Pohjosešta on tullun šuvini värihyökkäyš

Pohjosešta on tullun šuvini värihyökkäyš

Irina Zaitseva
10.09.2021
Mimmosie ollah pohjoset värit? Ollahko ne hualeita, rauhallisie? Projekti “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš” muuttau niitä luuloja.
Kari Södön ta Vladimir Zorinin kummalliset tevokšet heti kiinitetäh huomijuo. 0+ Kuva: Irina Zaitseva
Kari Södön ta Vladimir Zorinin kummalliset tevokšet heti kiinitetäh huomijuo. 0+ Kuva: Irina Zaitseva

Vihod-mediakeškukšen šyyškauši alko näyttelyštä “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš”.

– Tämä ei ole yksityisnäyttely. “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš” on monivuotini projekti, kumpani alko vuotena 2016. Projektin piäideja on väri ta leikillisyš pohjolan taiteilijien tevokšissa. Perintehellisešti pohjosen alovehie ta maisemie pietäh vakavina, šynkkinä, a niijen eläjie rauhallisina, mi näkyis paikallisien taiteilijien tuotannošša. Ka še ei ole aina niin. Halusima tutkie mitein pohjoset taiteilijat ymmäretäh värie, onko värin runšaš käyttämini ominaista heilä. Kuččuma eri muasterija Venäjältä ta Šuomešta. Niitä muasterie yhistäy värin kyllyš ta voima. Näyttelyštä näyttelyh heijän joukko ta tevokšet muututtih, kerto Vladimir Zorin.

Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš -projektin näyttelyt vietettih Piiterissä (2016 ta 2017), Helsinkissä (2018), Petroskoissa (2019) ta Velikii Novgorodissa (2020). Vuuvven 2021 näyttely meinattih järještyä Haminan kaupunkissa, ka koronapandemijan takie šuunnitelmat muututtih. Šen takie näyttelyn järještäjät šanotah näyttelyö poikkehukšekši šiännöistä: viime vuuvven taiteilijie ta töitä esitettih uuvveštah – tällä kertua Petroskoin yleisöllä.

– Tämä on viimeni näyttely Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš -projektin rajoissa. Ka meijän toiminta jatkuu. Projekti leventyy ta šuau uuvven Color Go-Go -nimen. Piäideja ei muutu, ka šiih liittyy virolaisie taiteilijie šekä tulou virolaini kurattori, šanelou Vladimir Zorin.

Vladimir Zorin on pitälti ruatan yheššä Tiina Hallakorven kera. TV-šillan aikana šuomelaini kurattori tervehti avajaisien vierahie.

– Kaikkieh projekti oli šujuva, myö ajoma monie kaupunkija myöten. Toivon jotta meijän uuši projekti kohta tulou Petroskoih. Miušta värin ta leikillisyön teemašta tulou vaštakohta vaikiella korona-ajalla. Šykyšyllä värit ruvetah muissuttelomah petroskoilaisilla kešäštä ta lämmöštä, šanou Tiina Hallakorpi.

Šuomen konsuli Johannes Puukki korošti, jotta šemmosissa ajoissa rahvaš tarvitah šemmosie näyttelyjä:

– Tämä on enšimmäini näyttely, missä mie kävin viimesen puolentoista vuuvven aikana. Voimakkahimpie vaikutelmie on antan väri ta šen tulkinta. On iloista, jotta elämä jatkuu, a taito voittau, koroštau konsuli.

Vihod-mediakeškukšen taitojohtaja Servei Terentjev pakasi kurattorin tärkieštä roolista.

– Näyttely on konseptualini, kanšainvälini ta tietojenväini juuri globalisešti ta monipuolisešti ajattelijan kurattorin ansijošta. Haluosin kiinittyä huomijuo šuureh luomisprosessih. Apstraktisešta idejašta ta luomisenergijašta taitokurtattori luou kuvallisie tiloja, missä ei ole ainuoštah konseptijoja, vain ainehellisie taitoesinehie, juttelou Sergei Terentjev.

Halusima tutkie mitein pohjoset taiteilijat ymmäretäh värie, onko värin runšaš käyttämini ominaista heilä. Kuččuma eri muasterija Venäjältä ta Šuomešta. Niitä muasterie yhistäy värin kyllyš ta voima.
Vladimir Zorin, taiteilija.

Näyttelyššä on esillä 12 taiteilijan tevokšie. Hyö ruatah eri ainehien kera eri tyylilöissä ta tekniikoissa. Heijäh yhtehini piirreh on väri. Taiteilijien joukošša on Kari Södö ta Jyrki Poussu Oulušta, Tuomas Korkalo Rovaniemeštä, Riitta Turunen, Reetta Gröhn-Soininen, Heidi Vasara ta Pia Sinkkonen Jovensuušta, Tiina Hallakorpi Helsinkistä ta Karoliina Arvilommi Tohmajärveštä šekä Igor’ Monahov, Viktorija Zorina ta Vladimir Zorin Petroskoista.

Joka tevokšella on oma epätävällini istorija ta šyvä merkityš. Kari Södön pahvista, muovista, puušta, metallista ta akriilista luatiman Viekyä miut joven luo -rakentehen kummallini muoto heti kiinittäy huomijuo.

– Tevokšen ideja šynty Kari Södön mieleššä konša hiän oli Velikii Novgorodissa Olhavanjoven rannalla. Olhavanjoki oli Viikinkien ijäntien ošana ta še šito tärkeitä pohjosie alovehie. Näin Kari Södön taitoesineh simvolisoiččou tätä pitkyä jokie ta alovehie yhistäjie tietä, šelittäy Vladimir Zorin.

Iče Vladimir Zorin esitti oman Kerroštuma-diptiikin, kumpasešša hiän kiäntyy mieltä liikuttavan aihien puoleh.

– Internetti kierti muajilman, tašotti eri käsittehie ta arvoja. Nykyjäh internetin aikana kaikki on šuatavissa virtualimuuvvošša: voit matkuštua, käyvä kasinošša ta äšen kiriköššä. Šen takie mualliset ta henkelliset simvolit tašauvuttih. Voit olla še on šurullista, miettiy Vladimir Zorin.

Diptiikissä luatija käyttäy tosi voimakkahie värijä ta nykyaikasie ainehie, mi viittuau šiih, jotta nykytaito pakajau nykykielellä.

Jyrki Poussun luomat paperityöt on tosi arvautukšellisie – tevokšien nimet ei vaššata šisältyö.

– Jyrki Poussu käyttäy puuta, paperie ta akvarellivärijä. Omissa töissä hiän näyttäy värin liikkumista. Töijen nimet vain herätetäh kaččojien mielikuvitušta, šanelou taiteilija Viktorija Zorina.

Tiina Hallakorven Nostalgiset muissot -tevoš šynty šen jälkeh, kun luatija kävi Velikii Novgorodissa. Paikallisien kirikköjen kupolit ihmetytettih šuomelaista taiteilijua, mistä hiän kertouki omašša tevokšešša. Rakentehen yläošašša olija kultani pallo viittuau juuri kultakupoliloih. Iče tevoš näyttäy ihan ilmankepieltä.

Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš -näyttelyh voit tuttavuštuo šyyškuun 25. päiväh šuaten.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana