Korvaako noutopöytä kattauksen?
Perinteinen kouluruokailu Karjalan kouluissa voi muuttua noutopöydän järjestelyyn. Pilottialueeksi halutaan valita Sortavalan piiri, koska sillä on hyvät yhteydet suomalaisiin kouluihin, joissa noutopöydät ovat suosittuja. Nyt Karjalan kouluissa valmiit ruoka-annokset katetaan pöytään valmiiksi koululaisille.
— Sellainen ehdotus tuli Sortavalan piirin Helylän taajaman 7. koulun rehtorilta Juri Maksimovilta, Sortavalan piirin opetuskomitean puheenjohtaja Marina Veškelskaja sanoo.
Maksimov on kiinnostunut noutopöydän käyttöönotosta.
— Kolmenkymmenen vuoden ajan olen seurannut kouluruokailua Suomen kouluissa, joissa lounasta tarjotaan noutopöydästä. Suomalaisten mukaan noutopöydät eivät lisää paljon kouluruokalassa valmistetun ruoan määrää, mutta sellainen tarjoilumuoto lisää epäilemättä ravinnon monipuolisuutta, Maksimov sanoo.
Koululaisten vanhemmat suhtautuvat eri tavalla uuteen tarjoilutapaan. Vanhemmat voivat kuitenkin valita, mikä tapa sopii heidän lapselle paremmin: tavallinen tai noutopöytä.
— Minusta se olisi aika kiinnostava kokeilu, koska noutopöydät näyttävät hyvin modernilta muodolta ja antavat lapsille oikeuden valita, petroskoilainen Irina Medvedeva sanoo.
Eri-ikäisille koululaisille noutopöytä on joustavin tarjoilutapa. Monipuolisesta pöydästä jokainen voi valita lautaselleen itselleen parhaiten maistuvaa ruokaa.
— Lapset voivat valita, mitä pääruokaa ja salaattia he haluavat syödä. Juomat ja jälkiruoat eivät kuulu noutopöytään. Niistä on maksettava erikseen, Maksimov kertoo.
Rehtori toivoo myös, että noutopöydän käyttöönotto lisää vihanneksien ja hedelmien määrää annosaterioissa, koska kouluruokailun tavoitteena on edistää oppilaiden terveyttä ja työskentelytehoa sekä hyviä tapoja. Tarjottavana olisi lihaa, kalaa ja kasviksia eli kouluruoka palvelisi erilaisia ruokamieltymyksiä.
Maksimovin mukaan parhaillaan Helylän 7. koulussa on paljon ruokajätteitä. Noutopöytä voisi auttaa ratkaisemaan tämän ongelman.
— Koulullamme on yhteistyö Tohmajärven koulun kanssa. Kollegat kertovat, että noutopöydän käyttöönoton jälkeen päivittäinen jätemäärä ei ylitä puolitoista kiloa. Koulussamme heitetään joskus ämpärillinenkin puuroa pois, hän kertoo.
Koululaiset valittavat vuorostaan kouluruoan pientä valikoimaa ja kouluruoan laatua.
Karjalan koulut ovat kuitenkin nyt uuden tarjoilumuodon käyttöönoton alkuvaiheessa.
— Koulujen ruokalat on uudistettava ja niihin on hankittava uusia laitteita. Meidän on myös keskusteltava lasten kanssa ruokakulttuurista, Maksimov sanoo.
Monet vanhemmat ovat huolestuneita siitä, etteivät oppilaat ehdi syömään ruokatauolla, joka kestää 15–20 minuuttia.
— Tavoitteena on pidentää ruokataukoa. Se voisi kestää 30 minuuttia, että koululaiset ehtisivät syödä, Maksimov sanoo.
Maksimovin mukaan tasavallan kouluissa ei ole nyt riittävästi tietoa noutopöydän järjestelystä. Hän haluaa saada kokemusta suomaisilta sekä venäläisiltä asiantuntijoilta.
— On erittäin tärkeää, että liittovaltion ja tasavallan budjettien varat toimisivat tehokkaasti, ja lapset saisivat laadukasta ja terveellistä kouluruokaa. Olisi hyvä, jos koulut jakaisivat kokemuksiaan, Karjalan tasavallan lainsäädäntökokouksen opetus-, kulttuuri-, urheilu- ja nuorisopolitiikan komitean puheenjohtaja Galina Gorelikova kirjoittaa VKontakte-tilillään.
Gorelikova kävi Laatokan Karjalan kouluissa tutkimassa piirihallintojen edustajien kanssa ala-asteen oppilaiden ilmaista lämmintä ateriaa. Gorelikova on järjestänyt alakoululaisten ja heidän vanhempien kyselyn koulun lämpimästä ateriasta.
— Haluamme tunnistaa ongelmakohtia ja saada palautetta vanhemmilta ja heidän lapsiltaan. Kyselyssä selvitetään kouluruoan haasteita, Gorelikova kirjoittaa VKontakte-tilillään.
Lahdenpohjan ja Sortavalan piirien koulut totesivat olevansa huolestuneita koulujen keittiöiden laitteiden sekä ruokavalikoiman uudistamisesta.
Lahdenpohjan ja Lumivaaran kouluissa opiskelee yli 380 alakoululaista. Gorelikova tutustui Lahdenpohjan koulun kolmasluokkalaisten aamupalaan. Lapset saivat lämmintä puuroa, voileivän, teetä ja mandariinin.
Paikallisia tuotteita Karjalan kouluihin
Karjalan koulut ovat ostaneet tuotteita yli 30 paikalliselta tuottajalta kouluruoan valmisteluun.
Tämän lukuvuoden alkupuolella tasavallan oppilaitokset hankkivat noin 2 000 tonnia paikallisia tuotteita, muun muassa kalaa, lihaa, maitoa, leipää, vihanneksia ja hedelmiä. Koulut ostivat yli 17 tonnia paikallisia lihatuotteita, mikä oli noin 56 prosenttia tarpeesta.
Melkein kaikki tasavallan piirit ostavat maito- ja leipätuotteita Karjalan tuottajilta. Kouluihin hankittiin 1 294 tonnia maitoa, 586 tonnia leipää ja yli 72 tonnia vihanneksia ja hedelmiä.
Louhen ja Kostamuksen koulut hankkivat 2,6 tonnia paikallista kalaa. Koulut tekivät sopimuksia Kala ja marjapojat -yrityksen sekä muiden yksityisyrittäjien kanssa.
Karjalan tasavallan hallitus ja piirihallinnot aikovat lisätä paikallisten tuotteiden hankintamääriä tasavallan kouluihin.
