Kiinnostus kieliin on laskussa
Tästä lukuvuodesta alkaen Kostamuksen kymnaasin tiloissa voi taas kuulla karjalan kieltä.
— Oppilaat lukevat varsinaiskarjalaa. Sitä lukevat toisen, kolmannen ja neljännen luokan oppilaat. Tällä hetkellä on ilmaissut halunsa opiskella karjalaa 17 lasta. Myös viides- ja kuudesluokkalaiset opiskelevat kieltä, karjalan kielen opettaja Anna Nikandrova kertoo.
Nikandrovan mukaan aiemmin karjalaa luettiin lukiossa pakollisena oppiaineena.
— Vaikka kielen lukeminen oli kaikille pakollista, vain osa lapsista oli kiinnostunut karjalan kielestä ja halusi tutustua karjalaisiin perinteisiin, Nikandrova muistelee.
Tänä lukuvuonna kieltä luetaan vain kerhossa. Tunnit järjestetään kaksi kertaa viikossa.
— Lapset käyvät kerhossa koulupäivän jälkeen. Ymmärrän, että oppitunneille he tulevat väsyneinä. Siitä syystä heidän on vaikea oppia kieliopillisia sääntöjä.
Kaikesta huolimatta opettaja yrittää tehdä oppitunteista mielenkiintoisia. Nikandrova tekee yhteistyötä Viena-seuran kanssa.
— Pyrimme yhdessä tutustuttamaan lapsia karjalan kieleen sekä karjalaiseen kulttuuriin ja perinteisiin mielenkiintoisella tavalla, Nikandrova sanoo.
Kostamuksen lukion lisäksi karjalan kieltä opetetaan tänä lukuvuonna 23 tasavallan koulussa. Karjalan koulutuskehitysinstituutin etnokulttuurisen koulutuksen keskuksen tilastojen mukaan nyt karjalaa lukee 1 870 koululaista.
— Suurin osa lapsista eli 1 782 lukee livvinkarjalaa. Sitä opetetaan 16 koulussa. Varsinaiskarjalaa opiskelee 200 lasta kahdeksassa koulussa, Karjalan koulutuskehitysinstituutin etnokulttuurisen koulutuksen keskus informoi tutkimuksessa.
Livvin- ja varsinaiskarjalan murteiden lisäksi Karjalassa luetaan myös lyydiä.
— Lyydin murretta opetetaan vain yhdessä koulussa, kerrotaan tutkimuksessa.
Tutkimuksesta näkee, että lasten kiinnostus karjalan kieltä kohtaan on laskenut tänä lukuvuonna. Viime lukuvuonna karjalan kieltä opiskeli 2 035 oppilasta.
— Kielen opetus lopetettiin muun muassa Petroskoin koulussa numero kaksi. Viime vuonna karjalaa luki 13 yhdeksäsluokkalaista. Nyt he opiskelevat yläkoulussa. Karjalan kieli puuttuu yläluokkien opetusohjelmasta, etnokulttuurisen koulutuksen keskuksen asiantuntija Olga Hramtsova kertoo.
— Oppilaidemme kiinnostus karjalan kieltä kohtaan on laskenut muutaman viime vuoden aikana. Vaikka karjalan opetus lopetettiin, sama opettaja opettaa nyt suomea, koulun vt. rehtori Jelena Smirnova kertoo.
Myös vepsän ja suomen kieltä lukevien määrä on laskenut. Vepsän kieltä neljässä koulussa opiskelee 257 lasta. Viime vuonna kieltä luki 275 koululaista.
Syyskuun alusta suomea on lukenut 3 390. Viime vuonna määrä oli 3 579 lasta. Suomea luetaan esimerkiksi Petroskoin koulussa numero kaksi.
— Olemme huomanneet, että harvat vanhemmat sanovat haluavansa, että lapsensa opiskelisi koulussa suomea. Oppiaineen kysyntään vaikuttaa muun muassa nykyinen geopoliittinen tilanne. Suomea koulussamme luetaan kuitenkin 1.—9. luokilla, Smirnova sanoo.
Etnokulttuurisen koulutuksen keskuksen edustajan Hramtsovan mukaan sellainen lasku on merkityksetön.
— Kieliä lukevien määrä riippuu oppilaiden määrästä, joka vaihtelee vuosittain. Jotkut opiskelevat vähemmistökieliä vain peruskoulun loppuun saakka, Hramtsova huomauttaa.
Vähemmistökieliä Karjalassa lukevien koululaisten määrä on selvinnyt sen jälkeen, kun Karjalan koulutuskehitysinstituutin etnokulttuurisen koulutuksen keskus on kerännyt tiedot kaikilta kouluilta.
Vähemmistökieliä lukevien määrää analysoidaan Karjalassa vuosittain. Analyysin tuloksia käytetään sekä koulutus- että muillakin aloilla, esimerkiksi Periodika-kustantamossa.
— Analyysin tuloksista riippuvat karjalan, vepsän ja suomen kielillä ilmestyvien lastenlehti Kipinän sekä Karjalan Sanomien ja Oma Muan painosmäärät, Periodika-kustantamon pääjohtaja Natalja Sinitskaja kertoo.
Etnokulttuurisen koulutuksen keskuksen edustajien mielestä kieltä lukevien määrän lasku ei vaikuta huomattavasti kielitilanteeseen Karjalassa. Sinitskaja on toista mieltä.
— Nuorten kiinnostus vähemmistökieliin huolestuttaa. Nykytilanne voi vaikuttaa sanoma- ja aikakauslehtiemme kysyntään tulevaisuudessa, hän korostaa.
