Kesä lisää paikallisen marmeladin kysyntää

Kesä lisää paikallisen marmeladin kysyntää

Marina Petrova
11.08.2023
Marjoja jalostava maatalousosuuskunta lisää tuotantoa matkailukauden aikana.
Aunukselaista marmeladia pakataan ympäristöystävälliseen paperipakkaukseen. Kuva: Agroaljansin VKontakte-tili
Aunukselaista marmeladia pakataan ympäristöystävälliseen paperipakkaukseen. Kuva: Agroaljansin VKontakte-tili

Aunuksen piirissä marjoja jalostavan maatalousosuuskunnan edustajan Jelena Protasovan mukaan marmeladin kysyntä on kasvanut kesän alusta.

— Kesällä marmeladin kysyntä ylittää tarjonnan. Matkailijat ja myös paikalliset asukkaat ostavat sitä mielellään lahjaksi itselleen tai ystävilleen, Protasova sanoo.

Osuuskunta lisää tuotantoa matkailukauden ajaksi.

— Tuotantomäärät ovat kasvaneet moninkertaisesti kahtena viime vuonna. Myös myyntitulot ovat kasvaneet, mikä mahdollistaa tuotannon kehittämisen, Protasova huomauttaa.

Osuuskunta työllistää kesäksi tilapäisiä työntekijöitä, muun muassa koululaisia. Tällä hetkellä marjanjalostamossa työskentelee 12 koululaista. He auttavat pakkaamaan marmeladia ja puhdistamaan marjoja roskista.

— Meillä on paljon pakkaustyötä. Marmeladia pakataan käsin, Protasova sanoo.

Haluamme kasvattaa marjoja itse tietääksemme, mistä marja on peräisin ja että se on ympäristöystävällinen.
Jelena Protasova, Aunuksen piirissä marjoja jalostavan maatalousosuuskunnan edustaja

Marjanjalostamon tuotevalikoimassa on yli kymmenen marmeladin makua. Niiden valmistuksessa käytetään marjoja, jotka kasvavat Aunuksen piirissä.

— Osuuskunnassa on marjaviljelijöitä, jotka kasvattavat mansikkaa, puna- ja mustaherukkaa sekä vadelmaa. Hankimme myös luonnonmarjoja paikallisilta asukkailta, Protasova kertoo.

— Olemme hankkineet pakastimet ja voimme hankkia marjoja koko vuodeksi. Pakastimiin mahtuu 100—150 tonnia marjoja, hän lisää.

— Luonnonmarjojen sato on tänä  vuonna keskimääräistä pienempi, mutta meille marjoja riittää.

Tänä vuonna Agroaljans istuttaa vuokramaalleen 15 000 mustaherukkapensasta, 2 000 karviaispensasta ja 5 000 vadelmapensasta. Istutustyöt alkavat syksyllä.

— Haluamme kasvattaa marjoja itse tietääksemme, mistä marja on peräisin ja että se on ympäristöystävällinen, Protasova korostaa.

Marmeladin lisäksi marjanjalostamo tuottaa myös hilloa, sefiiriä, marenkia, kaali-, kesäkurpitsa-, kurpitsa- ja omenasipsejä. Se valmistaa myös teetä pakurikäävästä ja yrteistä.

— Viime vuonna ostimme karamellin tuotantolinjan ja tänä vuonna sorbetin tuotantolinjan. Valmistamme sorbettia sekä puutarhaettä luonnonmarjoista. Voimme tarjota uutta tuotetta asiakkaille elokuussa, Protasova paljastaa.

— Palkkasimme moskovalaisen teknologin, joka opetti työntekijöillemme tuotteiden valmistusta, hän lisää.

Tänä kesänä Agroaljans valmistaa myös raparperia sokeroituna, kuivattuna ja kuutioituna.

Luonnonmarjojen sato on tänä vuonna keskimääräistä pienempi, mutta meille marjoja riittää.
Jelena Protasova, Aunuksen piirissä marjoja jalostavan maatalousosuuskunnan edustaja

Agroaljans myy tuotteita omassa kaupassaan Aunuksessa ja Petroskoin myymälöissä sekä Internetin kautta.

— Avasimme oman kauppansa Aunuksessa viime vuonna. Yli 7 000 ostajaa kävi kaupassa vuoden aikana. Se on meille hyvä tulos, Protasova sanoo.

— Haluamme kehittää kaupunkiamme. Kehitämme tuotantoa, että nuoret jäisivät asumaan kotikaupunkiinsa, hän lisää.

Marjanjalostamo on käynyt markkinoilla Moskovassa, Pietarissa ja muilla Venäjän alueella. Vadelmamarmeladi sai yleisvenäläisillä messuilla kultamitalin korkeasta laadusta. Myös puolukkahillo ja kaalisipsit ovat saaneet kultaa.

Protasovan mukaan tuotteita kysytään hyvin Sortavassa ja Ruskealassa. Niitä ostetaan Siperiaan ja Kaukoitään. Aunukselainen marmeladi on myynnissä myös Pietarin lentoasemalla.

Maatalousosuuskunta on perustettu vuonna 2019, mutta marjanjalostamo aloitti toimintansa joulukuussa 2021. Nyt jalostamossa työskentelee kahdeksan henkilöä.

— Marmeladia valmistavat Karjalassa myös Slavmo-meijeri, Petroskoin leipomo ja yksityisyrittäjät, mutta jokaisella meistä on oma marmeladin maku ja omat asiakkaat, Protasova toteaa.

Agroaljans kehittää nyt maatilamatkailun hanketta. Osuuskunnassa on mehiläishoitajia, naudanlihan tuottaja ja lampaanhoitaja.

— Autamme osuuskuntamme maanviljelijöitä myymään omia tuotteitaan. Kuljetamme matkailijoita ja kaikkia halukkaita maatiloille tutustuttaakseen heidät marjojen viljelyyn ja karjanhoitoon, Protasova kertoo.

Viime vuodesta alkaen marjanjalostamo on järjestänyt koululaisille opastettuja kierroksia tehtaalle.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Yksin yöt tullah meilä, yksin päivät valetah
Karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran Orvokki-teatteri esitti näytelmän Kalevala-eepossan mukah. Artistat käytettih kukloja ta kerrottih niijen avulla “Kalevalan” piätapahtumista ta šankariloista.
Kipinä
Paimoi torvel lirahuttau
Ennevahnas joga talois oli oma lehmy da vie äijy lammastu. Keviäl rahvas piästettih žiivattoi pihale, läs puolen vuottu, kaiken sygyzyn da talven, net seizottih tahnuos. Täs kirjutukses pagin rodieu paimois.
Oma Mua
Repol’an kuoron viimeni laulaja
Mintäh on mukava paissa karjalakši vanhempien ihmisien kera? Hyö kerrotah omašta elämäštä šemmoista, mitä nyt on vaikie kuvitella.
Karjalan Sanomat
Talous toipumassa kriisistä
Tammi–syyskuussa 2023 Karjalan talouden pääalojen tuotantoindeksi saavutti melkein viimevuotisen tason. Asukkaiden reaalipalkka kasvoi yli kuusi prosenttia ja vähittäiskaupan liikevaihto noin kahdeksan prosenttia.
Kodima
Modkuviden peitjüvä
Šoutjärven muzei tarjoičeb kacta vepsläižiden modkuvid.
Karjalan Sanomat
Sortavala inspiraation lähteenä
Valokuvataiteilija Julia Abzaltdinova vietti viikon taiteilijaresidenssissä Sortavalassa. Hän valokuvasi vanhoja rakennuksia ja generoi kuvia tekoälyllä.
Oma Mua
Karjalaisella naisella on kaunis šielu
Ol’ga Karhunen opaštu kunnivoittamah ta rakaštamah elämyä, omie heimolaisie, tuttavie ta tuntomattomie ihmisie. Hiän opašti šiih omie lapšieki.
Kipinä
Lapsi kätkyös maguau
Ennevahnas kodilois riputettih kätkyt, kus liikutettih piendy lastu. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella. Karjalas oli eriluaduzii kätkylö – hiihnukätkyt da lattiikätkyt.
Oma Mua
Teatterissa lapšet šäilytetäh muamonkieltä
Esitykšie karjalan kielellä näytettih Petroskoissa. Karjalaini šuarna -teatterikilpailuh ošallistu 21 ryhmyä.
Karjalan Sanomat
Visakoivuja kasvamaan vuokrametsiin
Viranomaiset, tutkijat ja metsänvuokraajat pyrkivät lisäämään visakoivun määrää, koska se on tällä hetkellä Karjalassa uhanalainen laji.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana