Maitotalouš kehittyy Mäkikylän perehfermissä

Maitotalouš kehittyy Mäkikylän perehfermissä

Irina Zaitseva
20.11.2023
Leila Guseinova on nuori fermeri Onegarannan piiristä. Erikoini rakkahuš heposih yllytti Leilua muuttamah Mäkikyläh. Šiitä ilmešty enšimmäisie kosie ta šynty ajatuš kehittyä maitoalua.
Leila Guseinova ta nubijalaini kosa. Pereh joutu myömäh elukan, šentäh kun še oli pukin šukulaini. Kuva: Artur Parfenčikovin VK-šivu
Leila Guseinova ta nubijalaini kosa. Pereh joutu myömäh elukan, šentäh kun še oli pukin šukulaini. Kuva: Artur Parfenčikovin VK-šivu

Nuori fermeri Leila Guseinova lapšuošta alkuan tykkyäy elukkoja. 16-vuotisena hiän piäsi ruatamah turvakotih. Myöhemmin Leila tuli kinologiksi-ohjuajakši — valmisti koirie näyttelyih. Kuitenki nuoren naisen koko elämän rakkahuona on heposet. Juuri niijen vuokši Leila perehen kera muutti Mäkikyläh, missä ošti kosie ta piätti kehittyä maitoalua.

— Konša miula oli šeiččemen vuotta, muamo toi miut račaššuštuntiloih, a 16-vuotisena mie oššin enšimmäisen heposen. Kolme vuotta takaperin yheššä šamanmielisien kera peruštima hevoisklubin ta rupesima pelaštamah heposie. Konša niitä tuli enemmän, joutuma šiirtyö kyläh. Še tapahtu vuuvven 2022 kešällä, muistelou Leila Guseinova.

— Mie aloin smiettie, mitein tienata rahua kyläššä, jotta ei pitäis männä ruatoh kaupunkih. Muatalouš näytti hyvältä variantilta. Šentäh lun oikein tykkyän eläimie, ni heti hyläsin liha-alan, ka maitoala näytti mukavalta ta perspektiiviseltä. Šiih aikah miula oli vain kakši kosua. Mie ymmärrin, mitein hoitua niitä. Muataloušministerijön rinnalla toimijan Pätövyškeškukšen spesialistit autettih milma kirjuttua bisnessišuunnitelma. Niin šynty kosien fermin ideja.

Nuori fermeri työnti anomukšen Muataloušministerijön Agrostartap-granttih ta voitti kilpailušša. Šitä pietäh Pieni ta keškiliikehtoiminta ta yksityisyrittäjien alottehien kannatuš -kanšallisprojektin rajoissa.

Kešällä ta talvella meijän ruatopäivä fermissä mänöy eri tavalla. Nyt kosat šiirryttih talviliäväh ta kerran netälissä vietämmä šuurta pešuo ta desinfiointie.
Leila Guseinova, nuori fermeri, Onegarannan piiri

Nyt fermissä on 20 kosua, ka kohta Agrostartap-grantin avulla niitä tulou 30. Kosien lisäkši pereh pitäy heposie ta koirie. Fermissä ruatah Leila, hänen mieš, vanhemmat ta yksi ruataja. Netälinloppuna tulou Leilan opaštujie, volont’orija ta yštävie.

— Kešällä ta talvella meijän ruatopäivä fermissä mänöy eri tavalla. Kešällä kosat paimennutah pellolla koko päivä. Lypšämmä niitä kakši kertua, ka melkein emmä šiivuo. Nyt kosat šiirryttih talviliäväh ta šiivuomma šitä joka päivä, a kerran netälissä vietämmä šuurta pešuo ta desinfiointie. Kakši kertua päiväššä šyötämmä kosie — vaihamma vettä, panemma heinyä, annamma rehuo, šanelou fermeri.

— Talvella ruokana on šekarehu, heinägranula, ahkut, maissi, vitamiinit. Kaikilla on šuolua nuoltavakši. Toičči annamma omenua, porkkanua, koivuvaštoja. Valičen lypšykosilla, nuorilla eläimillä ta kililöillä individualista annošta. Lypšykosat ollah nipreimmät šyömäh, šentäh kun ruoka vaikuttau maijon makuh ta luatuh.

Leilan mukah tervehykšen kannalta on omie erikoisukšie. Kosat tykätäh lämpyö, ei keššetä läpivetoja eikä vihmua, helpošti viluššutah. Kapiet vuajitah hoituo. Pitäy rokottua niitä joka vuosi ta šuojella parasiittiloista.

Virallisešti nyt šuamma myyvvä vain maituo. Enši vuuvven alušša panemma käyntih juuštolan. Täh aikah ekspirimentoičemma koissa – luajimma rahkua, juuštuo ta muita tuottehie, ka še on vielä šala.
Leila Guseinova, nuori fermeri, Onegarannan piiri

Nyt fermissä on piäasiešša nubijalaini kosa ta amerikkalaini lamanča šekä vähäsen alppikosie ta yksi kamerunilaini kiäpijökosa.

— Melkein kaikki kosat ollah kešuja ta helläluontosie ihmisien kera, ka yhet kosat ei tykätä toisie kosie, a toiset mielelläh rikotah ovija ta piäššäh liäväštä, kertou miun pakinakaveri.

Joka elukalla on oma nimi ta Leila tietäy kaiken niistä. Kosat ollah Lulu, Jelizaveta, Karamel’, Ruf’, Kat’a, Podstava, Ebbi, Emmi, Al’pa, Bestija, Klara, Roza, Lira, Persi, Kapučino, Karlita, Kim Kardašjan, a pukit — Aisberg, Agat ta Mister Šašličok (Herra Šašlikki).

— Kaččomatta nimeh emmä meinua šyyvvä Herrua Šašlikkie, muhiu Leila.

Kosien fermin peruštaja kerto kehityššuunnitelmista:

— Virallisešti nyt šuamma myyvvä vain maituo. Enši vuuvven alušša panemma käyntih juuštolan. Täh aikah ekspirimentoičemma koissa — luajimma rahkua, juuštuo ta muita tuottehie, ka še on vielä šala. Kerromma, konša alotamma tuotannon. Vuotamma Agrostartap-grantin varojen tuluo. Šen jälkeh oššamma laittehie — maitoseparattorin, juuštokeittimen, juuštopainon, erityisie jiäškuappija.

— Šamoin lisyämmä kosien miäryä. Projektin mukah viijen vuuvven piäštä niitä on 70. Šen takie tarvičemma toista liävyä. Kešäkši šuunnitelemma viettyä ekskursijoja turistiloilla, smietimmä yksityiskohista. Vielä smietimmä fermin nimeštä. Halukkahat voijah šuaha meijän tuottehie fermissä tahi tilata kuletuš. Nyt kuletamma vain nuapurikylih. Kešällä toima tuottehie Petroskoih, tämä toiminta jatkuu uuvven vuuvven jälkeh, konša starttuau tuontanto.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Lääkärit palvelevat lähellä asuinpaikkaa
Karjalan terveysministeriön suunnitelmissa on rakentaa tänä vuonna kaksi ja korjata kymmenen terveysasemaa.
Karjalan Sanomat
Työmatka 1900-luvulle: kolmas osa julki
Uudessa osassa journalisti ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin kertoo 1900-luvun sekä 2000-luvun Karjalan merkkihenkilöistä ja -tapahtumista.
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oma Mua
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Karjalan Sanomat
Tulevat opettajat kilpailevat voitosta
Yrittäjät ja työnantajat osallistuvat mestaruuskilpailuihin. He laativat tehtäviä kilpailijoille ja toimivat tuomareina.
Oma Mua
Kalevalan muan laulut
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana