Karjalan tazavaldu on täyttänyh 105 vuottu
Tänä vuon Karjalan tazavallan päiviä ei eistetty sygyzykse, kui se oli endizinny vuozin, sen piendykohtakse miärättih Petroskoi da yhtistettih linnan päivän kel. Tazavallan 105-vuozipäiväkse linnalazih da vakkinazih nähte varustettih äijy piduo.
Huondespuoles Aleksandr Nevskoin kirikös piettih liturgii, pandih kukkii Tundemattoman saldatan kalmale, Petroskoi — voinukinnivon linnu- da Oniegan voinuflotiilien merimiehien mustopaččahielluo. Kukat “saigi” Petroskoin linnale nimen andanuh kuningas Pedri Enzimäine.
Eräs tärgevimis Karjalan tazavallan päivien pruazniekkupidolois oli pajopruazniekku “Terveh, urholoin mua!”, kudai sai allun Kiirovan lagevol. Omua pajoneruo ozutti enämbi kahtu tuhattu pajattajua tazavallan kaikis piirilöis, Ven’an toizis kolkis da Valgoven’alpäi.
— Olemmo ylbiet, ku suures pajofestivualis kuului karjalan kieli. Karjalakse pajatimmo yhtes kaikkien kel Ivan L’ovkinan pajon ”Ongo Petroskoi” da ”Terveh, Karjal”, kuduan sanat kirjutti Aleksandr Volkov, muuzikan — L’ubov’ Nikitina. Joukol, suurel horal pajatandu yhtistäy da tunnet ylbevytty, ku meil Karjalas, Petroskoil luajittih moine korgeitazoine pido, sanoi Oma Mediale Tatjana Zaitseva, Oma Pajo - horan piälikkö.
Leninan prospektan järvipuoles keskipäiväl algavui suuri konsertu, kuduas sai kuulta da nähtä Onego-orkestrua, Kantele-ansamblii, Petroglif-pajojoukkuo da toizii. Kalastajat-mustopaččahalluo tansittih lapset da nuoret. Järvel kilbailtih kreiseruvenehet, illal piettih venehien paruadu.
Järvirannas miehet ozutettih omua vägie: nostettih parziloi, piettih suurdu pal’l’ua da tostu semmostu.
“Ystävyön uallon” tyves karjalazet restoruanat da paikallizet syömizien luadijat tarittih omua festivualis “Karjalaine syömine”.
Ildupuoles algavui tazavallan 105-vozipäiväle omistettu teatruezitys, tervehtyspaginat piettih Karjalan piämies Artur Parfenčikov da Petroskoin piälikkö Inna Kolihmatova.
Suurel laval Karjalan tazavallan piämies palkičči kaksi suurdu laitostu: Arvoruadolois Karjalan tazavallan hyväkse -medalit suadih Alavozen talovus da Kižin muzei. “Anuksen mua on ruadajien mua”, sanoi Artur Perfenčikov. Alavozen souhozas lypsetäh kolmas vuitti tazavallan kaikis maidolois, kohendetah vahnoi fermoi, uvvistetah talovuttu. Kižin muzei on tazavallan ylbevys, sie säilytetäh arhitektuuru- da kul’tuuruperindyö, kannatetah perindöllizii käzineroloi.
Ildupuoles sai kuulta kuulužien moskovalazien artistoin Ol’ga Kormuhinan da Aleksei Belovan pajatandua, sego valgoven’alaine Drozdi-muuzikkujoukko ozutti omua neruo.
Pruazniekas sai ostua karjalazien neroniekoin luajilmustu da mustomerkii Karjalan 105-vuozipäivän mustokse da kunnivokse.
Pajopruazniekkah nähte luvekkua sežo suomekse.
