Nykyoppikirjat avuksi suomen oppimisessa
Viime viikolla Tšalnan koulu sai Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin-toimipisteeltä uusia suomen kielen oppikirjoja.
— Saimme kymmenen oppikirjaa. Joukkoon kuuluu Suomen mestari -oppikirjasarjan ensimmäisen osan kappaleita, kielioppiopas ja lukukirja, Tšalnan koulun suomen kielen opettaja Viktor Jakimainen kertoo.
Opettaja käyttää uusia oppikirjoja yläkoulussa.
— Kaikki oppikirjat ovat uusia meille, emme ole käyttäneet niitä aiemmin. Olen varma, että ne sopivat hyvin 9.—11.-luokkalaisille ja tuovat hyötyä, Jakimainen sanoo.
Samaa mieltä Jakimaisen kanssa on suomea venäläisille opettava Petroskoin yliopiston vieraileva lehtori Anna Karhu.
— Opettajan on tärkeä tarjota opiskelijoille suomenkielisiä virikkeitä. Tähän tarkoitukseen ajantasaiset suomalaiset oppikirjat ja lukukirjat ovat mainio väline. Suomalaisten oppikirjojen hyvänä puolena on myös se, että opettaja voi saada niistä didaktisia vinkkejä oppituntien toteutukseen, Karhu huomauttaa.
Suomen kielen oppikirjat ja lukukirjat on hankittu opettajien toivomusten mukaisesti. Tšalnan koulu ei ole ainoa uusia oppikirjoja saanut oppilaitos.
— Ensimmäiset koulut, jotka saivat helmikuussa kirjoja, olivat Vitelen keskikoulu ja Aunuksen koulu numero 1, Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen konsuli Johannes Puukki kertoo.
Konsulin mukaan tähän mennessä on luovutettu yhteensä 50 Suomen mestari -oppikirjaa. Useampaan kouluun on menossa vielä kirjoja.
— Suomen mestari -kirjasarjan kirjoja riittää vielä kolmeen kouluun. Olemme ensin yhteydessä kouluihin, kunhan olemme selvittäneet, miten ja mihin toimitus onnistuu järkevimmin ja sen jälkeen voimme kertoa tarkemmin, Puukki sanoo.
Oppimateriaaleja on tarkoitus toimittaa lähiviikkojen aikana.
Nykyaikaiset oppikirjat on hankittu Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin-toimipisteen ja Suomi—Venäjä-Seuran yhteistyöllä. Hankkeen idea syntyi viime keväänä ja vuoden lopussa Suomi—Venäjä-seura käynnisti rahankeräyksen suomen kielen opetuksen tukemiseksi Karjalan tasavallassa.
”Karjalan tasavallassa on jo aiemmin ollut puutetta suomen kielen oppikirjoista, mutta koronaepidemia on entisestään syventänyt tätä ongelmaa, sillä etäopetusta on vaikea antaa ilman kunnollisia oppimateriaaleja”, kerrottiin seuran kotisivuilla.
Rahakeräys kesti kaksi kuukautta ja toi kaikkiaan 1 390 euroa.
— Koska kyseessä oli pienkeräys, tuottokin oli sen mukainen. Rahamäärä oli nopeasti järjestettyyn keräykseen nähden ihan kohtuullinen. Olemme iloisia, että myös Savonlinnan ja Helsingin kaupungit osallistuivat tempaukseen materiaalilahjoituksilla, Suomi—Venäjä-Seuran pääsihteeri Niina Sinkko sanoo.
Hankkeen toteuttamiseen on vaikuttanut koronapandemia.
— Pandemia on hidastanut tukihanketta jonkin verran. Kirjojen saaminen Suomesta Petroskoihin on kestänyt pidempään, kuin ilman pandemiaa ja sen vuoksi asetettuja rajanylitykseen liittyviä rajoituksia, Puukki sanoo.
Eri keinoja suomen kielen tueksi Karjalassa
Tämä oli ensimmäinen hanke, jossa suomen oppimista Karjalassa tuettiin nimenomaan rahankeräyksellä. Hankkeen kehittäjät eivät sulje pois mahdollisuutta, että projekti jatkuu uusissa muodoissa.
— Tarkoituksemme on tavoittaa mahdollisimman moni suomea Karjalan tasavallassa opettava opettaja. Heitä on ymmärtääkseni 47 ja haluamme tukea aivan jokaista heistä ja huomioida heidän arvokas työnsä, Petroskoin konsuli Puukki korostaa.
— Emme varmaan ihan heti järjestä uutta keräystä, mutta muuta tukea on tarjolla. Me järjestimme Karjalassa toimiville suomen kielen opettajille seminaarin hiljattain, Suomi—Venäjä-Seuran pääsihteeri Niina Sinkko kertoo.
Seminaari järjestettiin pari viikkoa sitten. Verkkotapahtumaan osallistui Suomi—Venäjä-Seuran edustajia ja suomalaisia suomen kielen opettajia sekä asiantuntijoita Karjalasta.
— Luulen, että verkkoseminaarit ja -luennot voisivat olla osa Karjalan suomenopettajien täydennyskoulutusta, mutta vain osa. Luulen, että lisäkoulutuksen tulisi olla mahdollisimman monipuolista, esimerkiksi pedagogiikkaa ja didaktiikkaa pitäisi tarjota sellaisessa muodossa, että se olisi hyödynnettävissä Karjalan kouluissa, seminaariin osallistunut Petroskoin yliopiston vieraileva lehtori Anna Karhu huomauttaa.
Pääsihteeri Sinkon mukaan vastaavia seminaareja on suunnitteilla tulevaisuudessakin.
— Lisäksi haluamme tukea yhteistyötä paikallisten koulujen ja suomalaisten koulujen välillä. On erittäin tärkeää osata rajanaapurin kieltä, eli Venäjällä suomea ja Suomessa venäjän kieltä. Kielitaito mahdollistaa monipuolista yhteistyötä rajan yli, Sinkko korostaa.
