Patriottini desantti laškeutu Luatokan rantah

Patriottini desantti laškeutu Luatokan rantah

Maikki Remšujeva
22.11.2024
Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektin toteuttamini jatkuu. Šiinä hyvin autetah Oma pajo -kuoron artistat.
Oma Pajo -kuoron joholla kaikin esitettih Kat’uša- ta Voitonpäivä -laulut. Kuva: Maikki Remšujeva
Oma Pajo -kuoron joholla kaikin esitettih Kat’uša- ta Voitonpäivä -laulut. Kuva: Maikki Remšujeva

Pimiekuun 20. päivänä “Karjalaini patriottini desantti” laškeutu Pohjois-Luatokan alovehella ta šen ošallistujat käytih Pitkärannan kirjaššošša, missä tavattih kaupunkin 2. koulun opaštujien ta aikuhisien kera. Kirjaššon šuui šali oli aivan täyši rahvašta.

— Karjalan Rahvahan Liitto toteuttau Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektie. Šen rajoissa myö matkuššamma Karjalan piirijä myöten ta kerromma Karjalašša šyntynyistä Neuvoštoliiton ta Venäjän šankariloista, ilmotti Karjalan Rahvahan Liiton johtaja Anna Jakovleva.

Oma Pajo -kuoron jäšen Natalja Bogdanova kerto keräytynyillä Šuureh Isänmualliseh šotah šivotuista tapahtumista Pitkärannan istorijašša.

— Pohjois-Luatokan mua, varšinki Pitkärannan kaupunkin lähellä on runšašti kaššeltu šekä meijän šotilahien, jotta vihollisen armeijan ošallistujien verellä, kerto Natalja Georgijevna.

Pitkärannan monivuotisešša istorijašša šattu kaikkie – enšin oli tevollisuon muuvvoštamini ta šen paraš aika, a šiitä hil’l’ani šammumini.
Natalja Bogdanova, Oma pajo -kuoron artista

Piirissä oli kauheita taisteluja ta nyt kaunehet mäntymečät šeisotah täyvet širpalehie ta hil’sijä, a ečintäjoukkojen jäšenet iellähki noššetah muašta kuatunuijen šotilahien jiännökšie.

— Pitkärannan monivuotisešša istorijašša šattu kaikkie — enšin oli tevollisuon muuvvoštamini ta šen paraš aika, a šiitä hil’l’ani šammumini. Šamoin tapahtu geopoliittisie muutokšie šekä kauheita šotie. Yksi niistä, Talvišota, mi tapahtu 1939—1940 vuosina, kohta “juhliu” karkieta päivämiäryä — 30. pimiekuuta täyttyy 85 vuotta šen alušta. Šotakonfliktin loputtuo oliki peruššettu Pitkärannan piiri. Kulu lyhyt elämänjakšo ta alko Šuuri Isänmuallini šota, šaneli Natalja Bogdanova.

Niin Pitkärannan kirjaššošša paistih šotien istorijašta ta niijen ošanottajista. Tapuamini oli hyvin mukava ta tiijollini. Toivottavašti, koululaisilla še toi hyötyö ta herätti heijän šyväimissä kiinnoššušta Kotimuan istorijah.

Passipo kaikilla, ket kannatetah projektie ta šillä keinoin autetah šäilyttyä muistuo ta kerätä uušie tietoja meijän Šankariloista.
Anna Jakovleva, Karjalan Rahvahan Liiton johtaja

— Opaštujat hyvin tarkkah kuunneltih meijän pakinoja, laulettih meijän kera Kat’uša- ta Voitonpäivä -lauluja karjalan ta venäjän kielellä. Passipo, lapšet, työ oletta moločat! korošti tapuamisen jälkeh Oma pajo -kuoron ohjuaja Tatjana Zaitseva.

Tapuamisen lopušša lapšet šuatih lahjoja ta poštikorttija, kumpasie hyö voijah allakirjuttua ta työntyä veteraniloilla tahi erikoisšotaoperatijoh ošallistunuilla muanmiehillä Voitonpäiväkši.

“Karjalaisen patriottisen desantin” ošanottajat kiitettih kirjaššon ruatajie, koulun opaštajie, Pitkärannan Enšimmäisien liikkehen jäšenie ta heijän johtajua Alina Lozovikovua šekä Armas randaine -kollektiivin artistoja avušta toimenpivon järještämiseššä.

— Passipo kaikilla, ket kannatetah Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektie ta šillä keinoin autetah šäilyttyä muistuo ta kerätä uušie tietoja meijän Šankariloista, šano Anna Jakovleva.

Tilaisukšie projektin rajoissa vietetäh Karjalan monešša piirissä. Pimiekuun 27. päivänä “Patriottini desantti” laškeutuu Aunukšen piirin Alavoiseh, a talvikuun alušša — Priäžän piirin Jessoilah.

Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektie toteutetah Karjalan tašavallan piämiehen granttišiätijön rahalla.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Petroskoilainen kuvaa elokuvan Iranissa
Ivan Kulnevin seikkailufilmi kertoo 10-vuotiaasta venäläisestä pojasta, joka joutuu sattumalta mukaan harvinaisen timantin varkauteen. Elokuvassa esiintyy venäläisiä ja iranilaisia näyttelijöitä.
Karjalan Sanomat
Opiskelijat kokeilemassa koulunopettajina
Petroskoin valtionyliopiston suomen, karjalan ja vepsän opiskelijat ovat aloittaneet harjoittelunsa kouluissa Petroskoissa, Soutjärvellä ja Vieljärvellä.
Oma Mua
“Meile ei ole vierastu. Meil kai ollah omat”
Uvvenvuvven aigah Rauhažan taivahan puoles -frontukonsertujoukkoh kuulujat rahvas käydih hyvittelemäh saldattoi.
Oma Mua
Vieristänny svätittih vetty
Mibo on Vieristy? Vieristy, meijän Herran, Jumalan, Iisusan Hristosan, Spuasan ristindypäivy on suurimii da kallehimii ristittylöin pruazniekkoi.
Karjalan Sanomat
Karjalaisten elintavat kiinnostavat turisteja
Lyydiläinen Galina Paršukova kertoo karjalaisten perinteistä ja opettaa matkailijoille karjalankielisiä sanoja.
Oma Mua
Kunne päin lendäy Lindu?
Tverinkarielan kielen paginakluba “Lindu” ruadau jo šeiččimeš vuoži i šijottuačou Tverin linnašša Gor’koin bibl’otekašša.
Karjalan Sanomat
Etnoreitti säilyttää muiston runokylistä
Tämän vuoden kesällä Haikolaan avautuu Kalevalan piirin runokylistä kertova etnoreitti. Hanke toteutetaan Venäjän presidentin rahaston avustuksella.
Oma Mua
Mado on ristikanzu viizas
Vuozi 2025 päivännouzunmualoin kalenduaran mugah on Mavon vuozi. Mittuine on ristikanzu, kudai on rodivunnuh libo vaste rodivuu Mavon vuvvennu?
Kodima
Abunik tradicijoiden kaičendas
Necen voden lopus “Baltianmeren suomalaižiden rahvahiden liga” lopi projektan, mitte om oigetud karjalaižiden, vepsläižiden da venälaižiden tradicijoiden kaičendaha.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana