Muinainen asutus kaivettiin esiin

Muinainen asutus kaivettiin esiin

Julia Veselova
30.09.2022
Petroskoin valtionyliopiston opiskelijoiden löytämät asuinpaikat ajoittuvat yli 6 000 vuoden taakse. Uikujoen rannalla asuneet esi-ihmiset olivat voineet olla kalliopiirrosten tekijöitä.
Petroskoin valtionyliopiston historianlaitoksen ensimmäisen kurssin opiskelijat ja petroskoilaiset vapaaehtoiset ovat tehneet noin 4 000 löytöä. Kuva: Petroskoin valtionyliopiston verkkosivut
Petroskoin valtionyliopiston historianlaitoksen ensimmäisen kurssin opiskelijat ja petroskoilaiset vapaaehtoiset ovat tehneet noin 4 000 löytöä. Kuva: Petroskoin valtionyliopiston verkkosivut

Žulnikovin mukaan ensin arkeologiset kaivaukset eivät tuoneet tulosta, mutta opiskelijat ymmärsivät, että nämä rannikkoalueet sopivat hyvin esi-ihmisten asuinpaikoille.

— Besovy Sledki -kalliopiirrosalueen muinaiset asuinpaikat löydettiin aikoinaan hiekkakerrostuman alta. Sen takia tälläkin kertaa opiskelijat päättivät etsiä syvemmältä. Asuinpaikat olivat paksun sedimentin alla, Žulnikov kertoo.

Asuinpaikkojen ympärillä on useita muinaisia kalliopiirroksia, jotka on ajoitettu vuosiin 5 000—4 000 ennen ajanlaskun alkua. Tutkimusretkelle osallistui Petroskoin valtionyliopiston historianlaitoksen ensimmäisen kurssin opiskelijoita. Mukana oli myös petroskoilaisia vapaaehtoisia. Tutkimusretki kesti kaksi viikkoa.

Asuinpaikat on ajoitettu kaivausten aikana löydetyn kivihiilen perusteella yli 6 000 vuoden taakse. Löytöpaikat sijaitsevat Uikujoen rannalla Zolotetsin kosken lähellä.
Aleksandr Žulnikov, Petroskoin valtionyliopiston historian lisensiaatti

Sedimentin pinnasta, 60—70 senttimetrin syvyydeltä nuoret ovat löytäneet kiinnostavat artefaktit: piistä tehdyt nuolenpäät Vienanjoen rannoilta, keramiikka-astioiden palat, piistä ja kvartsista valmistetut työkalut sekä lintujen luut.

— On tehty noin 4 000 löytöä. Parhaillaan niitä tutkitaan, pestään, kuvataan ja niin edelleen. Keramiikkaastioiden palat liimataan yhteen. Tutkimuksen jälkeen löydöt siirretään Karjalan kansallismuseoon, Žulnikov sanoo.

Vienanmeren lounaiselta rannikkoseudulta on löydetty myös ainutlaatuiset esineet: neoliittisen kauden säiliön ja pienen keramiikkaveistoksen palat. Sellaista keramiikkaa voi tavata Uralin seudulla.

Žulnikovin mukaan sitä ei ole ollut aiemmin missään Karjalassa.

— Olemme löytäneet ensimmäisen kerran sellaisen löydön niin kaukana Uralvuoristosta. Se ei tarkoita, että esi-ihmiset muuttivat alueelta toiselle. Siis karjalaiset esi-ihmiset solmivat nähtävästi avioliittoja Uralvuorten länsipuolella nykyisessä Komin tasavallassa asuneiden kanssa, Žulnikov kertoo.

Žulnikovin mukaan opiskelijat ovat löytäneet Belomorskin piirissä tapahtuneen tulvan jälkiä. Niitä tutkiessa voi saada tietää tuon ajanjakson ilmastosta.

Ensi vuonna opiskelijat jatkavat arkeologisia kaivauksia Belomorskin piirissä. He etsivät tuntemattomia kalliopiirroksia ja muinaisia asuinpaikkoja.

— Toivon, että teemme uusia löytöjä ensi vuonnakin, Žulnikov sanoo.

Tuntemattomat kalliopiirrokset löydettiin Uikujoen alajuoksulta

Viime vuosina Belomorskin piirissä Uikujoen suussa on säännöllisesti tehty arkeologisia kaivauksia.

Petroskoin valtionyliopiston opiskelijoiden tekemiä tärkeimpiä löytöjä ovat aiemmin tuntemattomat kalliopiirrokset. Ne löydettiin Uikujoen alajuoksulta vuonna 2019. Löydetyt kalliopiirrokset sijaitsevat lähellä Besovy Sledki -kalliopiirrosaluetta.

— Kallioon on tehty kolme joutsenta, joilla on erittäin pitkänomainen kaula. Piirrokset muistuttavat Äänisen kalliopiirroksia. Se tarkoittaa, että Vienanmeren ja Äänisen rannikoilla asuneet esi-ihmiset tapasivat toisiaan, Petroskoin valtionyliopiston historian lisensiaatti ja tutkimusretken johtaja Aleksandr Žulnikov sanoo.

Löydetyt kalliopiirrokset ajoittuvat noin 4000 vuotta ennen ajanlaskun alkua ja ovat todiste kivikauden ajan luovuudesta.

— Kalliopinnan huonon kunnon vuoksi kalliopiirroksia on vaikea nähdä päivänvalossa. Ne voi nähdä pimeänä vuodenaikana keinotekoista valaistusta käyttäen, Žulnikov sanoo.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana