Moderniin kouluun innoissaan oppimaan

Moderniin kouluun innoissaan oppimaan

Marina Tolstyh
06.09.2023
Nykyaikainen, tilava ja kaunis koulu on avannut ovensa 182 oppilaalle Derevjankan taajamassa, joka sijaitsee 40 kilometrin päässä Petroskoista.
Tänä lukuvuonna Derevjankan taajaman uudelleen rakennetussa koulussa  opiskelee 182 koululaista. Koulun historia alkoi vuonna 1929. Kuva: Marina Tolstyh
Tänä lukuvuonna Derevjankan taajaman uudelleen rakennetussa koulussa opiskelee 182 koululaista. Koulun historia alkoi vuonna 1929. Kuva: Marina Tolstyh

Uuden koulurakennuksen avajaiset olivat 1. syyskuuta todella merkittävä tapahtuma Uudenkylän taajamassa eli venäjäksi Derevjankassa.

Koulun pihalla soi nykyisille ja entisille koululaisille tuttua musiikkia. Oppilaat, vanhemmat ja muut eri-ikäiset asukkaat ja vieraat juhlavaatteissa ja kukkakimput kädessä täyttivät koko koulupihan. Kaikki halusivat nähdä rakennuksen sisältä.

— Uusi rakennus on tosi mukava ja tekee ison vaikutuksen. Kaikki lapseni halusivat lähteä kouluun 1. syyskuuta ennen kaikkea sen takia, että he halusivat nähdä sen, nuori äiti Olga Staškova sanoo.

Syyskuun ensimmäinen päivä oli Staškovin perheelle suuri tapahtuma tänä lukuvuonna. Poika Danil meni ensimmäiselle luokalle ja tytär Nastja toiselle. Koulun avajaisiin vanhemmat ottivat mukaansa myös nuorimman tyttärensä Alisan, joka aloittaa koulun vasta seitsemän vuoden kuluttua.

Perhe muutti Derevjankan taajamaan pari vuotta sitten, koska paikka on miellyttänyt heitä. Viime vuonna ekaluokkalaisena ollut vanhin tytär kävi opiskelemassa päiväkodissa sijainneissa luokkahuoneissa.

— Huolimatta siitä, että viime vuonna tyttäreni ei käynyt varsinaisessa koulussa, hän opiskeli hyvin ja mielellään, Staškova sanoo.

Toivomme, että uuden koulun ansiosta taajaman asukkaiden määrä tulee kasvamaan. Olemme onnellisia siitä, että asumme täällä.
Nadežda Peršina, Derevjankan taajaman hallinnon asiantuntija

Tänä lukuvuonna opiskelunsa uudessa koulussa on aloittanut yhteensä 182 koululaista. Heistä 22 on ekaluokkalaisia.

Derevjankan taajaman hallinnon asiantuntija Nadežda Peršina vei ensimmäiselle luokalle Grigori-poikansa.

— Olen syntynyt Derevjankassa ja kävin täällä koulua. Koko perheeni on asunut kylässä pysyvästi, Peršina esittää.

Nainen sanoo kokevansa mieluisia tunteita siitä, että pitkään odotettu uusi rakennus avattiin lopuksi.

— Toivomme, että uuden koulun ansiosta taajaman asukkaiden määrä tulee kasvamaan. Olemme onnellisia siitä, että asumme täällä, Peršina sanoo.

Hänen poikansa rakastaa jalkapalloa. Siksi perhe suunnittelee, että oppituntien jälkeen poika voisi harrastaa jalkapalloa esimerkiksi urheilukerhossa.

— Poikani pitää myös tietokoneesta. Koulussa hän käy ehkä myös tietokonekerhossa, äiti miettii.

Koulussa on nyt kaksi hyvin varustettua isoa urheilusalia ja iso stadion sekä tilava juhlasali. Oppiaineita voi opiskella käyttäen nykyaikaisia laitteita ja tekniikkaa.

Melkein kolme vuotta sitten vanha koulurakennus todettiin olleen huonossa kunnossa ja sitten se purettiin. Uusi koulu oli päätetty rakentaa entisen koulun paikalle.

Koulu sekä lasten ja nuorten urheilukoulu sopivat keskenään urheilukerhojen toiminnasta koulun tiloissa ja aikataulusta. Koulussa voi harrastaa esimerkiksi lento- ja jalkapalloa.
Olga Guseva, Derevjankan koulun johtaja

Äänisenrannan piirin Derevjankan koulu rakennettiin Venäjän kansallisen Koulutus-ohjelman varoilla. Avajaisissa puhuttiin paljon koulun rakentamisesta ja kiitettiin koulun rakentajia, taajaman hallintoa ja aktiivisia asukkaita.

Nimenomaan asukkaat nostivat julkisuuteen kysymyksen uuden koulun rakentamisesta ränsistyneen rakennuksen sijalle. Rakennustyöt kestivät kaksi ja puoli vuotta.

— Lupaamme, että pidämme huolta uudesta koulusta. Tämän vuoden heinäkuussa koululle annettiin Neuvostoliiton sankarin arvonimen kahdesti saaneen avaruuslentäjän Andrian Nikolajevin nimi. Aikoinaan hän aloitti työuransa Derevjankan taajamassa, kertoi avajaisissa koulunjohtaja Olga Guseva.

Koulunjohtaja sanoo ymmärtävänsä hyvin, kuinka hyvissä oloissa opettajat opettavat ja oppilaat opiskelevat. Kuitenkin koulu jatkaa perinteitään ja antaa tilaa uusille.

— Koulu sekä lasten ja nuorten urheilukoulu sopivat keskenään urheilukerhojen toiminnasta koulun tiloissa ja aikataulusta. Koulussa voi harrastaa esimerkiksi lento- ja jalkapalloa. Järjestämme ne kerhot, joita lapset haluavat ja valmentajat voivat viettää, koulunjohtaja painottaa.

Ekaluokkalaisilla on vastaleivottu opettaja

Ekaluokkalaisten opettaja on Diana Kezikova. Kesäkuussa hän valmistui ala-asteen opettajaksi Petroskoin opettajaopistosta. Hän on kotoisin Puudosin piiristä.

— Derevjankan koulun johtaja Guseva kävi opistossa ja tiedotti opiskelijoille, että uutta koulua rakennetaan. Silloin minussa heräsi halu päästä töihin tähän kouluun, Kezikova kertoo.

Taajaman hallinto on antanut opettajalle vuokralle yhden huoneen asunnon. Lain mukaan maaseudulla työskentelevä opettaja saa valtiolta myös korvauksen kunnallisista palveluista.

— Nyt olen tutustumassa uuteen asuinpaikkakuntaan, koulun henkilökuntaan ja uusiin kavereihin, opettaja kuvailee.

Hän aloitti työnsä 15. elokuuta, koska hänen täytyi tutustua tuleviin ekaluokkalaisiin, pitää vanhempainkokous ja valmistautua lukuvuoden alkuun.

— Toistaiseksi minua ei vaivaa kysymys siitä, kuinka suuri on palkkani. Pidän opettajan ammatista ja olen valmis viettämään lasten kanssa paljon aikaa, opettaja sanoo.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana