Kieli, perinteet ja elinolot sidoksissa toisiinsa

Kieli, perinteet ja elinolot sidoksissa toisiinsa

Marina Tolstyh
24.09.2024
Karjalaisten 10. kerähmö suosittelee karjalan kielen oppituntien lisäämistä sekä asutusalueiden ja perinteisten elinkeinojen kehittämistä tasavallassa.
Viena-seuran Julia Filippova ja Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun opettaja Jelena Pankratjeva palkittiin Karjalan päämiehen ansiomerkillä panoksesta tasavallan kehitykseen. Kuva: Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön lehdistöpalvelu
Viena-seuran Julia Filippova ja Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun opettaja Jelena Pankratjeva palkittiin Karjalan päämiehen ansiomerkillä panoksesta tasavallan kehitykseen. Kuva: Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön lehdistöpalvelu

Karjalan rahvahan liiton johtokunnan puheenjohtaja Anna Jakovleva on tyytyväinen siihen, että Karjalan tasavallan 10. kerähmössä kiinnitettiin paljon huomiota maaseudun kehitykseen. Karjalaiset asuvat ja puhuvat äidinkieltään etupäässä maaseudulla.

— Karjalan päämies Artur Parfentšikov painotti puheessaan maaseudun kehitystä. Jos ihminen jää asumaan maaseudulle, niin hänelle luodaan hyvät elinolot, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti kielen ja kulttuurin kehitykseen. Se on hyvin tärkeää, Jakovleva sanoo.

Kysymys karjalaisten perinteisten asutusalueiden ja yleensä maaseudun kehityksestä nousi esille sekä kerähmön täysistunnossa että teemaistunnossa. Muissa kahdessa teemaistunnossa puhuttiin nykyisestä karjalaisesta perheestä sekä karjalan kielen opetuksesta ja kulttuuriaktiviteeteista.

Kerähmössä esiintyneet Karjalan päämies, ministerit ja muut viranomaiset kertoivat, missä rakennetaan nyt maanteitä, peruskorjataan kouluja ja päiväkotia sekä kehitetään maataloustuotantoa. Esimerkkeinä mainittiin Aunuksen piirin Vitele, Alavoinen, Mäkriä, Prääsä ja Kalevala.

Petroskoissa viime viikolla pidetty karjalaisten 10. kerähmö keräsi noin 200 osallistujaa, joiden joukossa oli 66 valtuutettua Karjalan piireistä sekä Tverin alueelta.

Pyydän kerähmön valtuutettuja miettimään, mitkä karjalaisten perinteisistä asutuskeskuksista voivat olla tasavallan tukiasutuskeskuksia.
Artur Parfentšikov, Karjalan tasavallan päämies

Kerähmön valtuutetun Jakovlevan mukaan viranomaiset painottivat esityksissään sitä, että maaseudun kehitys on perusta karjalaisten perinteisten elinkeinojen kuten kalastuksen, metsästyksen ja käsitöiden sekä kielen ja kulttuurin kehitykselle.

— Maaseutu on alue, jolla voi säilyttää kieltä ja kulttuuria, Parfentšikov varmentaa.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin asetuksen mukaan Karjalan hallitus on nyt laatimassa tasavallan tukiasutuskeskusten luetteloa. Aunuksen kaupunki pääsee Venäjän strategisesti tärkeiden tukiasutuskeskusten listalle. Se tarkoittaa, että Aunuksen kehitykseen myönnetään lisärahoitusta liittovaltion budjetista.

Karjalassa valitaan 50 tukiasutuskeskusta, jotka saavat lisärahoitusta kehitykseen tasavallan budjetista ja Venäjän kansallishankkeista.

— Pyydän kerähmön valtuutettuja miettimään, mitkä karjalaisten perinteisistä asutuskeskuksista voivat olla tasavallan tukiasutuskeskuksia, Parfentšikov sanoo.

Karjalan päämies odottaa karjalaisilta myös aloitteita ja ehdotuksia karjalaisten kastamisen 800-vuotisjuhlan ohjelmaan. Teematilaisuuksia vietetään vuonna 2027.

Sen vuoksi koulun merkitys on kielen lukemisessa suuri. Koulun täytyy olla se instrumentti, joka auttaa kasvattamaan karjalaa puhuvia ihmisiä.
Natalja Sinitskaja, Periodika-kustantamon johtaja, 10. kerähmön valtuutettu

Valtuutetut ja vieraat olivat istunnoissa hyvin aktiivisia, nostivat esille ajankohtaisia kysymyksiä ja tekivät kysymyksiä kerähmöön osallistuneille viranomaisille. Kielen ja kulttuurin aiheelle omistetussa istunnossa valtuutetut esiintyivät vain karjalan kielellä. Esitysten pääajatuksia voi lukea ruudulta venäjäksi.

Karjalan tasavallan 9. kerähmön valtuutettujen neuvoston puheenjohtaja Raisa Samodajeva on kiitollinen Karjalan hallitukselle ja lainsäädäntökokoukselle siitä, että karjalaisten perinteisiin asutusalueisiin on kiinnitetty huomiota.

— Karjalaisten perinteiset asutusalueet hyväksyttiin luetteloon vuosina 2021—2022. Listalle on päässyt sekä Aunuksen, Prääsän ja Kalevalan kansallispiirien taajamia sekä myös muiden piirien kyliä, joissa karjalaisia asuu eniten. Se on minusta neuvoston neljän vuoden työn merkittävin tulos, Samodajeva kertoo.

Näistä asutuskeskuksista on nyt tarkoitus valita taajamia ja kyliä, jotka pääsevät tasavallan tukiasutuskeskusten listalle. Niitä on enintään 15.

— Nyt tavoitteena on vahvistaa karjalaisten identiteettiä, jotta karjalaiset puhuisivat yhä enemmän äidinkieltään. Kotona yritän puhua karjalaa lapsenlapseni kanssa, Samodajeva sanoo.

Hänen mukaansa Karjalassa toimii 15 kansalaisjärjestöä, jotka tukevat ja kehittävät karjalan kielen ja kulttuurin kehitystä.

Karjalaisten kokouksen lopussa hyväksyttiin päätöslauselma ja 10. kerähmön valtuutettujen neuvosto, joka toimii seuraavan neljän vuoden aikana. Neuvoston puheenjohtajaksi valittiin aunukselainen Inga Gurilova.

Lisää karjalan kielen oppitunteja kouluihin

Karjalan kielen opetus tasavallan kouluissa on yksi tärkeistä ongelmista, joista keskusteltiin kielelle ja kulttuurille omistetussa teemaistunnossa. Karjalan kieltä opetetaan kouluissa etupäässä kerran tai kaksi kertaa viikossa ja usein lukujärjestyksen ulkopuolella.

— Oppitunteja tarvitaan tietenkin enemmän kuin nyt koulut tarjoavat oppilailleen. Meiltä puuttuu kokonainen sukupolvi, joka osaisi karjalaa. Nykyiset vanhemmat eivät pysty siirtämään lapsilleen kielitaitoa, koska he itse eivät osaa kieltä, Periodika-kustantamon johtaja, 10. kerähmön valtuutettu Natalja Sinitskaja sanoo.

— Sen vuoksi koulun merkitys on kielen lukemisessa suuri. Koulun täytyy olla se instrumentti, joka auttaa kasvattamaan karjalaa puhuvia ihmisiä, hän jatkaa.

Sinitskajan mukaan nuoria voi houkutella kielen opiskeluun erilaisilla mobiilisovelluksilla, videoilla, sähkökirjoilla ja muilla digivälineillä. Ne voivat auttaa karjalan kielen lukemisessa samoin kuin vieraiden kielten opiskelussa.

— Konsertit ja festivaalit tekevät karjalaista kulttuuria tunnetuksi matkailijoille ja kulttuurista kiinnostuneille Karjalan asukkaille. Kuitenkaan ne eivät ole niitä tehokkaita keinoja, joiden avulla voi säilyttää ja kehittää kieltä, kustantamon johtaja kertoo.


Aiheesta voi lukea myös karjalaksi.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Stola on Jumalan kämmen
Ennevahnas ristikanzal elaijas joga kohtal dai joga vešil oli oma tärgei merkičys. Muga koin sija pidi “ostua” muanižändäl, gu pereh elis rauhas pideli maltua paista koinhaldijoinke.
Oma Mua
“S’amozerjen” artistu kävyi pajattamas Moskovah
Jessoilan kylän eläi Nadežda Vasiljeva yhtyi Pesni ot vsei duši -tv-šouh.
Karjalan Sanomat
Käsityötaidot yhdistävät perinteitä ja harrastajia
Etnokulttuurikeskusten ECHO-yhdistys käynnistää joulukuussa Pohjolan kädet -nimisen hankkeen. Se nostaa käsityöharrastuksen arvostusta.
Oma Mua
Patriottine desantu kävyi Alavozeh
Erähänny kohtannu, kunne heityi Karjalu hengis: Histourii. Kieli. Kul’tuuru -projektan patriottine desantu, rodih Anuksen piirin Alavoine. Vastavus piettih 27. kylmykuudu Alavozen školas.
Karjalan Sanomat
Talvimatkailukausi näyttää hyvältä Karjalassa
Talousministeriö ennustaa, että talvikauden aikana matkailijoiden määrä on vuodentakaista suurempi.
Oma Mua
Patriottini desantti laškeutu Luatokan rantah
Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektin toteuttamini jatkuu. Šiinä hyvin autetah Oma pajo -kuoron artistat.
Karjalan Sanomat
Harrastuksesta tuli ammatti
Sortavalasta kotoisin oleva Pavel Partunen opiskelee VGIK:ssa Moskovassa ja tekee elokuvia. Hän esittelee Koti-elokuvansa yleisölle kotikaupungissaan marraskuun lopussa.
Oma Mua
“EtnoSmart” innoššutti nuorie
EtnoSmart-nuorisoforumi yhisti 60 ošallistujua tašavallan piirilöistä, eksperttijä Venäjältä ta Karjalašta, spikerijä, sektijojen vetäjie ta vierahie.
Oma Mua
Kaži Karjalan kandukanzoin uskondolois
Kylmykun 17. päivänny pietäh Mustan kažin päiviä. Sen pidämisty kehoitettih Italien žiivatoin da ymbäristösuojelun Assotsiatsien aktivistat sendäh.
Oma Mua
Mielet Luadogah näh
Tänä vuodena, šygyžyllä mie enžimäzičči kävyin Luadogan Karielah. Mänin šinne mašinalla Petroskoista, Karielazien X kerähmön jälgeh.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana