Kielen elvytys alkaa ruohonjuuritasolta

Kielen elvytys alkaa ruohonjuuritasolta

Marina Tolstyh
05.04.2021
Suomen karjalankieliset haluavat opiskella äidinkieltään eri murteiden kielikursseilla ja eri oppimateriaalien tuella sekä vahvistaa kielen statuksen uudessa kielilaissa.
Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Helka Riionheimo ja karjalan kielen opettaja Natalja Gilojeva ovat Suomen karjalan kielen elvytyshankkeen avainhenkilöitä. Kuva: Pia Paananen
Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Helka Riionheimo ja karjalan kielen opettaja Natalja Gilojeva ovat Suomen karjalan kielen elvytyshankkeen avainhenkilöitä. Kuva: Pia Paananen

Karjalan kielen elvytyshanke Suomessa etenee kovaa vauhtia. Vuosina 2021—2022 toimivaa hanketta koordinoi Itä-Suomen yliopisto.

— Hankkeessa pidetään tärkeimpänä sitä, että karjalan kieltä voidaan opettaa lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille. Jotta kielellä olisi tulevaisuutta, se tarvitsee uusia puhujia, Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Helka Riionheimo korostaa.

Nyt Riionheimo hoitaa myös karjalan kielen ja kulttuurin professuuria. Karjalan kieltä paljon tutkinut professori sanoo tuntevansa enemmistökielen puhujana vastuuta siitä, että vähemmistökielten puhujillakin olisi mahdollisuus kehittää omaa kieltään.

— Karjalan elvytyshanke on yliopiston johtama, mutta kieltä tietenkin elvyttävät kielenpuhujat itse. Hankkeen tehtävä on tukea heitä, hankkeen osa-aikaisena koordinaattorina toimiva, Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen opettaja Natalja Gilojeva sanoo.

Professori Riionheimon mukaan yleinen tuntuma on nyt Suomessa se, että karjalaistaustaiset nuoret ovat hyvin kiinnostuneita sukunsa kielestä ja kaipaavat mahdollisuuksia opiskella sitä.

Itä-Suomen yliopisto on saanut hankkeelleen opetusministeriöltä yhteensä 200 000 euroa valtionavustusta. 

Hankkeessa pidetään tärkeimpänä sitä, että karjalan kieltä voidaan opettaa lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille.
Helka Riionheimo, Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori

Hankkeen päämäärä on tukea karjalan kielen puhumista ja kirjoittamista sekä tuoda kieltä uusien puhujien ulottuville.

Hankkeen vetäjät pitivät verkkokokouksen, jossa kielen elpymisestä kiinnostuneet Suomen karjalaiset ja karjalaistaustaiset henkilöt käsittelivät hankkeen toimintasuunnitelmaluonnosta.

Hankkeen koordinaattorin Gilojevan mukaan kokoukseen osallistui 60 ihmistä, joiden keskuudessa oli paljon nuoria ja opiskelijoita. 

— Palautteita tuli hyviä, innostusta ja uskoa karjalan elvytykseen on. Ehdotukset koskivat lapsille tarkoitettua animaatiota, karjalan kielilakia, murteiden tasavertaisuutta, opetusmateriaaleja ja verkkokursseja, Gilojeva kertoo.

Toimintasuunnitelmaluonnos on tehty karjalankielisten asukkaiden kyselyvastauksien pohjalta. Helmikuussa verkossa pidettiin kysely siitä, mitä on tehtävä karjalan kielen elpymiseksi. Silloin vastauksia tuli yli 150. Suurin osa vastanneista oli eri sukupolviin kuuluvia karjalaisia ja karjalaistaustaisia henkilöitä.

— Pyrimme monipuoliseen yhteistyöhön karjalankielisten kanssa, joten siinä mielessä hanketta voisi kuvailla myös kansanhankkeeksi. Kaikki hankkeen tuottamat materiaalit tulevat olemaan julkisia, hankkeen koordinaattori esittää.

Pyrimme monipuoliseen yhteistyöhön karjalankielisten kanssa, joten siinä mielessä hanketta voisi kuvailla myös kansanhankkeeksi.
Natalja Gilojeva, Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen opettaja

Verkkokokouksen jälkeen hankkeen toimenpiteiden luonnosta viimeistellään, ja huhtikuussa avataan sähköinen lomake projektiehdotuksia varten. Halukkaat voivat esittää projektisuunnitelmansa karjalan kielen hyväksi.

— Pyydämme ehdotuksia pienistä projekteista, joita elvytyshanke voi toteuttaa yhteistyössä karjalankielisten yhdistysten tai yksittäisten henkilöiden kanssa, Gilojeva sanoo.

Projektit voivat koskea sellaisia aihepiirejä kuten karjalankielistä ryhmätoimintaa, karjalankielisten julkaisujen ja audiovisuaalisten materiaalien tuottamista. Karjalankielisiltä odotetaan ideoita kielikerhojen ja karjalankielisten harrastuskerhojen järjestämisestä sekä karjalankielisten oppimateriaalien, äänitteiden, podcastien ja videoiden tuottamisesta.

— Nämä projektit edistävät kielen elvytystä lisäämällä puhutun ja kirjoitetun karjalan käyttämistä. Lisäksi ne tuottavat materiaalia, jota voidaan käyttää karjalan kielen opetuksessa ja opiskelussa, Gilojeva täsmentää.

Uusimpien arvioiden mukaan Suomen karjalankielisistä asukkaista noin 11 000 puhuu karjalaa hyvin. Lisää 20 000 ymmärtää karjalaa tai puhuu kieltä vähän. 

Kielen kehitys kaipaa valtion tukea

Tänä vuonna Suomessa valmistellaan uusi kielipoliittinen ohjelma. Myös Itä-Suomen yliopisto on mukana ohjelman valmisteluryhmässä.

— Toivomme, että tämä ohjelma antaa mahdollisuuden pitkäjänteiselle elvytystyölle, Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Helka Riionheimo sanoo.

Hänen mukaansa nyt Suomessa voi opiskella karjalaa sivuaineena Itä-Suomen yliopistossa sekä myös kansalaisopistojen tai järjestöjen järjestämillä karjalan kielen kursseilla.

Itä-Suomen yliopistossa karjalan kieltä opiskelevat etupäässä ne nuoret, joilla on karjalaisia sukujuuria. Kuitenkin kielestä kiinnostuneiden joukossa on muitakin kieltenopiskelijoita niin Suomesta kuin myös muualta, esimerkiksi Ranskasta ja Yhdysvalloista.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana