Priäžän kylä: roihgo karjalakse pagizijua

Natalja Sinitskaja
14.03.2025
Priäžy on Priäžän piirin keskus, kudai vuvvennu 2008 sai kanzallizen piirin stuatusan. Sinne piädyhyy emmo voinnuh olla käymättäh kylän školah.
Priäžän školan kuvvenden kluasan lapset karjalan kielen opastajan Julija Stafejevanke (nelläs hurualpäi) da suomen kielen opastajan Arina Jefimovanke (randimaine oigiel). Kuva: Ol’ga Smotrova
Priäžän školan kuvvenden kluasan lapset karjalan kielen opastajan Julija Stafejevanke (nelläs hurualpäi) da suomen kielen opastajan Arina Jefimovanke (randimaine oigiel). Kuva: Ol’ga Smotrova

Priäžy on vahnu karjalaine kylä da Priäžän piirin keskus, kudai vuvvennu 2008 sai kanzallizen piirin stuatusan. Sinne piädyhyy emmo voinnuh olla käymättäh kylän školah, himoitti tiijustua, opastetahgo karjalan kieldy priäžäläzile lapsile da rakkahalgo hyö opastutah muamankieleh.

Škola Priäžäs on ravei da seizou keskikyliä. Vai pollet kynnykses piäliči, näet Nevvostoliiton urhoin Marija Melentjevan kuvan. Priäžän školale on pandu tämän priäžäläzen neidizen, kudai oli Ižänmuallizen voinan aigah tiijustelijannu, nimi.

Meijän tulduu školah oli väliaigu da lastu juoksendelemah oli menetiijämi. Ainos panemmo merkile, ku kylän školis lapset aivin luajitah tervehyön vakkinazile.

Vastavuimmo karjalan kielen opastajan kel. Anukselaine Julija Stafejeva vuvvennu 2000 loppi pedagouguopiston, 12 vuottu ruadoi Petroskoil lapsienpäivykois.

— Vuvves 2015 ruan Priäžän školas. Ruado miellyttäy, hos ruadua ei ole kebjei. Erähis kluasois karjalan kieli on urokannu, toizis — ei urokannu. Se on ylen paha, sendäh ku konzu opastusaineh on urokannu opastettavu, lapsi tiedäy, ku hänes kyzytäh, midä da kui häi ruadau, hyvingo ellendi da tiedäy. A konzu opastetah jälles urokkoi, konzu lapsi voibi iče vallita, tulla vai olla tulemata, libo sih samah aigah hänel pidäy olla toizes kostas midätahto tostu ruadamas, sit tolkuu vähä midä on, sanou Julija V’ačeslavovna.

Erähis kluasois karjalan kieli on urokannu, toizis – ei urokannu. Se on ylen paha, sendäh ku konzu opastusaineh on urokannu opastettavu, lapsi tiedäy, ku hänes kyzytäh. A konzu opastetah jälles urokkoi,  lapsi voibi iče vallita, tulla vai olla tulemata, sit tolkuu vähä midä on.
Julija Stafejeva, karjalan kielen opastai

Priäžän školas on yksi karjalan kielen opastai, hänel on 59 opastujua. Lapset opastutah karjalan kieldy enzimäzes yheksändessäh kluasassah.

— Toiči viizastelen, kohti sanuo — kielastelen, sanon lapsile, ku karjalan kieli heil on urokannu, hos opastusjärjestykses se ei ole urokannu. A minbo minä ruan, ku sanonen kohti, sit ei ni tulla. Sanommo, seiččemendes kluasas yksi čuassu on urokannu, toine čuassu ei-urokannu da seiččemendenny vuoros, sit lapset voijah olla tulemata, paheksiu Julija.

Lapsen školah työndäjes vahnembil pidäy vallita, kudamua kieldy lapsele ruvetah opastamah – karjalan vai suomen. Jällespäi lapsi rubieu opastumah vallittuu kieldy školan loppussah. Anglien kieldy opastetah kaikile lapsile toizes kluasas algajen. Yhtelläh vahnembat voijah kieldävyö suomen dai karjalan kielen opastamizes algukluasois. Moizet lapset viijendes kluasas karjalan da suomen sijah ruvetah opastumah midätahto tostu. Julija V’ačeslavovnan sanoin mugah, enzimäzes kluasas karjalan kieldy opastetah ei-urokannu yhten čuasun, toizes kluasas da nelländessäh – kaksi čuassuu ei-urokannu. Kaksi vuottu peräkkäi yheksändes kluasas karjalua opastetah ei-urokannu.

Lapsen školah työndäjes vahnembil pidäy vallita, kudamua kieldy lapsele ruvetah opastamah — karjalan vai suomen. Jällespäi lapsi rubieu opastumah vallittuu kieldy školan loppussah.

Enne, Julija Stafejevan sanoin mugah, suomen kielen joukot oldih suurembat karjalankielizii. Nygöi tila on toizenmoine, vahnembat ainos vai puaksumbah vallitah karjalan kielen.

Priäžän piiris paiči Priäžän školua kieldy opastetah vie Jessoilas da Vieljärves. Jessoilas on 65 opastujua, kieldy opastau yksi opastai enzimäzes seiččemendessäh kluasassah. Vieljärvel on kaksi opastajua da 55 opastujua. Vieljärveläzet lapset opastutah karjalan kieldy enzimäzes yheksändessah kluasassah. Matemuatiekku on helpo: Priäžän kanzallizen piirin kolmes školas muamankieldy opastuu 179 lastu. Kaikkiedah piirin kolmes školas opastuu 868 lastu.

— Kai opastuskirjat meil on olemas, ruadotetratitgi on. Vaigu aigua kielen opastamizeh on vähä, sendäh ruadotetrattilois kaikkii harjaituksii emmo kergie luadie, sellittäy Julia Stafejeva.

Muite lapset mielihyväl kävväh karjalan kielen urokoile. Hyvänny avunnu opastajale on karjalankieline ”Kipinä”. On olemas teatrustuudii, kuduas luajitah ozutelmii karjalan kielelgi.

Priäžän kanzallizen piirin kolmes školas muamankieldy opastuu 179 lastu. Kaikkiedah piirin kolmes školas opastuu 868 lastu.

— Täl nedälil meil algavuu Muamankielen dekuadu. Lapset ruvetah tansimah, piemmo Kalevalan päivän, Muamankielen päivän, ihastuksis sanelou Julija.

Konzu kyzyn, ongo hos kuduastahto kluasas lastu, kudamil kieli olis perehes kuultavannu.

— Toinah vai yksi lapsi, Rupin Matvei Pyhärvelpäi. Häi aktiivizesti yhtyy kaikenmoizih kilboih. Onnuako tunnetto hänen muaman — Jelena Ruppijeva, karjalan kielen opastuskirjoin kirjuttai.

Petroskoile ajajes mieles pyöri abei ajatus: rounoku kaikkie olis — suuri kolmekerroksine škola, opastai, opastuskirjat enzimäzes kluasas algajen školan loppuh suate. Roinnou kedä opastua.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
“Historiaa ei pidä unohtaa”
Sotalapsi Klara Kobzareva juhlii Voitonpäivää kaksi kertaa vuodessa: 9. toukokuuta ja 27. tammikuuta Leningradin piirityksen päättymisen päivänä.
Oma Mua
Voitonpäivy
Täs kerdomukses on kirjutettu nuoren tytön mielii voinah da urhotegoloih, elaigah da tulieh aigah nähte.
Karjalan Sanomat
”Nykyteknologiat auttavat vepsän kehityksessä”
Šokšun koulun vepsän kielen opettaja valittiin parhaaksi äidinkielen opettajaksi 30. Karjalan opettaja -kilpailussa.
Oma Mua
Petrovskoi hora: perindös täh päivässäh
Tänä vuon Petrovskoi rahvahan hora täyttäy 90 vuottu. Munjärvenlahten horua ven’akse sanotah Petrovskii.
Oma Mua
Kentjärven škola: 200 vuvven taival
Piävyimmö Kentjärveh tossu piän, konzu škola oli avattu jälles kaksi vuottu kestänyön remontan jälles. Valgielois da suuris pertilöis vie tunduu mualoin da klein duuhu.
Karjalan Sanomat
Satuhahmot puhuvat vähemmistökieliä
Venäjällä toteutetaan projektia, jonka aikana ammattinäyttelijät äänittävät satuja suomalais-ugrilaisilla kielillä. Myös Karjala on mukana hankkeessa.
Karjalan Sanomat
Vapaaehtoiset auttavat veteraaneja kotitöissä
Vapaaehtoiskampanja järjestetään 1.–10. toukokuuta. Yli 60 opiskelijaa lähtee Kontupohjan, Pitkärannan, Prääsän ja Suojärven piireihin.
Oma Mua
Iäniarhiival – 70 vuottu: rahvahan iändy tallendukseh
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan iäniarhiival tänä vuon täydyy 70 vuottu. Nygöi se on Ven’an Luodehalovehen kuulužin arhiivu, kuduas säilyy enämbi 4 000 čuasuu eriluadustu ainehistuo.
Karjalan Sanomat
Kulttuurirakennuksiin panostetaan ja infraa korjataan
Karjalan päämies kiinnitti raportissaan erityistä huomiota kulttuurin kehitykseen.
Karjalan Sanomat
Animaatio tukee karjalan kieltä
Jessoilassa toimiva Valgien kodine -animaatiostudio on täyttänyt 20 vuotta. Studiossa on tehty 19 animaatiota, joista seitsemän on karjalan kielellä.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana