-korpuksen kehittämiseksi. Hanketta on tukenut Venäjän tieteellinen rahasto.

— Olemme vasta aloittaneet tämän työn. Nyt korpuksen käyttäjillä on mahdollisuus sekä lukea että kuunnella tekstejä eri murteilla. Jokaisen tekstin vieressä on myös venäjänkielinen käännös, sanoo hankejohtaja, lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova.

— Vuoden loppuun mennessä laitamme korpukseen 50 uutta tekstiä ja puheäänitettä karjalan murteilla ja vepsän kielellä, hän jatkaa. 

Tällä hetkellä Rodionova tutkii äänitettä, jossa Aunuksen piirin Kuujärven kylän asukas, vuonna 1948 syntynyt Valentina Stepanova kertoo lyydin kielellä kylän juhlista.

Toistaiseksi korpukseen on lisätty hankkeessa neljä uutta karjalankielistä tekstiä ja tekstien venäjännöstä sekä äänitettä.

Hanke toimii tämän ja ensi vuoden aikana. Hankkeessa korpukseen laitetaan yhteensä 100 äänitallennetta kotiseutuhistoriaan, kansatieteeseen ja perinteisiin liittyvistä aiheista. Jokaisen äänitteen vieressä ovat teksti ja käännös venäjäksi.

Nyt korpuksen käyttäjillä on mahdollisuus sekä lukea että kuunnella tekstejä eri murteilla.
Aleksandra Rodionova, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen lyydin kielen tutkija

Hankejohtaja Rodionovan mukaan puhekorpuksen hankkeen päätarkoitus on säilyttää karjalan ja vepsän kieliä, joita uhkaa katoaminen.

— Kielten säilyttämisen tärkeä osa on tutkia kieliä ja vahvistaa kielten asemaa dokumenttien avulla, Rodionova korostaa.

Digitaalisoinnin aikana kielten korpuksilla on erityinen rooli, koska korpus yksinkertaistaa ja nopeuttaa tietojen käsittelyä. Sitä varten laadimme myös karjalan- ja vepsänkielisten puheiden korpuksen, tutkija täsmentää.

Laadukkaita karjalan- ja vepsänkielisiä puhemalleja valitaan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen äänitekokoelmasta sekä myös Karjalan valtion televisio- ja radioyhtiön kansalliskielisen toimituksen ohjelmista.

Äänitekokoelmasta voi löytää vanhoja, yli 50 vuotta sitten tehtyjä puhetallenteita. 

Ensi vuoden loppuun mennessä VepKar-korpukseen on tarkoitus laittaa 100 äänitettä.

Lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova sanoo, että esimerkiksi 1970-luvun äänitteet karjalan kielellä ovat erittäin arvokkaita. 

— Sellaista puhetta ja sanastoa ei voi enää kuulla, Rodionova huomauttaa.

Näin vuonna 1891 syntynyt Kira Antipova Kemin piirin Jyskyjärveltä kertoi tutkijalle vuonna 1969 varsinaiskarjalan murteella siitä, milloin pellava kasvatettiin.

— Kertomus on hyvin mielenkiintoinen myös sanaston kannalta, koska nyt pellavaa ei kasvateta, eikä pellavatöihin liittyviä sanoja käytetä. Naisen haastattelun mielenkiintoisia kohteita on esillä korpuksessa tekstissä ja äänitteessä, tutkija sanoo.

Tietysti karjalaisten ja vepsäläisten haastattelut voivat kestää pitkään, vähintään puoli tuntia. Korpukseen laitettu äänite kestää noin puolitoista minuuttia.

Ensin tutkijan täytyy litteroida äänitallenne ja valita sitten äänitteestä kiinnostavin ote. Se käännetään tarkasti myös venäjäksi. 

Hankkeessa kaikki äänitteet tulevat esitettäväksi myös korpuksen ensimmäiselle Karjalan murrekartalle.



POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Oma Mua
Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana