Lapsienkazvattai Priäžäspäi yhtyi kogo Ven’an kilbah
Kilbuniekoin joukos oli lapsienkazvattai Natalja Petrova Priäžän Ukonvemmel-päivykoispäi. Tiettäväine, jälles mostu suurdu kilbua minul rodih himo cökähtiäkseh Priäžän päivykodih, kyzellä Nataljan mielii opastajien kilbah näh da kaččuo, kui häi harjaittau lapsii muamankieleh omas päivykois.
Natalja Petrova varusti Terveh eländytaba -urokan. Häi tuttavutti Bur’atien lapsii meijän tazavaldah da karjalan kieleh.
— Duumaičen, gu Bur’atien lapsil rodih mieldy myö urokku. Hyö tiijustettih, mittumua muarjua kazvau Karjalas, kui niilöi sanotah karjalakse da midä pidäy ruadua, gu pyzyö tervehenny. Urokan lopus kummastutti, gu lapset mustoitettih net sanat karjalan kielel, kudamat minä annoin: Terveh teile! Passibo! Muur’oi, vagoi — nethäi ei olla ylen kebjiet. Ajattelen, gu omua kieldy opastujes lapsile parembi piäh tartuu vieras kieligi, saneli Natalja Petrova.
Natalja toi Bur’atieh karjalazen kuuzen kävyt. Net ylen äijäl ihastutettih Bur’atien lapsii, buitogu hyö igänäh ei nähty käbylöi.
Enne kogo Ven’an muamankielen opastajien kilbua, parahii opastajii da lapsienkazvattajii vallittih paikanpiäl, omis alovehis. Vaste sit hyö piästih suureh kilbah.
Natalja Petrova kilbaili Parahat praktiekat detsadulazien lapsien paginkielen kehittämizes -nominatsies. Pahakse mieldy, Natalja ei piässyh kilvan voittajien joukkoh, ga toi kodih uvvet ideit da tävven takan hyviä mieldy.
— On ylen tärgei yhtyö moizih kilboih. Sinä kačot toizih, opastut da tiijustat äijän uuttu. Se on ylen hyvä oman ruadoneron da maltoloin kehittämizekse. Olen hyväs mieles, gu yhtyin muamankielen opastajan kilbah, sanou Natalja.
Natalja Petrova ruadau lapsienkazvattajannu jo seiččietostu vuottu. Niilöis kuuzi vuottu harjaittau lapsii karjalan kieleh. Häi opastau Ukonvemmel-detsavun lapsii muamankieleh kahtes joukos, kus lapsile on viizi da kuuzi vuottu. Harjaitukset mennäh kaksi kerdua nedälis.
Täl kerdua urokale tuldih Kalazet-joukon lapset, kuduat jo tulien vuon lähtietäh školah. Hyö tostu vuottu opastutah karjalan kieldy. Heih niškoi Natalja varusti urokan nimel “Karjalan meččyzvierit”. Lapset tiijustettih, kui karjalakse roijah meččyzvierilöin nimet da kačottih heijän jälgii, a sit lapset ičegi kižaten opittih eččie zvierilöi jälgii myö. Jälles urokkua lapset jatkettih kižata karjalazih kižoih jo omas grupas.
— Myö puaksuh piemmö pruazniekkoi meijän päivykois, kus pajatammo karjalazii pajoloi, luvemmo runozii, tansimmo. Niilöih pruazniekkoih kučummo lapsien vahnembii, died’oloi da buaboloi. On paha mieli, gu ei joga tuatto da muamo mene yhtehruadoh meijänke. Hyö duumaijah, gu heijän lapsile ei mikse pie karjalan kieldy. Minun mieles se ei ole muga. Gu školah lähtijes lapsi hos vähäzen ruvennou tiedämäh karjalan kieldy, ga hänel toiziigi kielii roih kebjiembi opastuo, sanou Natajla Petrova.
Natalja Petrovua hyvin tietäh äijät Priäžän eläjät. Kolmen lapsen muamo, häi hyvin luadihes lapsienke da ylen äijäl suvaiččou heidy. Vieljärves karjalazeh pereheh rodivunnuh häi akkiloiččou omua armastu kieldy da uskou sen tulieh aigah.
— Ruadajes lapsienke sinä ičegi olet gu lapsi: ainos vessel, aktiivine da pozitiivine. Ylen äijän ruavos annetah lapset. Ylen hyvä on ruadua lapsienke. Lapset suvaijah opastuo karjalan kieldy. Minä kai en tiijä, midä hyö suvaijah enämbäl: opastuo kieleh vai kižata karjalazih kižoih – toinah yhty dai tostu yhtes. Pajoloin, tansiloin da kižoin ližäkse myö käytämmö mnemotehniekkua runoloi opastujes. Lapset kačotah da pannah mustoh.
Paiči Ukonvemmel-päivykodii Natalja Petrova pidäy karjalan kielen kursoi Priäžän etnokul’tuurukeskukses, kus opastau karjalan kieldy alguškolan lapsile. Natalja on monien kilvoin voittajannu da laureatannu. Toivotammo Nataljale iellehgi menestysty da suavutustu karjalan kielen opastamizen ruavos.
