”Periodikan” satused kazvaba
Vilukun jäl’gmäižen päivän Karjalan rahvahaližes kirjištos mäni jäl’geline kirjoiden prezentacii – ”KniiguMelličča”. Necil azjtegol jo 2015-vodespäi ezitadas kirjoid, miččed oli paindud männudel vodel ”Periodika”-paindištos.
Kaikuččen voden ”KniiguMelliččan” sädajad tegeba melentartuižen programman, mitte erineb edeližišpäi. Täl kerdal azjtego oli klassižes formas. Rahvahaližes kirjištos kerazihe äi rahvast: kirjoiden avtorad, ”Periodika”-paindišton radnikad, valdmehišton da joukvestišton ezitajad da ned, kelle oli melentartušt tedištada uziš rahvahaližil kelil paindud kirjoiš.
Ezmäi kacujiden edes ezini Rahvahaližen da regionaližen politikan ministr Sergei Kisel’ov, ved’ kirjoiden enambišt oli paindud necen ministerstvan aburahal.
Udes paindihe popul’arižid kirjoid da abukirjoid karjalan, vepsän da suomen kelil.
”Periodika”-paindišton pämez’ Natalja Sinickaja starinoiči, miše 2019. vodel paindišt ližazi satusid da painoi enamba kaikid kirjoid jäl’gmäižiš voziš, niiden lugumär om eskai 31. Pämez’ sanui, miše se om čoma satuz, da spasiboiči kaikid, ked abutiba da vaumičiba nenid painusid.
Neiččed čomiš karjalaižiš rahvahaližiš sädoiš toiba scenale uzid kirjoid da paniba niid paličale kacujiden edes. Ezmäižen oli ezitadud uz’ ”Karjalan rahvahad”-kirj. Voib sanuda, miše nece sur’ da čoma painuz om kuti sur’ enciklopedii Karjalan rahvahiš. Kirjan tegemižehe ühtni äi kel’tedomehid da etnografoid. Kirjas voib löuta tedoid karjalaižiš, vepsläižiš da Karjalan venälaižiš. Kirjad ezini tedoakademijan Karjalan kelen, literaturan da istorijan institutan, etnografijan sektoran pämez’ Irina Vinokurova. Hän starinoiči sures da jügedas rados, mitte toi mugoižen čoman satusen, kut nece kirj.
Čududeli kaikid ”Lugem lyydikš”-openduzkirj. Se om ezmäine karjalan kelen lüdin paginan openduzkirj. Vepsläine ”Randaine”-kollektivan pajanik da vepsän kul’tursebran ühtnik L’udmila Aleksejeva om üks’ openduzkirjan tegijoišpäi. Hän starinoiči kirjan tegemižes, siš, kut oli jüged, no tärged tehta necen kirjan. L’udmila F’odorovna toivotab, miše kirj kävutadas da se linneb tarbhaižen.
Vepsläižed kaikuččen voden ezineba uzid kirjoid vai openduzkirjoid ičeze rahvahan kelel. 2019. voz’ ei olend heitusen. Koume čomad painust oli tehtud vepsläižil. Ol’ga Žukova ezini ičeze tehtud ”Čomin sanutud”-kirjan, miččes om keratud rahvahaližed frazeologizmad. Kirjan tegii starinoiči, miše kirjaha mülüba kut pöudoiš keratud virkehed, muga virkehed-ki, miččid Ol’ga kundli ičeze kanzas. Kirj om lujas melentartuine da linneb čoman abunikan kelen opendamižes. Se hüvin ozutab rahvahan meletusid da kacundad miruhu.
Toine vepsläižil tehtud sur’ rad, mitte oli ezitadud prezentacijal, oli Raisa Lardotan vepsän kel’he kätud ”Segoinuded lindud”-kirj. Kirjan kändiba ”Kodima”-lehtesen radnikad Irina Sotnikova da Galina Baburova ühtes kel’tedomehenke Nina Zaicevanke. Om žal’, miše kirjan kändajad ei voinugoi tulda prezentacijale, no kaiken-se heiden čomas rados tedištiba.
Koumanz’ vepsänkeline kirj oli ”Jona-sanankandajan kirj”, miččen kändajan om Nina Zaiceva. Hän jo amu kändab Biblijan tekstoid vepsän kel’he da lahjoiči kaikile völ ühten pühän tekstan vepsän kelel.
Prezentacijal oli ezitadud lujas äi čomid da mujukahid kirjoid suomen da karjalan kelil lapsiden da aigvoččiden täht. Äjad kirjoiden tegijad oma ”Periodika”-paindišton radnikad, toižed ei olgoi, no kaiken-se heiden kirjad koskeba Karjalad da sen rahvahid.
Tutab karjalaine muzikmez’ Arto Rinne ezini ičeze ”Onni”-kirjan, mitte starinoičeb Onni-mehes. Lopus hän ičeze ”Sattuma”-fol’klorgruppanke vändiba kaks’ čomad pajod. Mugažo kacujid ihastuiba ”Randaine” da ”Toive”-sebrad, mi oli čoman praznikan palan.
Om čoma kacta, miše meiden valdkundas kaikuččen vodenke paindas kaik enamba kirjoid, miččed abutaba kaikile tedištada karjalan rahvahiš, oppida Karjalan rahvahiden kelid da muite andaba rahvahile voimusen lugeda literaturad ičeze kodikelel. Toivotam, miše paindud kirjoiden da niiden tegijoiden mär ližaižihe kaikuččen vodenke, a kirjoiden tegijoile – hengen libutandad da uzid idejoid.
