Kuulužas hirurgas jäi hyvä musto

P’otr Studitovan hyvyös Anukseh oli nostettu uuzi bol’ničču da gigijienu-epidiemiolougine stantsii. Kuva: Karjalan kanzallizen arhiivu

Tänäpäi on jygei kuvitella meijän elaigua ilmai bol’niččoi da meditsiinuruadajii. A enne, oppikkua vai smiettie, 1700- luvun lopus Anuksen gubernies (kogo Karjalas) oli vai kolme douhturii da kolmetostu feršalii. Douhturiloil oli muga äijy ruaduo, ga heil toiči ei ni jiännyh aigua voimattomien parandamizeh. Yhtel douhturil pidi lieččie kuuzitostu puolenke tuhattu hengie. Vuozien 1920-loppussah tervehyön puolistamine kogo Anuksen ujezdas oli ylen pahas kunnos. Tila rubei paranemah vaste 1930-vuozinnu. Anukseh tuldih nuoret douhturit, enimyölleh Piiterispäi. Yksi heis P’otr Studitov. P’otr Vasiljevič luadi äijän hyviä bol’ničoin da liečindykohtien kohendamizeh, rahvahan tervehyön parandamizeh da tervehyönhoidoalan kehittämizeh niškoi.

Yhtel douhturil pidi lieččie kuuzitostu puolenke tuhattu hengie. Vuozien 1920-loppussah tervehyön puolistamine kogo Anuksen ujezdas oli ylen pahas kunnos. Vuozinnu 1930 Anukseh tuldih nuoret douhturit, enimyölleh Piiterispäi. Yksi heis oli P’otr Studitov.

P’otr Studitov rodivui 21. pakkaskuudu 1885 Petroskoil. Hänen tuatto Vasilii Grigorjevič oli Petroskoin ujezdan politsiiupravlienien kirjalepanijannu, muamo Jekaterina Lukinična – n’ababuabannu Puudogan ujezdan zemstvas. Školan loppiettuu P’otr Studitov opastui Kargopol’an hengellizes opistos. Jälles loppi Anuksen ujezdan feršališkolan da oli pandu hirurgakse Anuksen gubernien bol’niččah. Ruadoi sie kuni händy ei otettu armieh. Armiesgi P’otr Studitov oli voinuferšalinnu.  

Kodih työttyy vuvvennu 1918 tuli uvvessah ruadamah Anuksen bolniččah feršalikse. Vuvvennu 1927 Leningruadan meditsiinuinstituutan loppiettuu häi sai douhturin arvonimen da oli pandu hirurgakse Anuksen bolniččah, kus yhteh palah ruadoi nellitostu vuottu. 

Suuren Ižänmuallizen voinan aigua P’otr Studitov oli Voulogdan alovehel Sokol- linnas. Sie vuvven ruadoi hirurgannu paikallizes bol’ničas. Studitov kezäkuus 1942 keviässäh 1943 johti verenotandustantsien filiualua Segežas. Myöhembi rodih Segežan linnan bol’ničan piädouhturikse. Konzu vuvvennu 1944 Anus oli piästetty vihažniekoispäi, P’otr Studitovua uvvessah työttih ruadamah Anukseh. Hänes rodih Anuksen piirin bol’ničan piädouhturi da hirurgu. P’otr Studitov puaksuh ajeli kylih, luadi jygielöi leikkavuksii. Hänen aigah Anuksen bol’ničas rodih kahtu kerdua enämbi virundusijua voimattomih niškoi. Enzivuozinnu, konzu ei täydynyh vračua, hirurgu P’otr Studitov ruadoi terapevtan sijas, oli silmy-, hammas- da naiziendouhturinnugi. Sen ližäkse P’otr Vasiljevič opasti liečedieloh feršaliloi da sanitarkoi. Hänen opastujien joukos oldih Anna Lopatina, Pavel L’vov, Vladimir Stroganov, Nikolai Grobov da äijät muut. 

P’otr Studitov puaksuh ajeli kylih, luadi jygielöi leikkavuksii. Konzu ei täydynyh vračua, hirurgu ruadoi terapevtan sijas, oli silmy-, hammas- da naiziendouhturinnugi. Sen ližäkse P’otr Vasiljevič opasti liečedieloh feršaliloi da sanitarkoi.

Vuvvennu 1954 P’otr Studitov siirdyy Anuksen bol’ničan piädouhturin virraspäi da jatkau ruandan hirurgannu. Anuksenlinnas P’otr Vasiljevič Studitovua mustetah. Hänen nimi kai on annettu Anuksenlinnan erähäle uuličale. Douhturin kalmu da bol’ničan taloi, kus ruadoi Studitov, kuulutah Karjalan kul’tuuruperindön objektoin joukkoh.  

P’otr Studitov oli palkittu Ruskien tiähten, Leninan da Kunnivomerki -ordenoil, Za trudovuju doblest’ -medalil. Vuvvennu 1943 Studitov sai Karjalas-Suomelazen Sotsialistizen Nevvostotazavallan kunnivoittu douhturi -arvonimen.