Minun sebranikad oma parahimad

Minun sebranikad oma parahimad

Anton Sokolov
28.09.2022
”Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži elädä minun pertiš.”
Ku likutada neglikon, se avaidase keraižesäi. Kuva: Anton Sokolov
Ku likutada neglikon, se avaidase keraižesäi. Kuva: Anton Sokolov

Vodel 2020 sündundpäiväks minei todihe korobaižen, miččes oli pen’ afrikalaine neglik. Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži eläda minun pertiš.

Afrikalaižid neglikoid ei ole londuses. Nece om ristitul tehtud kodiživat. Niiden pituz’ on 20 santimetrad, a jügu – 500 grammad. Minun neičukaine kuctas Vasilisaks. Se ei ole lujas sur’, no sil om lujas nenakaz taba.

Ezmäine znam oli, konz ristit, mitte toi neglikan Moskvan pitomnikaspäi, sanoi: ”Neciš živataspäi om lujas äi judud! Minä en nukund kogonaižen ön!”. Ka, afrikalaižed neglikad, kuti neglikad mecas, oma öživatad. Öl neglik voib joksta 10 kilometrad. Muga minun neglik joksi korobaižes furskten, uraiten da topotaden.

Kaikuččes kirjas kirjutadas, miše ”afrikalaižed neglikad oma hüvätabaižed”. Kirjad kelastaba! Minun Vas’oi ei teda nimidä sen polhe. Se om todesine ripmatoi neglik.  Voib purda, ei tule käzihe, kändase keraižeks i kaiken aigan ozutab negloid. No kahtes vodes minä openzimoi eläda kožmuses mugoižen nenakahan neglikanke. Ku sidä likutada kuti vagahaižen, se uraiten avaidase šaraspäi i andab silitada ičtaze.

Ezmäi minä holduin, kut neglik eläškandeb kažinke ühtes. Vastkarin, žertvaspäi tegihe todesine mecnik. Neglik peitase šaraižeks teramba, mi kaži maihutab käbäl da hüppähtab. Kaks’ kerdad kaži rižazi ičeze nenal negloid i el’genzi, miše Vas’oinke paremba sebrastada. A konz neglikan keraine zavodi uraiten hüppida kažin polehe, se äkkid jokseškanzi poiš.

Afrikalaižed neglikad oma lihansöjad živatad. Ned söba erazvuiččid gavedid: koskhaižid, torokanoid,  madoižid, no voib antta sille kažin-ki sömišt. Ei pida lujas äi den’goid necile živatale. Se om lujas hüvä sebranik ristituile, ked navediba mänetada aigad üksin vai nenile, ked radaba i ei voi antta äjan aigad kodiživatale. Neglikale pidab 20-30 minutad päiväs.

Kacmata sihe, miše minai ei ole lujas hüvätabaine neglik, minä armastan Vas’oid i hüvin mänetam ehtoid senke ühtes.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana