Kellonsoittoa elvytetään Karjalassa

Jelena Maloduševa
03.06.2026
Petroskoilainen Elina Oštšepkova kiinnostui kellonsoitosta muutama vuosi sitten. Hän opiskeli kellonsoittajaksi ja opetti kellonsoittoa Petroskoin hiippakunnassa.
Elina Oštšepkova huolehtii siitä, että Kukonmäen Kazanin Jumalanäidin ikonin kirkon kellot soivat ajallaan. Kuva: Elina  Oštšepkovan arkistokuva
Elina Oštšepkova huolehtii siitä, että Kukonmäen Kazanin Jumalanäidin ikonin kirkon kellot soivat ajallaan. Kuva: Elina Oštšepkovan arkistokuva

Kirkonkellojen soitto on osa Karjalan tasavallan kulttuuriperintöä. Ennen kellot soivat kaikissa kirkoissa Petroskoissa. Neuvostoliiton aikana perinne hävisi. Nykyään perinnettä herätetään henkiin.

Petroskoilaisen vapaaehtoisen Elina Oštšepkovan aloitteesta Petroskoissa on alkanut kellonsoittokoulu. Aikoinaan Elina auttoi miestään, joka oli toiminut Petroskoin Aleksanteri Nevskin tuomiokirkon ja Kukonmäen Kazanin Jumalanäidin ikonin kirkon kellonsoittajana.

Sitten hänestäkin tuli kellonsoittaja ja kellonsoiton opettaja.

Haluaisin, että jokaisessa Karjalan kirkossa olisi oma kellonsoittaja.
Elina Oštšepkova, petroskoilainen vapaaehtoinen

Kellonsoittajan aakkoset  -projektin osana verkossa on julkaistu ilmainen kellonsoiton videokurssi. Sen löytää hashtagilla#азбуказвонаря. Videoilla juontajana on Elina Oštšepkova.

— Haluaisin, että jokaisessa Karjalan kirkossa olisi oma kellonsoittaja. Toimintani tarkoituksena on tehdä niin, että karjalaisten kirkkojen kellonsoittajat pystyisivät suorittamaan työnsä yhä ammattimaisemmin sekä ystävystyisivät keskenään. Pidin kellonsoiton kurssin Petroskoin hiippakunnassa. Se kesti seitsemän kuukautta. Kerroin kellonsoiton yksityiskohdista, Oštšepkova kertoo.

Paitsi kellonsoittotekniikasta Oštšepkova kertoi kurssilla myös siitä, että kellonsoittajan pitää osata laskea kellojen paino. Kellotornit ovat usein vanhoja, eikä saa asettaa niihin liian painavia kelloja. Rakennuksiin voi ilmestyä halkeamia kellojen aiheuttaman värähtelyn takia.

— Kirkonkellojen soittaminen on muutakin kuin vain narujen kiskomista. Kellonsoitossa tärkeää on soitto-olojen tunnistaminen. Pakkasessa kello soi toisin kuin helteessä. Lisäksi pitää tietää, minkälaista sävelmää voi soittaa eri tapauksissa tai eri jumalanpalvelusten aikana. Kellojen kumu kertoo seurakuntalaisille muun muassa kirkon menojen alkamisesta ja päättymisestä, Oštšepkova lisää.

Eri Karjalan piireissä asuvat ihmiset kertoivat haluavansa osallistua kellonsoittokurssille, mutta heillä ei ollut mahdollisuutta matkustaa kurssille joka sunnuntai. Silloin syntyi idea tehdä videokurssi.
Elina Oštšepkova, petroskoilainen vapaaehtoinen

15 oppituntia sisältävä videokurssi on syntynyt osana Kellonsoittajan aakkoset -projektia, joka sai tukea Venäjän nuorisoasioiden Rosmolodjož-toimistolta. Projektin aikana järjestettiin myös kymmenen työpajaa koululaisille.

— Eri Karjalan piireissä asuvat ihmiset kertoivat haluavansa osallistua kellonsoittokurssille, mutta heillä ei ollut mahdollisuutta matkustaa kurssille joka sunnuntai. Silloin syntyi idea tehdä videokurssi, Oštšepkova sanoo.

Videokurssi tutustuttaa kellonsoiton alkeisiin. Sen laatijoiden suunnitelmissa on tehdä toinen videokurssi, joka olisi nykyisen videokurssin jatko-osa.

Oštšepkova on myös kehittänyt leikin muotoon puetun työpajan koululaisille. Sen aikana lapsille kerrotaan kirkonkellojen lajeista ja tyypeistä, kellonsoitosta sekä opetetaan yksinkertaisia melodioita. Lisäksi heidän annetaan soittaa kelloja. Lapset harjoittavat myös Oštšepkovan kehittämiä neurogymnastiikan eli aivojumpan harjoituksia. Namä kehittävät tarkkaavaisuutta ja koordinaatiota.

 


POJAVAD KIRJUTESED
Kipinä
Tai-dai elӓb Karjalas!
Mi tai-dai om? Nece om mugoine tehnik, miše mujutada kangast. Tӓmbei tundištamoiš dizaineranke Petroskoišpӓi, pirdajanke, kudamb mujutab sobad – Al’oša Savičevanke.
Oma Mua
Viändöi – Iivanan da Pedrunpäivän keski
Kezä on kiirehelline aigu kyläs, pidäy ehtie kai peldoruavot ruadua, heinät niittiä, marjat dai sienet kerätä talvekse. Ga kiirehen keskes rahvahal oli ainos aigua myös pidiä pruazniekkoi, kävvä toine toizelluo gostih, kižata da tansie pihal.
Karjalan Sanomat
Meren tutkimukset keskipisteenä
Tutkimukset jatkuvat Vienanmereen laskevalla Ala Uikujoella. Tehtävänä on kertoa meressä tapatuvista muutoksista.
Karjalan Sanomat
Parsa yksityispeltojen uutena kasvina
Kontupohjan piirin Jarkovin pelloilta on korjattu ensimmäinen parsasato. Yksityinen maanviljelijä toivoo saavansa ensi vuonna suuremman parsasadon.
Oma Mua
Taipale otti vaštah vierahie kešäpruasniekkah
Karjalaisen kulttuurin šäilyttämisen keinona on nykysissä ta entisissä kylissä pruasniekkojen viettämini. Kaunehena kešäpäivänä 4. heinäkuuta kyläpruasniekka oli pietty Pirttilahen kyläššä.
Karjalan Sanomat
Uusi satuhahmo kutsuu Petroskoihin
Petroskoi on saanut pienoisveistoksen, joka esittää uutta satuhahmoa nimeltä Homa-ukko. Rantakadulla sijaitseva figuuri houkuttelee turisteja ja petroskoilaisia.
Oma Mua
Yliopisto pyzyy aijan tazol
Tiijot pyrgijöin miäräs da konkursan eistymizes lövvytäh Petroskoin yliopiston kodisivul. Ližäksi täs kezäs algajen tieduo konkursah nähte voibi suaja yliopiston telefonpalvelukeskukses.
Karjalan Sanomat
Älylaitteet edistävät vammaisten työllistymistä
Näkövammaiset voivat työllistyä moninaisiin työtehtäviin. Heille sopivien ammattien joukossa on ohjelmoija, kirjanpitäjä, projektityöntekijä, tulkki ja tuntiopettaja.
Kodima
“Vepsläine adivhonuz”: lebuaig da openduz
Šoutjärven škol vägesti “Vepsläine adivhonuz”-projektanke i nügüd’ todenzoitab sen eloho.
Oma Mua
“Periodikalla” 35 vuotta: enšimmäisistä aškelista šuurih projektiloih
Vuuvven 1991 1. heinäkuuta oli Periodika-kuštantamon enšimmäini työpäivä. Tehtävänä oli valmistua lehtie karjalan kielellä “Oma Mua” šekä šuomen kielellä “Karjalan Sanomat”.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
Please authorize:
Login:
Password:

Forgot your password?