Matroosan 200 vuoden historia nyt yksissä kansissa
Prääsän piirin Matroosan taajaman historiikki löytyy uudesta, Kahden vuosisadan pitkä tie -nimisestä kirjasta. Siinä on neljä osaa, jotka valottavat taajaman 200-vuotista historiaa.
Noin vuoden ajan kirjaa työsti työryhmä, johon kuuluivat historioitsijat, etnografit, maantieteilijät ja kielentutkijat. Aineistoa saatiin Karjalan kansallismuseosta, kansallisarkistosta, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksesta ja Petroskoin valtionyliopistosta. Mielenkiintoista informaatiota saatiin myös Matroosan kirjastosta.
— 1970-luvulta alkaen kirjaston työntekijät keräsivät Matroosasta kertovia artikkeleita Prääsän piirin sanomalehdistä. Se on nyt korvaamaton materiaali, filologian tohtori Irma Mullonen kertoo, joka on yksi kirjan tekijöistä.
Kirja kertoo taajaman perustamisesta, sota-ajasta ja sen jälkeisestä elämästä. Se kertoo kanadansuomalaisista, jotka ryhmä saapuivat Matroosaan 1930-luvulla. Heidän tuomiaan kanadalaisia työmenetelmiä käytettiin metsänhakkuissa. Kirja kertoo myös Marsoosan metsätyömaasta, joka suljettiin vuonna 1996. Lisäksi se sisältää taajaman asukkaiden muistelmia ja valokuvia.
Työryhmä teki paljon töitä ja se tuotti tuloksia. Historioitsijat tekivät yllättäviä löytöjä, joista yksi on taajaman perustamisvuosi. Moskovan historiallisen museon arkistosta on löytynyt asiakirja, jonka mukaan Matroosa on 52 vuotta vanhempi kuin aiemmin luultiin.
Irma Mullosen mukaan on tehty muu tärkeä löytö, joka koskee kanadansuomalaisten lukua.
— Eri kirjoista löytyy eri ensimmäisten kanadansuomalaisten luvut. Olemme saaneet arkistosta asiakirjan, jonka mukaan heitä oli 22. Asiakirjassa oli heidän nimensä, ikänsä ja kotipaikkansa, Mullonen kertoo.
Myöhemmin taajamaan saapui lisää kanadansuomalaisia, heitä oli noin 500.
Kirja on julkaistu osana Vanha Matroosa -nimisen alueellisen julkisen itsehallinnon hanketta. Myös vanhan Matroosan puheenjohtaja Oleg Petriläinen osallistui kirjan kirjoittamiseen.
— Yhdessämme haimme kirjaan tekijöitä ja tutkimme asiapapereita, kirjoitimme tekstejä ja haastattelimme ihmisiä. Meillä oli myös paljon apulaisia, Mullonen sanoo.
— On hyvä, että Vanha Matroosa -itsehallintoon kuuluu tutkija Irma Mullonen. Hän teki paljon töitä hankkeessa. Meillä oli vähän aikaa ja kirjan rahoitus oli kyseenalainen. Kirja näki kuitenkin päivänvalon, Petriläinen kertoi Oma Mua -lehdelle.
Kirjan on painanut pietarilainen kustantaja Mihail Braudze.
— Hänellä on inkerinsuomalaisia juuria ja hänen sukulaisensa asuivat Matroosassa, Mullonen sanoo.
Kirja on painettu, mutta ihmiset lähettävät yhä tekijöille valokuvia ja asiapapereita Matroosasta. Mullosen mukaan materiaali halutaan laittaa Vanhan Matroosan VKontakte-sivulle.
Kirjan painosmäärä on 500 kappaletta. Hankkeessa olivat mukana Matroosan taajaman hallinto, kirjasto ja koulu, Karjalan kansallismuseo, kansallisarkisto, Karjalan tutkimuskeskus ja Petroskoin valtionyliopisto.
