Petrovskoi hora: perindös täh päivässäh

Nadežda Mičurova
05.05.2026
Tänä vuon Petrovskoi rahvahan hora täyttäy 90 vuottu. Munjärvenlahten horua ven’akse sanotah Petrovskii.
Petrovskoi hora ainos ihaškoittau Munjärvenlahten eläjii karjalazil pajoloil pruazniekkupäivinny. Kuva: Aleksei Svetov
Petrovskoi hora ainos ihaškoittau Munjärvenlahten eläjii karjalazil pajoloil pruazniekkupäivinny. Kuva: Aleksei Svetov

Tänä vuon Petrovskoi rahvahan hora täyttäy 90 vuottu. Munjärvenlahten horua ven’akse sanotah Petrovskii. Enne voinua sidä alovehtu oli Petrovskoi rajon, sen periägi hora sai moizen nimen. Petrovskoi hora oli ezmäine kolhozan hora Karjalas. Sen aluskivilöin panijannu da johtajannu oli Karjalas hyvin tundiettu muuzikkumies Ivan L’ovkin.

Sulakuul vuvvennu 1936 Munjärvenlahten rajonan kluubas piettih puolovehen piirinevvoston konferensii. Pivon lopus kluuban lavale nouzi pajattamah Pervaja p’atiletka -kolhouzan horan rahvastu Törökän kyläspäi, kaikkiedah 27 pajattajua.

Jälles tädä konsertua ei mennyh ni kahtu nedälii, kui horas oli 120 hengie. Sih yhtyttih toizien Munjärvenlahten kylänevvoston viijen kolhouzan pajojoukot. Pidäy sanuo, gu vuvvennu 1936 Petrovskois rajonas oli, oppikkua vai smiettie, kaksikymmen kaksi kolhouzan horua. Se oli Nevvostovallan uuzi askel kul’tuuruelaijan kehittämizeh, i kylän rahvas mielihyväl tuldih pajattamah Petrovskoih horah kai perehinneh: Artukovat, Mitrofanovat, Kačalovat, M’uzijevua tuli viizitostu hengie, Anastasija Klimova tuli iče da toi keräl sizären da tyttären. Horaniekat pajatettih Munjärvenlahtes da sen lähikylis. Kezil rahvas piästih sinne jallai, hevol libo venehel, talvel ajeltih suksil. I kaikis kylis rahvas mielihyväl vuotettih pajattajii.

Vuvvennu 1937 Leningruadas piettih Karjalan taidopäivät. Petrovskoi horagi oli sie pajattamas da ozuttamas omua iččie.

Ei mennyh äijiä aigua, kui Petrovskoi rahvahan hora rodih kuulužakse omas rajonas. Karjalazii kylii myöte ajeltes Iivan L’ovkin keräi rahvahan pajoloi, starinoi, iče kirjutti runoloi da častuškoi. Petrovskoin horan čomat da helevät karjalazet pajot enzimästy kerdua kajahutettih kluuboin lavoil.

Hora pajatti kuulužua “Karjalan koivuu”, hil’l’astu “Itköy neičyt”, vesseliä “Ruskei neičyt”. Munjärvenlahten horan repertuaras silloi oli vie omaperästy rahvahan runohuon pajuo, sanommo, “Kullervo-Kallervon poigu”. Hora pajattigi pajoloi, kudamii Iivan L’ovkin sepitti yhtes runonpajattajan Anastasija Nikiforovanke. Niilöin pajoloin pohjal oli luajittu Karjalaine svuad’bu -kogomus, kudamah kuuluu 20 pajuo.

Vuvvennu 1937 Leningruadas piettih Karjalan taidopäivät. Petrovskoi horagi oli sie pajattamas da ozuttamas omua iččie. Jälles tädä ezitysty Petrovskoin horan pajoloi sai kuulta Leningruadan da Moskovan ruadivolois.

Petrovskoin horan repertuaras on äijy rahvahan da Iivan L’ovkinan pajuo. “Ongo kaunis Karjala”, smietin, on yksi parahimii Iivan L’ovkinan pajoloi, kuduadu pajatetah onnuako joga karjalazes pruazniekas.

Vuozien mendyy Petrovskoi rahvahan hora piäzi lujale pajopohjale, ga Suuri Ižänmualline voinu keskusti horan ruavon. Horan elaigu virii uvvessah vuvvennu 1945. Kodikyläs Munjärvenlahtes pajoharjaituksih suures horaspäi kerävyi vai 50 pajattajua. Äijät kuavuttih voinal oman muan da rauhan eloksen puoles. Voinan kargiet vuvvet da rahvahan rohkevus sytytettih Iivan L’ovkinas himon ottavuo uuzien pajoloin kirjuttamizeh. Net pajot oldih rauhas elokses, voinan urholois da omas kodikyläs. Vuvvennu 1957 Moskovas piettih Muailman nuorižon festivuali, kus sai kuulta niilöi karjalazii pajoloigi. Festivualin pajokilvas Petrovskoi hora sai hobjazen medalin.

Petrovskoin horan repertuaras on äijy rahvahan da Iivan L’ovkinan pajuo. “Ongo kaunis Karjala”, smietin, on yksi parahimii Iivan L’ovkinan pajoloi, kuduadu pajatetah onnuako joga karjalazes pruazniekas. Sidä pajuo pajatettih vuvvennu 2003 Kondupohjan piirin Munjärvenlahten kul’tuurutaloisgi, kus enzimästy kerdua oli pietty Karjalazien pedäjien pajot-muuzikkufestivuali. Se oli omistettu Iivan L’ovkinan 100-vuozipäiväle.

Muuzikkufestivuali rodih suurekse tapahtumakse Karjalan tazavallan elokses. Se keräi yhteh pajojoukot da horat Karjalan eri piirilöis da Petroskoispäigi. Kai net pajatettih paikallizes kul’tuurutalois. Siegi kul’tuurutalois on Petrovskoin horan muzei, kus ollah säilytettävinny kunnivokirjazet, kudamil eri vuozinnu oli palkittu Petrovskoi rahvahan hora. Net kallehet palkindot horaniekat suadih Moskovas da Leningruadas, kunne ajeltih pajattamah mondu kerdua.

Enimät pajattajat ollah karjalazet, ga karjalakse ei paista. On vie nad’ouhkua, ku Munjärvenlahten školan opastujat, kudamat opastutah kieleh školas, ei anneta meijän kielel hävitä.
Julija Jer’omina, Petrovskoin horan ohjuaju

Iivan L’ovkin johti Petrovskoidu horua 17 vuottu: vuvves 1936 vuodessah 1953. Hänen tilah horan ruadoh tuli Petroskoin muuzikkuopiston loppenuh Vasilii Šaskin. Jälles händy vuvvennu 1957 Petrovskoin rahvahan horan johtajakse rodih Zoja Dubalova. Monii vuozii Petrovskoin horan ohjuajinnu oldih Al’bert da Galina Kurašovat. Heidy jo ammui ei ole hengis, ga heijän tytär, Karjalan kunnivoittu kul’tuurualan ruadai Julija Jer’omina, jatkau omien vahnembien ruaduo jo 29 vuottu.

— Tänäpäi horas pajattau 13-80-igähisty 25 hengie Munjärvenlahtes, Ber’ozovkas, Kentjärves da Dvorčaspäi. Enimät pajattajat ollah karjalazet, ga karjalakse ei paista. On vie nad’ouhkua, ku Munjärvenlahten škoškolan opastujat, kudamat opastutah kieleh školas, ei anneta meijän kielel hävitä, sanou Julija Jer’omina.

Tänä kezän horal on äijy konsertua, tiettäväine, enimät roitah omal mual. Čomua pajuo rahvas kuultah Munjärvenlahten kylän vuozipäivypruazniekas elokuus, Heinyfestivualis heinykuus, Kindahan kylän pruazniekas. Pluanois on ezittyö Valgo-Ven’al, kunne pajattajat jo on kučuttu.

— Omah den’gah ajelta on jygiettävy, joukoshäi enimät ollah eläkkeheläzet da školaniekat.

I hos tänäpäi Petrovskoi hora on pienembi endisty, ga tiä helläh säilytetäh rahvahan pajoperindölöi.


POJAVAD KIRJUTESED
Kipinä
Omii tundoloi da nägemysty pidäy kehittiä
Kipinä-žurnualu täyttäy 40 vuottu. Kipinäläzet-rubriekku sanelou teile žurnualan toimittajis karjalan-, vepsän- da suomenkielizis noumerois. Täl kerdua paginkanzannu on taidotoimittai Ol’ga Demidova.
Oma Mua
Midä minä tahtoin sanuo?
Tämän olen kuulluh joga kerdua, konzu vastavuin Vladimir Jegorovič Brendojevan kel. Se, midä tahtoin sanuo, kesti vähimittäh čuasun verran.
Karjalan Sanomat
Kellonsoittoa elvytetään Karjalassa
Petroskoilainen Elina Oštšepkova kiinnostui kellonsoitosta muutama vuosi sitten. Hän opiskeli kellonsoittajaksi ja opetti kellonsoittoa Petroskoin hiippakunnassa.
Karjalan Sanomat
Kalitka toi animaatioita läheltä ja kaukaa
Ensimmäinen Kalitka-animaatiofestivaali kokosi yhteen animaation harrastajia Venäjältä ja ulkomailta.
Kodima
Индийское кино в вепсском краю
Индийцы со знаменитыми фамилиями Капур, Кумар и Хуссейн приехали в вепсский край, чтобы снять кинотрилогию «Дхааян». Её переведут на несколько языков и нынешней осенью покажут миллионам зрителей в разных странах.
Oma Mua
Uuttu paikannimie: kummua sanot – nagra et
Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien istundos uuzis paikannimilöis, kudamis käytetäh meijän kielii, saneli Jekaterina Zaharova, paikannimilöin tutkii.
Karjalan Sanomat
Karjalankieliset tuote- ja yritysnimet vilisevät virheitä
Karjalaiset kielitieteilijät ovat huolestuneita siitä, että yritysten, tuotteiden ja palvelujen karjalankielisissä nimissä näkyy melko usein virheitä.
Kodima
Vepsän kirjkelen mamal om jubilei
Vepsän kul’turan kaičijan, kel’tedomehen da vepsän kirjkelen väzumatoman maman Nina Grigorjevna Zaicevan 80-vozne jubilei mäni semendkun 25. päiväl.
Kipinä
Pedri, kuulužu kuningas
Kaikin myö tiijämmö, gu Pedri I on tärgei da tundiettu ristikanzu Ven’an histouries. Häi on pannuh kai väit meijän valdivon kehittämizeh, ku se tulis kuulužakse da voimakkahakse.
Karjalan Sanomat
Tullikoirat estävät huumeiden leviämistä
Tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä karjalaiset tullikoirat ovat löytäneet hieman yli viisi kiloa huume- ja psykoaktiivisia aineita.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana