Čoma vepsän ma. Šondjal

Čoma vepsän ma. Šondjal

Olʼga Žukova
19.03.2021
Meiden kaikenaigaine rubrik jatktab tundištoitta lugijoid kaikid čomembidenke vepsän man sujoidenke.
Puine sild Ojatin päliči. Kuva: Kipinä
Puine sild Ojatin päliči. Kuva: Kipinä

Ojatʼ-jogen molembil randoil seižub Šondjal-külä. Nece om keskvepsläižiden ma Piterin agjan Podporožjen rajonas. Šondjalan kesktaho nimitadas Sohromaks, mugažo om ülembaine pala – Mägi da alembaine Org.
Ojatin toižele randale voib putta mändes pušt sildadme vai ajada traktoral ani jogen päliči. Nügüdʼ deröunas om kaksʼ pušt sildad: üksʼ om uzʼ bibusild, a toine om alembaine, puižil jaugoil seižui sildaine
Sovetskijan aigan Šondjalan eläjad radoiba enamban sovhozas. Küläs oli ferm, kus pidetihe lehmid. Šondjeižed lapsed openzihe Järviden-külän školas. Šondjalaspäi Järvihessai om nelʼlʼ virstad. Nece om surʼ da lähembaine külä.

Šondjalas oli koume časounʼad. Orgos, ei edahan küläspäi om Pokrovan časounʼ. Männudel vodel tägä vanhan pertižen sijale oli letud uzʼ časounʼan sauvoduz. Mägel, koivuiden keskes seižub časounʼ, kuna keradase rahvaz Pedron päiväle, mitte om Šondjalan päpühä. Koumanzʼ časounʼ seižui vanhal mänijal Mäggärʼ-külähä tel. Nügüdʼ necen časounʼan sijale jäi vaiše zavetan kivi, kuna tuleskeleb ristituid.
Šondjal om vanh, penʼ vepsläine külä. Meiden päivil sigä eläb läz kaksʼkümned mestʼ. Kut toižiš-ki küliš kezal eläjid tegese enamba.
Nelʼlʼ vot tagaze Šondjalas mäniba suren vändfilʼman sjomkad. Filʼman nimi om ”Žili-bili”. Sjomkoiden täht tarbiž oli čoma todesine külä. I Šondjalan randad da pertid tuliba melʼhe kinon tegijoile. Kaiken kezan küläs eli da radoi äi mehid. Nece oli melentartuine azj külän eläjiden täht da äjile jäi muštho.

POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Paavo Lesonen: Hänen kotišeutu
Kalaštajašta, kirvešmieheštä, rakentajašta ta hyväštä imehniseštä Paavo Lesosešta voipi kertuo äijän. Konša pakajat hänen kera, ni aina šuat kuulla mukavan karjalaisen šananlašun taikka šananpolven. Niitä Pavel Aleksandrovičin muississa on äijän.
Karjalan Sanomat
Petroskoi lauloi viittomakielellä
Ensimmäinen viittomakielinen Tunne rytmi -laulufestivaali järjestettiin Petroskoissa.
Oma Mua
Jiämäen harjas
Kielen, literatuuran da histourien instituutan tilois on avvoi arheolougien muzei. Muzeih on kerätty kallehimat arheolougizet materjualat, kudamat kuvaillah Karjalan muinazien eläjien eloksentabua.
Karjalan Sanomat
Lääkärit palvelevat lähellä asuinpaikkaa
Karjalan terveysministeriön suunnitelmissa on rakentaa tänä vuonna kaksi ja korjata kymmenen terveysasemaa.
Karjalan Sanomat
Työmatka 1900-luvulle: kolmas osa julki
Uudessa osassa journalisti ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin kertoo 1900-luvun sekä 2000-luvun Karjalan merkkihenkilöistä ja -tapahtumista.
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana