Poika, kumpani šuatto
Art’om Popov on 12-vuotini poika Koštamukšešta. Hiän jo kolmatta vuotta opaštuu karjalan kieltä kurššiloilla. Täh harraššukšeh prihua toteutti hänen Marina-muamo.
Heti enšimmäisen tunnin jälkeh Art’om maltto, jotta karjalan kieli miellyttäy häntä ta jo omalla taholla jatko opaštumista kurššiloilla yheššä opaštajan Marija Urbanovičin kera.
Art’om Popov opaštuu Koštamukšen Juakko Rugojevilla nimitetyššä 1. koulušša kuuvvennella luokalla. Karjalan kieli ei luulu koulun opaššušohjelmah, koululaiset opaššutah šuomen kieltä. Karjalan kieltä täššä opaššušlaitokšešša opaššetah ošana koulun ulkopuolista toimintua, ka ei Art’omin luokalla.
Art’om Popovin vanhemmat, kuin ni kaikki kantatuatot, ollah karjalaiset. Muamo on šyntyn Kemin piirin Šomman pos’olkašša, a tuatto – Puanajärven kyläššä. Perehen šyvih karjalaisih juurih kaččomatta, muamo ta tuatto jo ei paistu karjalakši, ka šäilytettih rakkahuon muamonkieleh.
Marina-muamo muistelou, jotta konša hiän šai tietyä karjalan kielen kurššien avajaisista Koštamukšešša, ni šamašša kirjuttautu niin ta otti matkah ni nuorimman pojan.
— Mie kolme vuotta opaššun karjalan kieltä yheššä Marija Urbanovičin kera. Enšimmäisen kerran mie tulin kurššiloih muamon kera, a šiitä miun ičenki tuli mukava opaštuo karjalua, vet še on miun muamonkieli, koroštau Art’om.
Priha kertou, jotta hänellä on mukava ta helppo opaštuo kieltä, ka toičči on jykie panna muistih uušie šanoja.
— Mie motivoičen iččie jatkua harjotteluja šanuon, jotta še on miun muamonkieli ta šillä paistih miun kantatuatot. Karjalan kieleššä milma miellyttäy šen kajahtelu, šiinä on hyvin äijän kaunehie šanoja. Toičči koissaki myö pakajamma karjalakši muamon kera. Miun vanhempi veikko ta tuatto šietä ei tiijetä, vaikka tuatto vähäsen malttau. Tietyšti, miun himottais käyttyä kieltä missänih vielä kojin ta kurššien lisäkši. Toivon, jotta konšanih šemmoni mahollisušlöytyy, šanelou miun pakinakaveri.
Kirššiloilla Art’om opaštuu yheššä aikuhisien kera. Onnakko poika konšana ei jiä takapajulla, ka vielä ni rikeneh ohittau kurššitoverijah kielen käyttöhotošša. Aikuhiset staraijah ottua häneštä esimerkkie.
Vienankarjalan kielikurššija pietäh kakši kertua netälissä — yksi tunti vietetäh online muuvvošša ta toini — Družba- kulttuuri- ta urheilukeškukšešša. Kurššien opaštajana on Marija Urbanovič. Hiän on Jyškyjärveštä šyntysin olija karjalaini. Marija lopetti Petroskoin valtijonyliopisson itämeren-šuomelaisen ošaššon.
— Karjalan kieli on miun muamonkieli. Karjalakši paistih miun kantatuatot ta vanhemmat. Lapšuošša koissa aina kuulu karjalaini pakina. Milma ei opaššettu pakajamah, ka mie maltoin mistä on pakina. Mie läksin karjalan kielen kurššiloih, jotta opaštuo pakajamah muamonkielellä, kertou Marina Popova.
Naisen Ol’ga-čikko niise käypi kurššiloih, a šiitä Marina piätti ottua šinne pojanki, jotta priha muistais juurijah.
— Jo enšimmäisen harjottelun jälkeh Art’om šano, jotta häntä miellyttäy karjalan kieli. Poika helpošti panou muistih vaikeita šanoja, tottaš karjalan kieli on hänen geenilöissä. Nyt myö voimma paissa koissa karjalakši, yheššä šuoritamma kotitehtävie, šanelou Marina.
Naista oikein miellyttäy, jotta poika niise tykkyäy karjalankielisie lauluja.
— Šen lisäkši myö Art’omin kera olemma karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran jäšenet. Miula šeura on kuin toini talo. Milma miellyttäy pityä karjalaista pukuo. A šuovattoina myö Art’omin kera käymmä kaupunkin musejoh tanššimah karjalaisie tanššija, ylpeilöy pojan muamo.
Marina Popova aina kiinittäy huomijuo šiih, jotta hiän ei pakota prihua. Art’om iče piätti, jotta karjalan kieli ta kulttuuri ollah hänellä lähiset.
Art’om Popov tahtou iellähki tutkie karjalan kieltä ta perintehie. Niin pojan harteillah karjalan kieli jatkau omua taivalta nykymuailmašša.
