Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!

Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!

Aleksandra Lesonen
11.11.2022
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Kekrinpäivänä oli tapana “šuoriutuo kekriksi” – peittyä oma nuama, muuttua oma olemuš. Kuva: Aleksandra Lesonen
Kekrinpäivänä oli tapana “šuoriutuo kekriksi” – peittyä oma nuama, muuttua oma olemuš. Kuva: Aleksandra Lesonen

Karjalaisien käsityöammatit on šivottu meččäh, puuh. Muasterit voijah esittyä puušepän neroja venehien, rekien, kotivehkehien, musiikkišoittimien luatimisešša. 

Onnakko karjalaisilla on ni elämän šalani puoli, mi liittyy ritualiloih, pakanallisih uškomukših ta ammusih aikoih. Arvautukšellisih päivih oli šivottu omie perintehie. Esimerkiksi, Kekrinpäivänä oli tapana “šuoriutuo kekriksi” – peittyä oma nuama, muuttua oma olemuš. Täššä šuoriutumisešša hyvin autettih nuamijot.

Nyt nuorison kešen uuvvistuu kiinnoššuš täh pimiekuun juhlah. Šanakši, Kekrinpäivä šai oman nimen šen keškiolennon, miiffisen jumalan kunnivokši. Rahvaš arvellah, jotta Kekri oli kotišiivatan ta vil’l’an šuojelija. 

Kekrinpäivällä on hyvin šyvä istorija, mi liittyy karjalaisien ylen tärkeih ritualiloih. Niitä myö emmä rupie tutkimah, jätämmä tämän meijän kantatuattojen elämän ošan männyöh aikah. A mitäpä myö voimma perie ta toteuttua nykyseššä elämäššä? Ka tietyšti Kekrinpäivän huviošua – leikillistä muuttumista miiffisih olentoih tai elukkoih erilaisien nuamijojen avulla.

Kerron šiula Koštamukšen eläjän Andrei Ponomar’ovin nuamijošta. Nuori mieš on taitaja puušeppä. Hiän iče luatiu šemmosie musiikkišoittimie kuin kannel ta jouhikko.

Piä muuttu puisekši Mečänisäntä-nuamijokši. Ontrei helpošti kisko šen puušta ta otti ičellä. Huvin vuokši muasteri luati nuamijolla piipun, jotta šillä ois mukavampi.

Viime šykyšynä Andrei piätti yrittyä voimieh huuhel’nikan nuamijon luatimisešša. Tämä ideja ičeštäh šynty muasterin piäššä. Mukava nuamijo šai Mečänisäntä-nimen. 

– Miula mäni ruatoh noin kahekšan tuntie. Mie otin männyn puuta Karjalan eri piirilöistä, taltan ta kuvijošahan. Enšin mie halasin pölkyštä tarvittavan puukappalehen kirvehellä, toin šen kotih ta leikkasin muuvvon. Šiitä panin muuvvon iččieni ieššä ta smietin, missä nuamijolla pitäis olla šilmät ta nenä. Šiitä otin taltan ta rupesin leikkuamah, šanelou Andrei Ponomar’ov.

Andrei kerto, jotta šemmosen luomisruavon aikana häntä hyvin auttau musiikki. Työn eryähät ošat paremmin onnissutah, još hiän kuuntelou death- tahi black-metallie, a toisie varoin tarviččou rauhallini šoitin- ta kanšanmusiikki.

Šemmoni še on mukava ta šoinnullini asie – puun veššäntä. Yritä iče! Käsityöammattija elvytetäh ihmisien toivomukšien ta käsien voimin, a luavulliset etniset tuottehet luajitah Karjalua vielä mukavammakši alovehekši kaikilla vierahilla.

Nyt šie luvit virallisen tekstin šiitä, mitein oli luajittu nuamijo. Še näyttäy ihan tovelliselta. Ka on ni toini variantti. On šemmoni tarina, kumpasen mie kuulin närhiltä mečäššä. Voit uškuo tai olla uškomatta!

Karjalaini muasteri Ontrei aštu meččyä myöten. Kaččou, järven rannalla istuu mečänisäntä, kupettau šarvijah vanhua mäntyö kohti. Ontrei hiivo lähemmäkši, a mečänisäntä näki hänet ta pöläšty. 

Tovellini mečänisäntä on oikein varačču olento. Še tahto juošša pakoh, ka šarvet tartuttih puun pakšuh kuoreh. Mečänisäntä lujašti vejälti piätäh, jotta irtautuo, ka erehty – šen vartalo piäsi anšašta ta juoksi kunne lienöy pohjosen šuuntah, a piä niin ni jäi mäntyh.

Piä muuttu puisekši Mečänisäntä-nuamijokši. Ontrei helpošti kisko šen puušta ta otti ičellä. Huvin vuokši muasteri luati nuamijolla piipun, jotta šillä ois mukavampi.

A mečänisännäštä elä hermoššu! Muutoman päivän piäštä šillä kašvo uuši piä, vielä parempi. Šemmoset ne ollah – mečänisännät!



POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Oma Mua
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Karjalan Sanomat
Lisää majoituspaikkoja Laatokan Karjalaan
Venäläinen kansainvälinen hotelliketju rakentaa uuden hotellin Sortavalan kaupunkipiiriin. Hotelli vastaanottaa ensimmäisiä vieraita jo tänä vuonna.
Oma Mua
Roštuon lahjat
Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.
Kipinä
Ken abutab Pakaižukole?
No tedad-ik sinä, miše Pakaižukol oma abunikad? Ned eläba erazvuiččiš Venäman agjoiš. I ni üks’ neniš tal’ven ižandoišpäi ei kosku toižehe.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana