Kieltä oppii pelaamalla

Kieltä oppii pelaamalla

Jelena Maloduševa
22.09.2023
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Pelin kehittäjät esittelivät pelinsä yleisölle Kalmukiassa. Kuvassa projektin johtaja Arkadi Munijev kolmas vasemmalta. Kuva: Kalmukkia-ryhmän VKontakte-sivu
Pelin kehittäjät esittelivät pelinsä yleisölle Kalmukiassa. Kuvassa projektin johtaja Arkadi Munijev kolmas vasemmalta. Kuva: Kalmukkia-ryhmän VKontakte-sivu

Elistan IT-klusterissa Digitaalinen Kalmukia on kehitetty Kansallisaarremobiilipeli, joka auttaa lapsia oppimaan äidinkieliään. Pelin kehittäjät esittelivät pelinsä yleisölle Kalmukiassa. Peli on saatavilla 30 vähemmistökielellä ja muun muassa karjalaksi.

— Mobiilipeli on opettavainen ja kielitaitoja kehittävä. Se ei ole vain hauskanpitoa, vaan ihminen hyötyy siitä. Peli kiinnittää huomiota Venäjän kansojen moninaisuuteen sekä opettaa arvostamaan kansallista kulttuuria ja kieltä, projektin johtaja Arkadi Munijev sanoo.

— Globaalissa merkityksessä äidinkieli auttaa ymmärtämään kansanviisautta, jonka edelliset sukupolvet ovat keränneet ja säilyttäneet. He välittivät sitä sukupolvelta toiselle. Tehtävänämme on säilyttää tietoa ja välittää sitä eteenpäin, Munijev pohtii.

Peli on saatavilla 30 vähemmistökielellä ja muun muassa karjalaksi.

Idea mobiilipelistä äidinkielellä syntyi tammikuussa 2022. Pelin avulla yli 6-vuotiaat lapset voivat oppia laskemaan ja sanomaan värejä äidinkielellä. Siinä käytetään helppoa sanastoa.

Peli on runner-tyylinen. Pelin juonen mukaan hahmo löytää Kansallisaarre-kirjan, josta muutama sivu puuttuu. Kirjan pelastamiseksi hahmon on käytävä esteiden läpi ja hankittava uutta tietoa äidinkielestä ja kulttuurista.

Lapset edistyvät tasoilla. Vaikeustaso kasvaa pelin edetessä. Heidän pitää myös voittaa bonushaaste jokaisen tason lopussa. Pelaajan on osattava numeroita, sanoja ja sanontoja äidinkielellä.

Pelin hahmot ovat kansallispuvuissa ja pelin aikana he käyvät paikallisissa nähtävyyksissä.

— Oletimme, että peliamme pelaavat ala-asteella opiskelevat lapset. He oppivat kuvaamaan esineitä, siksi käytämme pelissä helppoja adjektiiveja, esimerkiksi suuri, pieni, lämmin, kylmä ja kaunis. Käytämme yhteensä 35 sanaa. Adjektiiveja täydentävät numerot 0—10 ja värit, hän kertoo.

Otamme yhteyttä eri tasavaltojen kulttuuriministeriöihin, että ne kertoisivat pelistä muun muassa äidinkielten opettajille.
Arkadi Munijev, projektin johtaja

Projektin ensimmäisessä vaiheessa pelin kehittäjät suunnittelivat hahmoja ja ympäristöä sekä valitsivat kielet, joita pelissä käytetään.

— Sitten otimme yhteyttä eri Venäjän tasavaltojen kansallismuseoihin tai taideopistoihin ja pyysimme lähettämään meille informaatiota kansallispuvuista ja nähtävyyksistä, Munijev muistelee.

— Meillä oli vaikeuksia esimerkiksi altailaisen kansallispuvun suunnittelussa. Löysimme Internetistä altailaisen naisen puvun mallin ja aloimme mallintaa sitä tietokoneella. Samaan aikaan otimme yhteyttä altailaisiin asiantuntijoihin ja he sanoivat, että puku ei sovi, sillä se oli naimisissa olevan naisen puku. Pelin hahmo on alaikäinen tyttö. Jouduimme tekemään työn uudestaan, hän kertoo.

— Projektin aikana saimme tietoa monista kiinnostavista asioista, jotka koskivat kieliä. Kalmukki on lähellä burjaatin kieltä. Samoin on muutamissa Kaukasian kielissä. Lisäksi Kaukasian kielissä käytetään joskus numeroita kirjaimien asemesta, Munijev sanoo.

Seuraava oli mallinnusvaihe ja hahmon pinnan muodostaminen tekstuurien avulla. Valmis peli testattiin ja esiteltiin yleisölle.

— Otamme yhteyttä eri tasavaltojen kulttuuriministeriöihin, jotta ne kertoisivat pelistä muun muassa äidinkielten opettajille, Munijev toteaa.



POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Karjalan Sanomat
Eino Karhu: kirjallisuuden Michelangelo
27. marraskuuta on tullut kuuluneeksi 100 vuotta inkeriläisen kirjallisuudentutkijan ja kääntäjän syntymästä.
Kipinä
Karjalan silmät
Pagizemmo Karjalan vezistölöih nähte. Paiči jogiloi Karjalan mua on rikas järvil da suoloil, on vezistyö muan ualgi. Meijän Tazavallan pindualan 18 prosentua ollah vezistöt.
Karjalan Sanomat
Kansojen aloitteille apurahaa
Karjalan päämiehen rahasto tukee vepsänkielisten tuotteiden luomista, karjalaisista kertovan näytelmän syntymistä ja nuorten yhteistyön kehitystä.
Oma Mua
Vaigiet arbaitukset Vieljärvi da Vuohtanjogi
Vieljärven ymbäristös on kerätty da pandu tallel viizisadua puolenke pienembiä da suurembua kohtiennimie. Vieljärvi on kylä dai järvi. Tämä paikannimi on toven vaigei arbaitus.
Kodima
Usko sihe, midä teged, i vägi löudase
Jubilejaks: Tetabale Karjalas etnografale, vepsläižele aktivistale Zinaida Strogalščikovale täudui 75 vot.
Karjalan Sanomat
Usko siihen mitä teet, ja voimia löytyy
Tunnettu kansatieteilijä, vepsäläinen aktivisti Zinaida Strogalštšikova täytti 75 vuotta.
Karjalan Sanomat
Tavoitteena vaalia, sivistää ja kouluttaa
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestö on täyttänyt viisi vuotta.
Oma Mua
Maitotalouš kehittyy Mäkikylän perehfermissä
Leila Guseinova on nuori fermeri Onegarannan piiristä. Erikoini rakkahuš heposih yllytti Leilua muuttamah Mäkikyläh. Šiitä ilmešty enšimmäisie kosie ta šynty ajatuš kehittyä maitoalua.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana