Pitkänrannan karjalazet tarvitah kielispetsialistua

Pitkänrannan karjalazet tarvitah kielispetsialistua

Ol’ga Smotrova
07.11.2020
Pitkänrannan linnas eläy äijy Karjalan eri kylispäi muutettuu karjalastu. Linnas on oma Armas randaine -pajojoukko, kudai pajattau karjalakse. Täs ollah kai kieliruavot.
Pitkänrannan kirjaston ruadai Natalja Železnova vastuau kodialovehen literatuuras. Kuva: Ol’ga Smotrova
Pitkänrannan kirjaston ruadai Natalja Železnova vastuau kodialovehen literatuuras. Kuva: Ol’ga Smotrova

Pitkänrannan školis ei opasteta nigo karjalan nigo suomen kieldy, sildy ku piiri ei kuulu kanzallizih piirilöih. Kielidielolois Pitkänrannan linnas saneltih kirjastos. Kirjastonhoidajat kannatetah rahvahan himuo kirjuttamah da lugemah omal muamankielel.

– Meil täs ei ole kodirannan literatuuran ozastuo, kui, sanommo, Anukses. Sie ollah ruadajatgi, kudamat hommatah tämän ozaston ruaduo. Meil on vaiku kodialovehen literatuuran fondu, sanou kirjaston ruadai Natalja Železnova. – Karjalankielisty literatuurua luvimmo ainos, konzu meil kirjaston tyves piettih karjalan kielen kursiloi.

Kielikursit piettih Pitkäsrannas vuozinnu 2014-2016. Kursit hommai paikalline eläi, Armas randaine -joukon pajattai, Karjalazien IX kerähmön vallittuloin nevvostoh kuului Galina Lukovskaja. Mindäh tädä ruaduo ei jatketa, Galina sellittäy:

– Kursit oldih järjestetty juuri moizih ristittyzih niškoi, kui minä, kudamil karjala on muamankieli, ga se libo unohtui libo rahvas tahtottih opastuo lugemah da kirjuttamah sil. Opastajua meil ei olluh, opastuimmo kaikin yhtes omil väil. Pagizemal da lugemal kieldy mustoitimmo. Ku olis opastai, ga, tiettäväine, vois jatkua, opastuo kieldy syvembä. Suomen kieleh meil linnas vie voibi opastuo, on opastajua, karjalan kielen spetsialistua ei ole ni yhty.

Ku olis opastai, ga, tiettäväine, kursit vois jatkua, opastuo kieldy syvembä. Suomen kieleh meil linnas vie voibi opastuo, on opastajua, karjalan kielen spetsialistua ei ole ni yhty.
Galina Lukovskaja

– Myö da erähät meijän lugijat meilihyväl yhtyzimmö Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien kieliresursukeskuksen piettävih karjalan kielen kursiloih online. Omal VK-sivul myö ilmoitammo kaikis kviz-kilvois, kudamii pietäh internetas da toizis kieli- da kul’tuuru-uudizis, ku meijän lugijat oldas peril niilöis, jatkau paginua Natalja Železnova.

Pitkänrannan kirjasto oppiu pyzyö karjalazen kul’tuuran da literatuuran raiživol. Ruadajat kučutah rahvastu Kandurahvahien päivän pidoloih, kudamii järjestetäh yhtes “Armahan randazen” pajattajienke, ezitetäh uvvet karjalankielizet kniigat da literatuuruillaččulois saneltah karjalazis kirjuttajis, yhtes paikallizen Obereg-kodialoventutkimuskluubanke sanelou rahvale omas kodirannas, pietäh eri ozutteluloi.

Yhtelläh kaikis nämmis ruadolois ei rodei hyvytty karjalan kielele, kuni linnas ei roinne kieliopastustu. Pitkänrannan kirjasto jo enämbi 20 vuottu toimiu endizen ylen pahas kunnos olijan päivykoin tilois, kohendusruadoloin jälles sen ruadajat tahtotah suaja kirjastole midellikirjaston stuatussu. Himoittas, ku nygyaigazen modellikirjaston seinis kuului karjaluagi. 


POJAVAD KIRJUTESED
Kipinä
Lapsi kätkyös maguau
Ennevahnas kodilois riputettih kätkyt, kus liikutettih piendy lastu. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella. Karjalas oli eriluaduzii kätkylö – hiihnukätkyt da lattiikätkyt.
Oma Mua
Teatterissa lapšet šäilytetäh muamonkieltä
Esitykšie karjalan kielellä näytettih Petroskoissa. Karjalaini šuarna -teatterikilpailuh ošallistu 21 ryhmyä.
Karjalan Sanomat
Visakoivuja kasvamaan vuokrametsiin
Viranomaiset, tutkijat ja metsänvuokraajat pyrkivät lisäämään visakoivun määrää, koska se on tällä hetkellä Karjalassa uhanalainen laji.
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Karjalan Sanomat
Eino Karhu: kirjallisuuden Michelangelo
27. marraskuuta on tullut kuuluneeksi 100 vuotta inkeriläisen kirjallisuudentutkijan ja kääntäjän syntymästä.
Kipinä
Karjalan silmät
Pagizemmo Karjalan vezistölöih nähte. Paiči jogiloi Karjalan mua on rikas järvil da suoloil, on vezistyö muan ualgi. Meijän Tazavallan pindualan 18 prosentua ollah vezistöt.
Karjalan Sanomat
Kansojen aloitteille apurahaa
Karjalan päämiehen rahasto tukee vepsänkielisten tuotteiden luomista, karjalaisista kertovan näytelmän syntymistä ja nuorten yhteistyön kehitystä.
Oma Mua
Vaigiet arbaitukset Vieljärvi da Vuohtanjogi
Vieljärven ymbäristös on kerätty da pandu tallel viizisadua puolenke pienembiä da suurembua kohtiennimie. Vieljärvi on kylä dai järvi. Tämä paikannimi on toven vaigei arbaitus.
Kodima
Usko sihe, midä teged, i vägi löudase
Jubilejaks: Tetabale Karjalas etnografale, vepsläižele aktivistale Zinaida Strogalščikovale täudui 75 vot.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana