Mie toivon myöštyö

Mie toivon myöštyö

Irina Zaitseva
17.05.2021
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Emilija Slabunova (vaš.) kiitti Valentina Sukotovua šuurešta työštä Anatolii Martinovin nimen ikuistamisen hyväkši. Kuva: Irina Zaitseva
Emilija Slabunova (vaš.) kiitti Valentina Sukotovua šuurešta työštä Anatolii Martinovin nimen ikuistamisen hyväkši. Kuva: Irina Zaitseva

Oraškuun 13. päivänä Karjalan Kanšallisešša musejošša esitettih kirja “Anatolii Martinov. Mie toivon myöštyö”. Še kertou tunnetušta karjalaisešta liäkäristä, tietomieheštä, opaštajašta ta runoilijašta Anatolii Martinovista.

Tilaisuoh otettih ošua Karjalan tašavallan lakienluajintakokoukšen deputatit Emilija Slabunova ta Leonid Liminčuk, Petroskoin yliopiston etuštajat, Anatolii Martinovin opaštujat, yštävät, työkaverit, potilahat, lehtimiehet.

– Muissan Anatolii Martinovie mainivona liäkärinä, viisahana opaštajana, omua muata rakaštajana, hyvänä ta kirkkahana ihmisenä. Kirjan ideja šynty vuotena 2016, konša karjalaini tietomieš Viktor Jeršov mainičči, jotta Anatolii Anatoljevičin henkilö pitäy ikuistua kirjašša. Mie rupesin ruatamah. Kirjan luatimiseh mäni kolme vuotta. Še oli vaikie työ, vet miula ei ollun tietoja paičči Anatolii Martinovin omie muisselmie. A miula oli luajempi tehtävä. Halusin ei ainuoštah kertuo hänen šotalapšuošta, nuoruošta, opaššukšešta ta ruavošta Karjalašša, vain kertuo mimmosena ihmisenä hiän oli, kertou Valentina Sukotova.

Valentina Aleksandrovna löysi Anatolii Martinovin yštävie, työkaverija, opaštujie, luokkatoverija Venäjän kymmeneštä kaupunkista ta äšen Australijašta. Hyö kaikin otettih ošua kirjan luatimiseh. Heijän kertomukšet autettih avata nerokkahan liäkärin personallisutta.

Kirjua täyvennetäh audio- ta DVD -levyt.

– Myö halusima, jotta lukija näkis Anatolii Martinovin, kuulis hänen ajatukšie muan kohtalošta ta liäkärin ammatin peruštehista, jatkau kirjan luatija.

Esittelyššä Valentina Sukotova ta kirjan toimittaja Svetlana Berdova luvettih katkelmie kirjašta ta Anatolii Martinovin runoja šekä näytettih valokuvie ta videoita.

Kirjan voit šuaha Karjalan tašavallan kanšalliskirjaštošta tahi kiäntyön luatijan puoleh.

Anatolii Martinov šynty vuotena 1937 Vladimirin alovehen Kovrovin kaupunkissa. Vuotena 1962 hiän lopetti Jaroslavlin liäketiijollisen instituutin, min jälkeh tuli ruatamah Petroskoih. Anatolii Martinov ruato terapeftina, kardiologina, reumatologina ta opaštajana. Ruatovuosien aikana liäkäri šai äijän palkintoja ta kiitoškirjasie. Anatolii Martinov on liäketiijollisien töijen ta runokokoelmien luatija. Hiän šiirty tuonilmasih vuotena 2016.


POJAVAD KIRJUTESED
Kodima
Matkoiš külidme opendam kodikel’t
Podporožjen rajonan Järved-küläs mäniba vepsän kelen kursad. Nece projekt sai toižen sijan konkursas, miččen tegi Piterin agjan sijaližen ičenaižen valdelimen komitet.
Karjalan Sanomat
Näyttelijä Petroskoista tähdittää kameran edessä
Tänä kesänä Kansallisen teatterin näyttelijä Ksenia Širjakina osallistui kahden elokuvan kuvauksiin.
Oma Mua
Taipalen talo otti vaštah vierahie
Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima. Niissä paikoissa šielu puitto lepyäy ta šie henkität voimie antajua mečän ilmua.
Kodima
Nored tundištasoiš Karjalanke
Norišt matkustab Karjaladme, tundištase igähižiden rahvahiden istorijanke, kelenke, kul’turanke, tradicijoidenke.
Oma Mua
Pie varavostu: rinnal on vihandua tulokastu!
Karjalan tiedokeskuksen Meččyinstituutan tutkijat käydih Vieljärveh eččimäh vierahii kazvilajiloi.
Karjalan Sanomat
Valamo: matka taittuu entistä sujuvammin
Moskovasta ja Pietarista Sortavalaan aamulla saapuvat matkustajat ehtivät nyt hyvin jatkaa Valamolle kantosiipialuksella.
Oma Mua
Ristitty mieliruavottah, ku lindu siivittäh
Priäžän piirin Ližmih rodivunnuh Vera Ivanova ijän kaiken ruadoi kul’tuurualal oman piirin hyväkse. Eläkkehele lähtiettyy Vera Jakovlevna jatkoi ruadua Priäžän joudoaijan da luomisruavon keskukses, kus johtau Randaine-ansamblii.
Oma Mua
Älä lykkiä rauduvakkastu, pane se uudeh käyttöh!
Vieljärvi on niidy harvoi kylii, kus rahvas opitah erikseh kerätä jättehii da tälleh pidiä omua kyliä puhtahannu. Enzimäzen jättehien eriksehkeriändykohtan avai omas tahtos Nadežda Zaitseva. Uudeh neroh häi harjaittau kyläläzii da vuottau valdivonabuu hyvän ruavon jatkamizekse.
Oma Mua
Meijän opastajale, nygyaigazen livvin kirjukielen «muamale»
L’udmila Markianovan nimi on hyvin tuttu karjalan kielen alal ruadajil. Nygyaigazen livvin kirjukielen perustai, kielenopastai, opastuskniigoin luadii oli roinnuhes pienes karjalazes hieruzes Suarikoskes. 14. heinykuudu Markianova täyttäy 80 vuottu.
Karjalan Sanomat
Mitä Sortavalan kaupunki tarkoittaa sinulle?
Sortavalalaiset kertoivat kaupungistaan valokuvaajille. Esille nousivat erilaiset aiheet kuten lapsuus ja historia, suomalaiset, sota, Valamo, Laatokka sekä matkailu.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana