Priäžän kylä: roihgo karjalakse pagizijua

Priäžän kylä: roihgo karjalakse pagizijua

Natalja Sinitskaja
14.03.2025
Priäžy on Priäžän piirin keskus, kudai vuvvennu 2008 sai kanzallizen piirin stuatusan. Sinne piädyhyy emmo voinnuh olla käymättäh kylän školah.
Priäžän školan kuvvenden kluasan lapset karjalan kielen opastajan Julija Stafejevanke (nelläs hurualpäi) da suomen kielen opastajan Arina Jefimovanke (randimaine oigiel). Kuva: Ol’ga Smotrova
Priäžän školan kuvvenden kluasan lapset karjalan kielen opastajan Julija Stafejevanke (nelläs hurualpäi) da suomen kielen opastajan Arina Jefimovanke (randimaine oigiel). Kuva: Ol’ga Smotrova

Priäžy on vahnu karjalaine kylä da Priäžän piirin keskus, kudai vuvvennu 2008 sai kanzallizen piirin stuatusan. Sinne piädyhyy emmo voinnuh olla käymättäh kylän školah, himoitti tiijustua, opastetahgo karjalan kieldy priäžäläzile lapsile da rakkahalgo hyö opastutah muamankieleh.

Škola Priäžäs on ravei da seizou keskikyliä. Vai pollet kynnykses piäliči, näet Nevvostoliiton urhoin Marija Melentjevan kuvan. Priäžän školale on pandu tämän priäžäläzen neidizen, kudai oli Ižänmuallizen voinan aigah tiijustelijannu, nimi.

Meijän tulduu školah oli väliaigu da lastu juoksendelemah oli menetiijämi. Ainos panemmo merkile, ku kylän školis lapset aivin luajitah tervehyön vakkinazile.

Vastavuimmo karjalan kielen opastajan kel. Anukselaine Julija Stafejeva vuvvennu 2000 loppi pedagouguopiston, 12 vuottu ruadoi Petroskoil lapsienpäivykois.

— Vuvves 2015 ruan Priäžän školas. Ruado miellyttäy, hos ruadua ei ole kebjei. Erähis kluasois karjalan kieli on urokannu, toizis — ei urokannu. Se on ylen paha, sendäh ku konzu opastusaineh on urokannu opastettavu, lapsi tiedäy, ku hänes kyzytäh, midä da kui häi ruadau, hyvingo ellendi da tiedäy. A konzu opastetah jälles urokkoi, konzu lapsi voibi iče vallita, tulla vai olla tulemata, libo sih samah aigah hänel pidäy olla toizes kostas midätahto tostu ruadamas, sit tolkuu vähä midä on, sanou Julija V’ačeslavovna.

Erähis kluasois karjalan kieli on urokannu, toizis – ei urokannu. Se on ylen paha, sendäh ku konzu opastusaineh on urokannu opastettavu, lapsi tiedäy, ku hänes kyzytäh. A konzu opastetah jälles urokkoi,  lapsi voibi iče vallita, tulla vai olla tulemata, sit tolkuu vähä midä on.
Julija Stafejeva, karjalan kielen opastai

Priäžän školas on yksi karjalan kielen opastai, hänel on 59 opastujua. Lapset opastutah karjalan kieldy enzimäzes yheksändessäh kluasassah.

— Toiči viizastelen, kohti sanuo — kielastelen, sanon lapsile, ku karjalan kieli heil on urokannu, hos opastusjärjestykses se ei ole urokannu. A minbo minä ruan, ku sanonen kohti, sit ei ni tulla. Sanommo, seiččemendes kluasas yksi čuassu on urokannu, toine čuassu ei-urokannu da seiččemendenny vuoros, sit lapset voijah olla tulemata, paheksiu Julija.

Lapsen školah työndäjes vahnembil pidäy vallita, kudamua kieldy lapsele ruvetah opastamah – karjalan vai suomen. Jällespäi lapsi rubieu opastumah vallittuu kieldy školan loppussah. Anglien kieldy opastetah kaikile lapsile toizes kluasas algajen. Yhtelläh vahnembat voijah kieldävyö suomen dai karjalan kielen opastamizes algukluasois. Moizet lapset viijendes kluasas karjalan da suomen sijah ruvetah opastumah midätahto tostu. Julija V’ačeslavovnan sanoin mugah, enzimäzes kluasas karjalan kieldy opastetah ei-urokannu yhten čuasun, toizes kluasas da nelländessäh – kaksi čuassuu ei-urokannu. Kaksi vuottu peräkkäi yheksändes kluasas karjalua opastetah ei-urokannu.

Lapsen školah työndäjes vahnembil pidäy vallita, kudamua kieldy lapsele ruvetah opastamah — karjalan vai suomen. Jällespäi lapsi rubieu opastumah vallittuu kieldy školan loppussah.

Enne, Julija Stafejevan sanoin mugah, suomen kielen joukot oldih suurembat karjalankielizii. Nygöi tila on toizenmoine, vahnembat ainos vai puaksumbah vallitah karjalan kielen.

Priäžän piiris paiči Priäžän školua kieldy opastetah vie Jessoilas da Vieljärves. Jessoilas on 65 opastujua, kieldy opastau yksi opastai enzimäzes seiččemendessäh kluasassah. Vieljärvel on kaksi opastajua da 55 opastujua. Vieljärveläzet lapset opastutah karjalan kieldy enzimäzes yheksändessah kluasassah. Matemuatiekku on helpo: Priäžän kanzallizen piirin kolmes školas muamankieldy opastuu 179 lastu. Kaikkiedah piirin kolmes školas opastuu 868 lastu.

— Kai opastuskirjat meil on olemas, ruadotetratitgi on. Vaigu aigua kielen opastamizeh on vähä, sendäh ruadotetrattilois kaikkii harjaituksii emmo kergie luadie, sellittäy Julia Stafejeva.

Muite lapset mielihyväl kävväh karjalan kielen urokoile. Hyvänny avunnu opastajale on karjalankieline ”Kipinä”. On olemas teatrustuudii, kuduas luajitah ozutelmii karjalan kielelgi.

Priäžän kanzallizen piirin kolmes školas muamankieldy opastuu 179 lastu. Kaikkiedah piirin kolmes školas opastuu 868 lastu.

— Täl nedälil meil algavuu Muamankielen dekuadu. Lapset ruvetah tansimah, piemmo Kalevalan päivän, Muamankielen päivän, ihastuksis sanelou Julija.

Konzu kyzyn, ongo hos kuduastahto kluasas lastu, kudamil kieli olis perehes kuultavannu.

— Toinah vai yksi lapsi, Rupin Matvei Pyhärvelpäi. Häi aktiivizesti yhtyy kaikenmoizih kilboih. Onnuako tunnetto hänen muaman — Jelena Ruppijeva, karjalan kielen opastuskirjoin kirjuttai.

Petroskoile ajajes mieles pyöri abei ajatus: rounoku kaikkie olis — suuri kolmekerroksine škola, opastai, opastuskirjat enzimäzes kluasas algajen školan loppuh suate. Roinnou kedä opastua.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Mihail Gol’denberg: “Kalevalan pitäy kuuluo ta näkyö”
Mitein luatie Karjalua luopusammakši turistiloilla esittyän “Kalevalua”? Tarviččouko Petroskoi uušie Kalevala-aiheisie turistiobjektija? Niitä ta toisie kyšymykšie käsiteltih pyörie stola -issunnošša.
Oma Mua
Priäžän lohkon voinuhistouriedu pienes pertizes
Priäžän kylän Elämä-keskukses on pieni muzeiperti, sie ruokos pietäh harvinazii voinanaigazii dokumentoi da veššilöi.
Karjalan Sanomat
Osuuskunnat edistävät marjatuotannon kehitystä
Maatalousosuuskuntien perustaminen mahdollistaa valtion tuen lisäämisen marjanviljelijöille.
Karjalan Sanomat
Kielet ja kulttuurit elpyvät kirjastoissa
Karjalan kansojen kieli- ja kulttuuriviikot ovat alkaneet Petroskoissa ja eri paikkakunnissa. Paljon huomiota kiinnitetään karjalaisten kulttuuriin ja perinteisiin.
Oma Mua
Matrossu ruttoh vahneni
Tänä vuon Matrosan eläjät ruvetah pidämäh kylän 200-vuozipäiviä, hos mennyt kezäl hyö pruaznuittih oman eländykohtan 151-roindupäiviä.
Kipinä
Jänišan pert’
Mikš jänišad eläba penshan al? Necen polhe starinoičeb marilaine sarn. Sil om ühtejitte süžet “Jäniš da reboi” -venälaižen sarnanke, no om toine varastamatoi lop.
Oma Mua
L’udmila Mehed: “Rupiemma auttamah Voittoh šuaten”
Kyšymä aktivistie Mehed L’udmilua, mintäh hiän harraštau volont’oritoimintua.
Karjalan Sanomat
Filmit kertovat Karjalan kirjailijoista
Petroskoin valtionyliopiston maisteriopiskelijat tekivät kirjailijoista 14 dokumenttia.
Oma Mua
Valentina Kondratjeva: karjalazen eloksen kirjuttai
Anuksen kanzallizes kirjastos piettih karjalazen kirjuttajan Valentina Kondratjevan vuozipäiväle omistettu Pädis tarattua livvikse -vastavus.
Karjalan Sanomat
”Ken sanoo, ettei sota ole pelottavaa, ei tiedä sodasta mitään”
Vladimir Danilov kävi sodan läpi rykmentin poikana. Yhdessä rintaman kanssa hän eteni kohti Ukrainaa, Moldovaa, Bulgariaa, Romaniaa, Unkaria ja Tšekkoslovakiaa. Kotimaansa voitosta hän sai tietää Itävallassa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana