Kieltä oppii pelaamalla

Kieltä oppii pelaamalla

Jelena Maloduševa
22.09.2023
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Pelin kehittäjät esittelivät pelinsä yleisölle Kalmukiassa. Kuvassa projektin johtaja Arkadi Munijev kolmas vasemmalta. Kuva: Kalmukkia-ryhmän VKontakte-sivu
Pelin kehittäjät esittelivät pelinsä yleisölle Kalmukiassa. Kuvassa projektin johtaja Arkadi Munijev kolmas vasemmalta. Kuva: Kalmukkia-ryhmän VKontakte-sivu

Elistan IT-klusterissa Digitaalinen Kalmukia on kehitetty Kansallisaarremobiilipeli, joka auttaa lapsia oppimaan äidinkieliään. Pelin kehittäjät esittelivät pelinsä yleisölle Kalmukiassa. Peli on saatavilla 30 vähemmistökielellä ja muun muassa karjalaksi.

— Mobiilipeli on opettavainen ja kielitaitoja kehittävä. Se ei ole vain hauskanpitoa, vaan ihminen hyötyy siitä. Peli kiinnittää huomiota Venäjän kansojen moninaisuuteen sekä opettaa arvostamaan kansallista kulttuuria ja kieltä, projektin johtaja Arkadi Munijev sanoo.

— Globaalissa merkityksessä äidinkieli auttaa ymmärtämään kansanviisautta, jonka edelliset sukupolvet ovat keränneet ja säilyttäneet. He välittivät sitä sukupolvelta toiselle. Tehtävänämme on säilyttää tietoa ja välittää sitä eteenpäin, Munijev pohtii.

Peli on saatavilla 30 vähemmistökielellä ja muun muassa karjalaksi.

Idea mobiilipelistä äidinkielellä syntyi tammikuussa 2022. Pelin avulla yli 6-vuotiaat lapset voivat oppia laskemaan ja sanomaan värejä äidinkielellä. Siinä käytetään helppoa sanastoa.

Peli on runner-tyylinen. Pelin juonen mukaan hahmo löytää Kansallisaarre-kirjan, josta muutama sivu puuttuu. Kirjan pelastamiseksi hahmon on käytävä esteiden läpi ja hankittava uutta tietoa äidinkielestä ja kulttuurista.

Lapset edistyvät tasoilla. Vaikeustaso kasvaa pelin edetessä. Heidän pitää myös voittaa bonushaaste jokaisen tason lopussa. Pelaajan on osattava numeroita, sanoja ja sanontoja äidinkielellä.

Pelin hahmot ovat kansallispuvuissa ja pelin aikana he käyvät paikallisissa nähtävyyksissä.

— Oletimme, että peliamme pelaavat ala-asteella opiskelevat lapset. He oppivat kuvaamaan esineitä, siksi käytämme pelissä helppoja adjektiiveja, esimerkiksi suuri, pieni, lämmin, kylmä ja kaunis. Käytämme yhteensä 35 sanaa. Adjektiiveja täydentävät numerot 0—10 ja värit, hän kertoo.

Otamme yhteyttä eri tasavaltojen kulttuuriministeriöihin, että ne kertoisivat pelistä muun muassa äidinkielten opettajille.
Arkadi Munijev, projektin johtaja

Projektin ensimmäisessä vaiheessa pelin kehittäjät suunnittelivat hahmoja ja ympäristöä sekä valitsivat kielet, joita pelissä käytetään.

— Sitten otimme yhteyttä eri Venäjän tasavaltojen kansallismuseoihin tai taideopistoihin ja pyysimme lähettämään meille informaatiota kansallispuvuista ja nähtävyyksistä, Munijev muistelee.

— Meillä oli vaikeuksia esimerkiksi altailaisen kansallispuvun suunnittelussa. Löysimme Internetistä altailaisen naisen puvun mallin ja aloimme mallintaa sitä tietokoneella. Samaan aikaan otimme yhteyttä altailaisiin asiantuntijoihin ja he sanoivat, että puku ei sovi, sillä se oli naimisissa olevan naisen puku. Pelin hahmo on alaikäinen tyttö. Jouduimme tekemään työn uudestaan, hän kertoo.

— Projektin aikana saimme tietoa monista kiinnostavista asioista, jotka koskivat kieliä. Kalmukki on lähellä burjaatin kieltä. Samoin on muutamissa Kaukasian kielissä. Lisäksi Kaukasian kielissä käytetään joskus numeroita kirjaimien asemesta, Munijev sanoo.

Seuraava oli mallinnusvaihe ja hahmon pinnan muodostaminen tekstuurien avulla. Valmis peli testattiin ja esiteltiin yleisölle.

— Otamme yhteyttä eri tasavaltojen kulttuuriministeriöihin, jotta ne kertoisivat pelistä muun muassa äidinkielten opettajille, Munijev toteaa.



POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana