Kuklat niise tykätäh vorssuija

Kuklat niise tykätäh vorssuija

Aleksandra Lesonen
21.05.2021
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä: naini ompelou perintehellisie pukuja kukloilla. Kuva: Aleksandra Lesonen
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä: naini ompelou perintehellisie pukuja kukloilla. Kuva: Aleksandra Lesonen

“Tykätähkö kuklat vorssuija? Mie ajattelen, jotta tykätäh. Valmissin kuklašarjan kanšallisissa karjalaisissa pukuloissa. Mie šuunnittelin tätä idejua vuuvven, valičin kukloja.

Jokahisella kuklalla on oma iho. Jokahisella pitäy kekšie oma muoto, valita kankaš, malli, korissukšet. Yhen puvun ompelomiseh mänöy netäli. Pienie ošie ompelen käsin nieklan ta rihman avulla, a šuurimpie ošie voipi tikata ompelukonehella.

Mistä tuli tämmöni ajatuš? Mie muissin kouluvuosie. Myö valmistima tuttavuštumisen Neuvoštoliiton 15 tašavallan kanšanpukuloih. Yhet kirjutettih esittelyn tekstie, a mie ompelin pukuja.

Lapšuošta muissan, jotta miun muamo ompeli pukuja Puanajärven kylän kaikilla kaunottarilla. Oli hyvin mukava kaččuo, kuin hiän ottau mittoja, valiččou tulijan mekon, kankašpušeron tai hamehen mallie.

Vanhin Svetlana-čikko opaštu Petroskoin 18. opistošša ompelijakši. Konša hiän kävi lomalla kotih, niin toi muotilehtija. Niitä myö nuorimman Gal’a-čikon kera aina tarkkaseh kaččelima. Enšin myö Gal’an kera (šanakši, hiän niise šiitä opaštu ompelijakši) piiruštima vuatteijen mallija paperilla, kekšimä omie pukuja. Meilä aina oli riittäväšti erilaisie tilkkuja, niin myö rupesimaki ompelomah kaunehie pukuja kukloilla.

Tottaš nyt tuli aika toteuttua oman huavehen ta ommella kukloilla kanšallisie pukuja. Nyt mie šuunnittelen šeuruavie mallija. Još teilä on kukloja, niin voitta lahjottua niitä miula. Mie mielelläni otan kukloja vaštah ta ompelen niillä kaunehie pukuja!”

Tutuštumini karjalaiseh tilkkukuklah

Mie tahon esittyä šiula šemmosen kuklan, kumpasen šie ičeki voit luatie omin käsin. Šitä varoin ei pie olla erikoisie ompeluneroja, vet ommella mitänä ei ni tarviče! Šemmoista kuklua, kummaista luajitah nieklatta ta rihmatta, šanotah karjalaisekši tilkkukuklakši.

Mie opaššuin luatimah tilkkukukloja Tatjana Jaškovan ta Dmitrii Moskinin Rahvahan kuklan arvautukšie -kirjan avulla. Milma kiinnošti tämä luajoš, šentäh kun še on helppo, ka šamalla oikein kirkaš ta kaunis.

Ennein-muinoin tytöt iče luajittih ičellä kukloja. Kaikista helppoin ta mukavin variantti oli revitetyistä tilkkuloista luajittu kukla. Erivärisistä tilkkuloista lapšet kerättih kuklan piä ta vartalo, paita ta hameh, peretnikkä ta vyö, tukat ta paikka.

Tietyšti nyt meijän ei ole pakko revittyä tilkkuja. Kankašta voipi leikata šakšilla, niin kukla tulou vielä kaunehemmakši.

Miun tilkkukukloja kučutah Anni, Našto, Aino, Iro ta Vieno. Yritä šieki luatie oma kukla!


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Näyttelijä Petroskoista tähdittää kameran edessä
Tänä kesänä Kansallisen teatterin näyttelijä Ksenia Širjakina osallistui kahden elokuvan kuvauksiin.
Oma Mua
Taipalen talo otti vaštah vierahie
Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima. Niissä paikoissa šielu puitto lepyäy ta šie henkität voimie antajua mečän ilmua.
Kodima
Nored tundištasoiš Karjalanke
Norišt matkustab Karjaladme, tundištase igähižiden rahvahiden istorijanke, kelenke, kul’turanke, tradicijoidenke.
Oma Mua
Pie varavostu: rinnal on vihandua tulokastu!
Karjalan tiedokeskuksen Meččyinstituutan tutkijat käydih Vieljärveh eččimäh vierahii kazvilajiloi.
Karjalan Sanomat
Valamo: matka taittuu entistä sujuvammin
Moskovasta ja Pietarista Sortavalaan aamulla saapuvat matkustajat ehtivät nyt hyvin jatkaa Valamolle kantosiipialuksella.
Oma Mua
Ristitty mieliruavottah, ku lindu siivittäh
Priäžän piirin Ližmih rodivunnuh Vera Ivanova ijän kaiken ruadoi kul’tuurualal oman piirin hyväkse. Eläkkehele lähtiettyy Vera Jakovlevna jatkoi ruadua Priäžän joudoaijan da luomisruavon keskukses, kus johtau Randaine-ansamblii.
Oma Mua
Älä lykkiä rauduvakkastu, pane se uudeh käyttöh!
Vieljärvi on niidy harvoi kylii, kus rahvas opitah erikseh kerätä jättehii da tälleh pidiä omua kyliä puhtahannu. Enzimäzen jättehien eriksehkeriändykohtan avai omas tahtos Nadežda Zaitseva. Uudeh neroh häi harjaittau kyläläzii da vuottau valdivonabuu hyvän ruavon jatkamizekse.
Oma Mua
Meijän opastajale, nygyaigazen livvin kirjukielen «muamale»
L’udmila Markianovan nimi on hyvin tuttu karjalan kielen alal ruadajil. Nygyaigazen livvin kirjukielen perustai, kielenopastai, opastuskniigoin luadii oli roinnuhes pienes karjalazes hieruzes Suarikoskes. 14. heinykuudu Markianova täyttäy 80 vuottu.
Karjalan Sanomat
Mitä Sortavalan kaupunki tarkoittaa sinulle?
Sortavalalaiset kertoivat kaupungistaan valokuvaajille. Esille nousivat erilaiset aiheet kuten lapsuus ja historia, suomalaiset, sota, Valamo, Laatokka sekä matkailu.
Kodima
Hö ei ehtnugoi vojuida…
Šoutjärven muzejas kerazihe äi rahvast. Vastusen sü oli tärged – eloho läksi Viktor Loninan kirj.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana