Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy

Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy

Jelena Ruppijeva
01.06.2022
Sih ruadoh on ottavunnuh Vmeste-fondu Histourien ratas -projektan hantuzis. Projektan on kannatannuh Ven’an piämiehen kul’tuurualguhpanoloin fondu.
Kindahan melliččyniekan Kuzma Trifonovan vunukku Jekaterina Tuhkanen nygöi eläy Suojärves. Inehmizel on 89 vuottu igiä. Pyhänpiän vastavukses Jekaterina Tuhkanen musteli omua died’oidu da buabua – hyö oldih ruadajat rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva
Kindahan melliččyniekan Kuzma Trifonovan vunukku Jekaterina Tuhkanen nygöi eläy Suojärves. Inehmizel on 89 vuottu igiä. Pyhänpiän vastavukses Jekaterina Tuhkanen musteli omua died’oidu da buabua – hyö oldih ruadajat rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva

Oraskuun 22. päivänny Kindahan kyläh on kerrytty kylän endizen melliččyniekan Kuzma Trifonovan jälgeläzet da rahvas, kudamat ollah kiinnostuttu Trifonovan luajitun melličän uvvessah nostandah. Vmeste-fondu on pidänyh vastavuksen, ku suas kerätä midä vai vois enämbän tieduo kylän ainavoluaduzes melličäs da Trifonovan sugukunnas. 

Midä ainavoluadustu on endizes Kindahan melličäs? Melliččy oli nostettu vuvven 1920 jälles da ruadoi Suuren Ižänmuallizen voinan alguh suate. Melličän ižändy Kuzma Jegorovič Trifonov oli nostanuh sen suurele lautale, sendäh se ruadoi ainos, kaččomattah sih, oligo vezi Šuojunjoves nossuh vai heittynyh. Moizii melliččöi nostettih suurile jogiloile. Tässäh ei ole löydynyh ni yhty tieduo sit, ku Karjalas paiči Kindahan kyliä oli moizii uidajii, laital ruadajii, melliččöi.   

Kindahan kylän vahnat rahvas mustellah, ku kyläs oli melliččy, ga enzimästy kerdua lugie melličän olendas suau Priäžän školan opastujan Art’om Petrovan Kindahan kylän suulline histourii -referuatas. Hänen ruavon ohjuajannu oli školan opastai Irina Veleslavova, kudai kezän aigua eläy Kindahan kyläs. 

Kindahan kylän vahnat rahvas mustellah, ku kyläs oli melliččy, ga enzimästy kerdua lugie melličän olendas suau Priäžän školan opastujan Art’om Petrovan Kindahan kylän suulline histourii -referuatas. Hänen ruavon ohjuajannu oli školan opastai Irina Veleslavova, kudai kezän aigua eläy Kindahan kyläs.

Tovestua melličän olendukohtua projektan todevuttajil sai Suomen arhiivan fotokartočkoin vuoh da abuh rodih mennyt räkki kezä, konzu joves rubei nägymäh pohju da sai löydiä melliččykiven jiännöksii. 

Jo tänä sygyzyn Vmeste-fondu huavuau ezittiä rahvahale Kindahan melličän puuhizen makietan da luadie 3D-prezentatsien sit.  

Vastavukseh tuli ylen äijy Kuzma Trifonovan jälgelästy – kaikkiedah nelli sugupolvie. Tulluzien joukos oli kolme vunukkua da yheksä pruavovunukkua. Hyö eletäh Petroskois, Suojärves, Matrosankyläs, Jessoilas, Priäžäs da Kindahas. Kaikis vahnimal jälgeläzel, Suojärves eläjäl Jekaterina Tuhkazel on 89 vuottu igiä, nuorimal Veronika-tyttözel kaksi vuottu igiä. 

Kaikis vahnimal Kuzma Trifonovan jälgeläzel, Suojärves eläjäl Jekaterina Tuhkazel on 89 vuottu igiä, nuorimal Veronika-tyttözel kaksi vuottu igiä.

– Tiijän sen, ku buabo da died’oi käydih laukkah vaiku suolua da zuaharii ostamah, kai dostalit talois oldih omat. Kuzmal oli tarantassu, sil häi ajeli jarmankale linnah, mustelou Kuzma Trifonovan vunukku, Jessoilas eläi Jevgenija F’oudorovna Kudr’ašova. 

Nämmä da toizetgi Kindahan melličän ižändän jälgeläzien mustelut roijah tulien kniigan pohjannu. Histourien ratas -projektan aigua Vmeste-fondu huavuau piästiä ilmah kniigan Kuzma Trifonovan suvus da luadie dokumentuallizen tutkimusfilman sit. Sih ruadoh on jo ottavuttu da uskotah, ku vuvven 2023 kezäl net roijah valmehet. 

Projektan aigua kerättylöi tiedoloi

Vuozisuan XIX lopus Anuksen gubernies ruadoi äijy melliččiä. Vuvvennu 1916 Ven’al piettih enzimäine muatalovuon lugemine. Sen aigah Anuksen gubernien joga kohtas lugiettih melliččöi. Lugemizen aigah opittih suaha tarkat tiijot melliččöin sijois, ižändöis, niilöin ruadomehanizmois da kai niilöin kohendamizeh tarvittavis kululois. Muatalovuon lugemizen mugah Anuksen gubernies muanruadajil rahvahil oli 298 tuulimelliččiä da 857 pyzyviä vezimelliččiä.



POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana