Lumivaaran kirkosta luostarin pääkohde

Lumivaaran kirkosta luostarin pääkohde

Marina Tolstyh
01.09.2021
Lahdenpohjan piirin upea luterilainen kirkko kaipaa restaurointia ja ylläpitoa. Kirkon tueksi on päätetty perustaa Venäjän ensimmäinen luterilainen luostari.
Tulevan Karjalan luterilaisen luostarin esimieheksi voi tulla Sortavalan luterilaisen seurakunnan esimies Aleksandr Kuznetsov. Luostarin pääkohteena on Lumivaaran kirkko. Kuva: Aleksandr Kuznetsovin arkisto
Tulevan Karjalan luterilaisen luostarin esimieheksi voi tulla Sortavalan luterilaisen seurakunnan esimies Aleksandr Kuznetsov. Luostarin pääkohteena on Lumivaaran kirkko. Kuva: Aleksandr Kuznetsovin arkisto

Karjalan luterilaisen kirkon Sortavalan seurakunnan esimies Aleksandr Kuznetsov uskoo, että hylätyn Lumivaaran luterilaisen kirkon elpyminen alkaa, kun sen alueelle aletaan rakentaa luterilainen luostari. Silloin Lumivaaran kirkosta tulee luostarin pääkohde.

— Odotan nyt virallisia asiapapereita luterilaisen luostarin perustamisesta Lumivaaran kirkon ympäristölle. Luostarilla on noin 100 hehtaaria maata, jonka luostari saa vuokraan 49 vuodeksi, Kuznetsov kertoo.

Hänen mukaansa tämä aika riittää Lumivaaran kirkon restaurointiin ja luostarin kehittämiseen. Luostarissa voivat elää niin naimattomat miehet ja naiset kuin myös puolisot.

Luostari on nimetty Pyhä Olaville. Hän eli vuosina 995—1030 ja oli norjalainen kuningas. Nykyään hän on Norjan kansallispyhimys.

Kuznetsovin mukaan Pyhä Olavi on kuuluisa hahmo Karjalan alueellakin. Kuningas kävi nykyisen Lahdenpohjan piirin alueella silloin, kun matkusti Novgorodiin ruhtinas Jaroslav I Viisaan luokse.

Kirkossa täytyy tehdä paljon korjaustöitä. Kuitenkin ryhdymme töihin vasta silloin, kun saamme luostarin perustamiskirjan.
Aleksandr Kuznetsov, Karjalan luterilaisen kirkon Sortavalan seurakunnan esimies

Idea luostarin perustamisesta Lumivaaran kirkon ympäristölle syntyi Kuznetsoville noin kolme vuotta sitten.

— Silloin ymmärsin kirkon tulevan tarkoituksen. Jotta kirkko houkuttelisi venäläisiä ja ulkomaisia pyhiinvaeltajia, sen täytyy olla luostarielämän keskipisteenä, Sortavalan seurakunnan esimies korostaa.

Hänen mukaansa ensi vuorossa tulevan luostarin alueelle täytyy asentaa sähköä ja rakentaa asuintaloja pyhiinvaeltajia varten. Yksi majoituskohde sijaitsee esimerkiksi suomalaisten rakentaman navetan rakennuksessa, joka on säilynyt melko hyvin.

— Lumivaaran kirkossa täytyy tehdä paljon korjaustöitä. Kuitenkin ryhdymme töihin vasta silloin, kun saamme luostarin perustamiskirjan. Silloin meillä on oikeus solmia työsopimukset muun muassa rakennus- ja restaurointiyritysten kanssa, Kuznetsov sanoo.

Kuznetsovin mukaan kirkkoa alettiin korjata. Ikkunat vaihdettiin uusiksi ja kattovuodot korjattiin.

Avaamme pyhiinvaelluskeskuksen syksyllä, mutta nyt en pysty sanomaan tarkkaa päivämäärää.
Aleksandr Kuznetsov, Karjalan luterilaisen kirkon Sortavalan seurakunnan esimies

Nyt Sortavalan seurakunnan kirkon alueelle rakennetaan Pyhä Olaville nimetty pyhiinvaelluskeskus. Seurakunnan esimiehen Kuznetsovin mukaan rakennustyöt etenevät suunniteltua hitaammin. Perussyitä on kaksi eli pula rakentajista ja huomattavasti kasvanut puutavaran hinta.

— Avaamme pyhiinvaelluskeskuksen syksyllä, mutta nyt en pysty sanomaan tarkkaa päivämäärää, esimies sanoo.

Avajaisiin on kutsuttu vieraita Suomen ja Norjan Pietarin-pääkonsulaateista.

Pyhiinvaelluskeskus ottaa vastaan pyhiinvaeltajia, ylläpitää yhteyksiä erilaisiin laitoksiin ja järjestöihin sekä järjestää eriaiheisia tapaamisia ja koulutusseminaareja. Esimerkiksi keskuksen tiloissa on aikomus järjestää seminaari paikallisille lääkäreille.

Keskuksen hotelliin voi majoittua noin sata pyhiinvaeltajaa ja vierasta samanaikaisesti.

Pyhä Olaville ensimmäinen juhla

Heinäkuun 29. päivänä Sortavalan luterilainen seurakunta juhli ensimmäisen kerran pyhä Olavin päivää. Ennen juhlaa pietarilainen taiteilija maalasi pyhä Olavin ikonin, joka luovutettiin sitten Sortavalan seurakunnan kirkolle.

— Tämä ikoni jää tähän kirkkoon. Lumivaaran kirkolle ilmestyy oma ikoni, jonka maalaa moskovalainen taiteilija. Haluamme, että meillä olisi oma, Karjalan pyhä Olavin ikoni, Kuznetsov korostaa.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Suomen kieli Vieljärvellä: kiinnostus ei ole korkealla
Parhaillaan 57 koululaista lukee suomea Vieljärven keskikoulussa. Lapset valitsevat, kumpaa kieltä opiskella: karjalaa tai suomea.
Oma Mua
Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Kodima
Ičeladuine tundmuz
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana